Uutiset Myanmarin kehitys

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.
Myanmarin sotilasvallankaappausta on vastustettu laajasti ympäri maailman. Muun muassa teollisuusalojen ammattiliittojen kattojärjestö IndustriALL kampanjoi mielenosoittajien puolesta. (Kuva: IndustriALL Global Union / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 200 kansalaisjärjestöä vetoaa YK:n turvallisuusneuvostoon, jotta se asettaisi Myanmarin asevientikieltoon.

Syynä on helmikuun alussa tapahtunut sotilasvallankaappaus ja sen jälkeinen väkivalta. Maan armeija on tappanut lähes 800 ihmistä tukahduttaessaan vallankaappausta vastustavia mielenosoituksia.

Maan siviilijohto on pidätetty, ja myös esimerkiksi aktivisteja ja toimittajia on otettu kiinni. Satoja ihmisiä on kadonnut. Armeija on toiminut väkivaltaisesti myös aiemmin ja syyllistynyt myös mahdollisesti sotarikoksiin etnistä rohingya-vähemmistöä kohtaan, vetoomuksessa muistutetaan.

”Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä yhtäkään luotia juntalle näissä olosuhteissa. Kansainvälinen aseidenvientikielto on tarvittava minimiaskel, joka turvallisuusneuvoston pitäisi ottaa reaktiona armeijan pahenevaan väkivaltaan. Turvallisuusjoukoille toimitettuja aseita ja materiaalia käytetään todennäköisesti ihmisoikeuksia ja humanitaarista lakia vastaan”, vetoomuksessa todetaan.

Järjestöjen mukaan turvallisuusneuvoston tekstien luonnostelijan, Ison-Britannian, pitäisi nyt välittömästi avata neuvottelut luonnoksen muotoilemiseksi asevientikiellosta.

Useat hallitukset sekä EU ovat asettaneet sanktioita Myanmarin armeijan johtohenkilöille ja armeijan kontrolloimille yrityksille.

Turvallisuusneuvosto on järjestänyt useita Myanmariin liittyviä tapaamisia, mutta etenkään Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi se ei ole kyennyt vahvoihin toimiin. Se on kuitenkin vaatinut Myanmarin johtajan Aung San Suu Kyin ja muiden siviilijohtajien vapauttamista sekä tuominnut väkivallan.

”Lausuntojen aika on ohi. Turvallisuusneuvoston pitäisi viedä yksimielisyytensä Myanmarista uudelle tasolle ja sopia välittömistä ja merkittävistä toimista”, järjestöjen vetoomuksessa todetaan.

Mukana vetoomuksessa ovat muun muassa kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch. Suomesta mukana ovat Sadankomitea sekä Suomen karen-yhteisö.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallintoYK Myanmar (Burma) Sadankomitea

Lue myös

Ihmisiä astumassa veneeseen, taustalla kaupungin rakennuksia.

Myanmar voi olla matkalla kohti pitkää diktatuurin kautta, sanovat asiantuntijat – ”Muutoksen täytyy tulla sisältäpäin”

Myanmarin vallankaappaus on johtanut yli 800 ihmisen kuolemaan ja vakavaan talouskriisiin. Muiden maiden on vaikea vaikuttaa sotilasjunttaan, sillä esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja EU:n lähestymistavat ovat hyvin erilaiset, sanovat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat.
Myyntitiskin äärellä oleva nainen takaapäin kuvattuna kadulla.

YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua

Koronakriisi ja vallankaappaus uhkaavat kumota Myanmarissa viime vuosina tapahtuneen edistyksen. Ensi vuoden alussa jo puolet maan väestöstä voi elää köyhyydessä, varoittaa UNDP.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia