Uutiset Ilmastopolitiikka

Kansalaisjärjestöt vaativat Fortumia ajamaan kivihiililaitokset alas

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan, että valtionomisteinen Fortum luopuu hiilivoimasta ajamalla laitokset alas. ”Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien koordinaattori Eija Kärkkäinen.
Hiilivoimala joen rannalla, joessa laiva
Saksalaisen energiayhtiön Uniperin hiilivoimalat tuottavat valtavat määrät päästöjä. Järjestöt vaativat Uniperin osakkeita omistavaa Fortumia ajamaan kivihiilen alas. Kuva Dortmundista. (Kuva: Phil Beard / CC BY-NC-ND 2.0)

Joukko suomalaisia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii energiayhtiö Fortumia ajamaan alas kivihiililaitoksensa. Suomalainen Fortum osti viime keväänä 47,35 prosenttia kivihiilivoimaloita omistavan Uniperin osakkeista.

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan yhtiötä julkistamaan suunnitelmansa kivihiililaitosten alasajosta keväällä 2019 pidettävään yhtiökokoukseensa mennessä.

”Fortumin pitäisi ottaa täysi vastuu omistukseensa siirtyvästä kivihiilen tuotantokapasiteetista ja ajaa ne ripeästi alas. Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Eija Kärkkäinen tiedotteessa.

Uniperin omistamien energialaitosten hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna noin 63,3 miljoonaa tonnia, enemmän kuin Suomen kokonaispäästöt yhteensä. Lisäksi Fortum omistaan suoraan hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Puolassa.

Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio. Lisäksi sen omistajiin kuuluvat Kela, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto, Elo, Varma ja Keva. Useimmat suomalaiset eläkevakuuttajat vieroksuvat kivihiiltä, järjestöt muistuttavat. Hallitus puolestaan sopi viime keväänä, että kivihiilen käyttö energianlähteenä lopetetaan Suomessa vuoteen 2029 mennessä.

”Suomalaisten eläkkeet ovat nyt kiinni saastuttavassa tuotannossa, mikä ei taatusti ole ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kansalaisten mieleen. Suomalaisten on ilmaistava toiveensa siitä, että Fortum asettaisi hienon kansainvälisen esimerkin vähentämällä Saksan kivihiiliriippuvuutta”, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n koordinaattori Kaarina Kolle.

Järjestöjen pelkona on, että Fortum hankkiutuu voimaloista eroon myymällä ne. Näin toimi myös ruotsalainen Vattenfall vuonna 2016, kun se myi hiilivoimalansa tšekkiyhtiö EPH:lle. Myynti voisi jopa lisätä päästöjä, sillä ostajat yrittävät tehdä laitoksilla rahaa nopeasti mahdollisimman paljon, ne muistuttavat.

Vetoomuksessa mukana olevat järjestöt ovat Bund, Changemaker, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Sandbag, Save Pond Hockey, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen, YK-nuoret, Urgewald, WWF ja 350 Suomi.

Ilmastopolitiikka energiapolitiikkaympäristöilmastonmuutossaastuminen Suomi Maan ystävät

Lue myös

Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.