Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Jason Hickel
Talouskasvu ei ole länsimaissa enää hetkeen lisännyt hyvinvointia, sanoo antropologi Jason Hickel. (Kuva: Teija Laakso)

2000-luvun suurin haaste ei ole köyhien maiden paneminen kuntoon. Todellinen ongelma ovat rikkaat maat.

Näin sanoo Jason Hickel, Swazimaassa syntynyt, nykyään Isossa-Britanniassa vaikuttava antropologian tohtori, joka on myös yhteiskunnallista kehitystä ajavan Royal Society of Artsin sekä Britannian työväenpuolueen kansainvälisen kehityksen työryhmän jäsen.

Hän on päätynyt samaan kuin moni muukin yhteiskunta- ja taloustieteilijä viime vuosina: rikkaiden maiden on pakko luopua talouskasvusta, jotta ympäristötuho saataisiin loppumaan ja köyhilläkin mailla olisi mahdollisuus kehitykseen.

”Periaatteessa kaikki globaalit ekologiset katastrofit johtuvat rikkaiden maiden ylikulutuksesta. Kehityksestä ei voi puhua ilman, että puhutaan myös kasvusta luopumisesta rikkaissa maissa”, Hickel tiivistää.

Hän vieraili Suomessa lokakuun lopussa puhumassa kehitysjärjestöjen kattojärjestöjen Fingon Beyond Growth -konferenssissa, jossa keskusteltiin siitä, miten talousjärjestelmää voitaisiin uudistaa kestävämpään suuntaan. Paikalla oli yli 150 poliitikkoa, tutkijaa, virkamiestä, yritysmaailman ja kansainvälisten järjestöjen edustajaa, jotka luovuttivat myös päättäjille suosituksensa.

Vihreä kasvu ei toimi

Talouskasvun kyseenalaistaminen on ajankohtainen ilmiö. Vaikka talouskasvusta luopumiseen tähtäävästä degrowth-liikkeestä on puhuttu pitkään, ilmastonmuutos ja keskustelu luonnonvarojen hupenemisesta on tuonut sen lähemmäs valtavirtaa. Viime vuosina muun muassa monet yhteiskunta- ja taloustieteiden tutkijat ovat vedonneet talousjärjestelmän uudistamisen puolesta.

Ongelman ovat tunnustaneet osittain myös valtiot ja kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n, OECD:n ja Maailmanpankin, johto. Ne ovat kuitenkin tarjonneet vaihtoehdoksi ”vihreää kasvua” – mallia, jossa taloutta voidaan kyllä kasvattaa, kunhan se tehdään niin, etteivät päästöt kasva tai luonnonvaroja kuluteta liikaa.

Hickel ei usko vihreään kasvuun, sillä talouskasvu on hänen mukaansa kiinteästi sidoksissa nimenomaan luonnonvarojen kulutukseen.

”Vihreän kasvun malli keksittiin vuoden 2012 Rio de Janeiron kestävän kehityksen konferenssin alla. Kenelläkään ei kuitenkaan ollut todisteita siitä, että vihreä kasvu voisi toimia – se oli vain oletus.”

Hickelin mukaan useammassakin tutkimuksessa on päädytty siihen, ettei luonnonvarojen kulutusta voi noin vain irrottaa talouskasvusta, ainakaan täysin. Päästöjä voi kyllä vähentää talouden yhä kasvaessa, mutta ei riittävän nopeasti, jotta maailma pysyisi korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisessä.

”Vihreä kasvu on epä-älyllistä ja epätieteellistä. On hyväksyttävä sen mahdottomuus ja mietittävä uudelleen, miten talous pitäisi organisoida”, Hickel toteaa.

Hän myöntää, että kehitysmaissa perinteistä talouskasvua yhä tarvitaan, jotta ne voivat saavuttaa edes peruselintason. Sielläkään kasvu ei kuitenkaan saa olla tavoite itsessään.

Kukaan ei menetä

Hickelin mukaan ensimmäinen askel kestävän talousmallin luomiseen olisi muuttaa mittarit, joilla kehitystä tällä hetkellä mitataan.

”Nyt vain kasvatetaan bkt:tä ja toivotaan, että se ratkaisee yhteiskunnalliset ongelmat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa köyhyys on tällä hetkellä kuitenkin korkeammalla kuin 1970-luvulla huolimatta valtavasta bkt:n kasvusta”, hän sanoo.

Järkevämpää olisi hänen mukaansa mitata sitä, mitä oikeasti halutaan saavuttaa, kuten vaikkapa parempaa koulutusta tai terveydenhoitoa.

Käytännön keinoista järein taas olisi yksinkertaisesti katon asettaminen luonnonvarojen kulutukselle. Sitä ennen voidaan kuitenkin soveltaa kevyempiä toimia, joita voisivat olla esimerkiksi pakolliset takuut laitteisiin ja korjattavuuden varmistaminen, ruokahävikin kieltäminen, omistamistaloudesta jakamistalouteen siirtyminen ja resurssiverot, Hickel luettelee.

Hän painottaa, ettei uudessa mallissa kukaan oikeastaan menetä mitään vaan hyvinvointi pikemminkin kasvaa, mutta maallikkoa ajatus epäilyttää.

On varmasti selvää, että luonnonvarojen tuhlaamisesta on luovuttava ja hiilineutraaliuteen siirryttävä, mutta eikö se väistämättä tarkoita elintason laskemista?

Hickelin mukaan näin ei käy. Hänen mielestään kyse on vain siitä, että luovutaan tarpeettomasta kuluttamisesta. Hän ottaa esimerkiksi tekniset laitteet, jotka tällä hetkellä on suunniteltu hajoamaan muutamassa vuodessa.

”Jos tuotteet kestävät vaikkapa kolme kertaa kauemmin, myös luonnonvaroja pitää käyttää kolme kertaa vähemmän. Vaikutukset kertautuvat esimerkiksi kuljetus- ja varastointikuluissa.”

Entä sitten työpaikat? Niiden menetykset paikataan Hickelin mukaan lyhemmällä työviikolla, kovemmilla veroilla rikkaille sekä universaalilla perustulolla.

Lopetetaan klikkailu

Vaikka tutkijoiden kiinnostus talouskasvun jälkeiseen maailmaan on kasvanut, kokonaisen uuden talousjärjestelmän luominen kuulostaa utopistiselta jakautuneessa maailmassa.

Hickelin mukaan asioista sopiminen jo pelkästään EU-tasolla olisi kuitenkin mahdollista ja hyvä esimerkki muille maille. Myös yksittäisillä kansalaisilla on vaikutusvaltaa – tosin sitä ei pidä liioitella.

”Yksilö voi esimerkiksi lopettaa naudanlihan käytön ja vähentää tarpeetonta lentämistä. Mutta ei voi ajatella, että yksilöt ratkaisisivat asian muuttamalla kulutuskäyttäytymistään. Se on oikeastaan uusliberalistista ajattelua. Kyseessä on koko talouden organisoiminen uudelleen.”

Yksilöillä on kuitenkin tärkeä rooli, aivan kuten Yhdysvaltain kansalaisoikeustaistelussa viime vuosisadan puolivälissä.

”Ei sielläkään olisi riittänyt, että valkoiset vain ovat kotona ja yrittävät olla vähemmän rasisteja. Piti mennä ulos, organisoitua ja muuttaa lait. Niin pitää tehdä nytkin: pitää mennä ulos, lopettaa klikkailu ja liittyä yhteiskunnallisiin liikkeisiin, jotka vaativat täysin erilaista taloutta.”

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteettalousympäristö Suomi Fingo

Lue myös

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”