Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmarin vallankaappaus: ”Pahin skenaario on jo pitkään ollut se, että armeija ottaa vallan”, sanoo Lähetysseuran projektipäällikkö Johannes Vierula

Myanmarin vallankaappaus nostaa esiin pitkään pinnan alla kyteneet jännitteet, sanoo Suomen tukemaa Myanmarin rauhanhanketta johtava Johannes Vierula. Nyt myös rauhanprosessi etnisten ryhmien ja armeijan välillä on uhattuna.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla
Myanmar on ottanut viime vuosina pieniä askeleita kohti demokratiaa, mutta vallankaappaus uhkaa sulkea maan uudelleen. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo)

Myanmarin vallankaappaus voi johtaa siihen, että maa sulkeutuu uudelleen, arvioi Suomen Lähetysseuran projektipäällikkö, Myanmarin rauhanhanketta johtava Johannes Vierula.

”Pahin skenaario on jo pitkään ollut se, että armeija ottaa vallan. Myanmarilla on valitettavasti synkkä historia sotilasdiktatuurista. Uhkana on paluu entiseen: maa sulkeutuu, median tila kapenee, mielivaltaisia pidätyksiä tehdään ja oppositio vaiennetaan”, Vierula sanoo Lähetysseuran tiedotteessa.

Armeija kaappasi vallan Myanmarissa varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa. Valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja muita tämän NLD-puolueen johtohahmoja on pidätetty.

Armeija on on perustellut toimiaan marraskuun parlamenttivaalien vilpillisyydellä.

”Mitään varsinaisia todisteita näille syytöksille ei tietääkseni ole esitetty. Todennäköistä on, että vaalitulosta nyt tutkitaan ja vaaleista vastaava komitea uudistetaan. Komitea on ollut armeijan näkökulmasta puolueellinen ja haluton tutkimaan syytöksiä”, sanoo Vierula.

Myanmaria hallitsi vuodesta 1962 alkaen sotilasjuntta, joka kuitenkin aloitti vallasta luopumisen vuonna 2010. Vuonna 2015 järjestetyissä ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa Aung San Suu Kyin puolue NLD sai murskavoiton. Viime marraskuussa maassa pidettiin jälleen vaalit, ja parlamentin piti kokoontua tänään ensimäistä kertaa.

Vallankaappaus nostaa Vierulan mukaan esiin pitkään pinnan alla kyteneet jännitteet.

”Myanmarissa on ollut kaksi voimakeskittymää: Aung San Suu Kyi ja armeija. Näiden välillä on ollut merkittävä valtataistelu, joka on nyt noussut esille.”

Vierulan mukaan vallankaappaus vaikuttaa myös rauhanprosessiin, jonka osapuolia ovat etnisten vähemmistöjen aseelliset ryhmät ja maan armeija. Aung San Suu Kyin aikana neuvottelut ovat ottaneet takapakkia, mutta elokuussa 2020 prosessi eteni, kun osapuolet allekirjoittivat sopimuksen, joka loi perustan rauhanneuvotteluille.

”Tärkeintä on, että uusi maahan muodostettava hallitus sitoutuisi jatkamaan rauhanneuvotteluja. Vaikka vallankaappauksen taustalla on ennen kaikkea valtataistelut Aung San Suu Kyin ja Myanmarin asevoimien välillä, on keskeistä, että kolmanneksen maan väestöstä muodostavat etniset vähemmistöt ovat edustettuina maan tulevaisuudesta keskustellessa”, Vierula sanoo.

Lähetysseuralla on ollut Myanmarissa vuodesta 2012 alkaen ulkoministeriön rahoittama hanke, jossa tuetaan rauhanneuvotteluja yhdessä paikallisen kumppanijärjestön kanssa. Lisäksi järjestö tukee maan luterilaisia kirkkoja.

”Paikallisten kirkkojen työntekijät kertoivat, että Yangonissa ruoan hinta on tuplaantunut, ja monet täydentävät varastoja paniikissa. Torit olivat aamulla täynnä ihmisiä, jotka pelkäsivät ruoan loppuvan. Ihmiset kärsivät koronan takia ja paljon yrityksiä on kaatunut, ja nyt vielä tämä”, kertoo järjestön Kambodžassa asuva asiantuntija Katariina Väisänen tiedotteessa.

Myanmarin kehitys politiikkademokratiahallintoaseet & armeijakonfliktinratkaisurauha Myanmar (Burma) Suomen Lähetysseura

Lue myös

Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.
Kullanvärinen temppeli.

Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?

Myanmarin demokratiakehitys herätti 2010-luvulla suuria toiveita ja maasta tuli muun muassa Suomen kehitysavun suurimpia vastaanottajamaita. Armeija ei kuitenkaan koskaan aikonutkaan tehdä Myanmarista samanlaista demokratiaa kuin länsimaat, muistuttaa tutkija Bart Gaens.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi