Uutiset Ilmastopolitiikka

Kansalaisjärjestöt vaativat Fortumia ajamaan kivihiililaitokset alas

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan, että valtionomisteinen Fortum luopuu hiilivoimasta ajamalla laitokset alas. ”Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien koordinaattori Eija Kärkkäinen.
Hiilivoimala joen rannalla, joessa laiva
Saksalaisen energiayhtiön Uniperin hiilivoimalat tuottavat valtavat määrät päästöjä. Järjestöt vaativat Uniperin osakkeita omistavaa Fortumia ajamaan kivihiilen alas. Kuva Dortmundista. (Kuva: Phil Beard / CC BY-NC-ND 2.0)

Joukko suomalaisia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii energiayhtiö Fortumia ajamaan alas kivihiililaitoksensa. Suomalainen Fortum osti viime keväänä 47,35 prosenttia kivihiilivoimaloita omistavan Uniperin osakkeista.

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan yhtiötä julkistamaan suunnitelmansa kivihiililaitosten alasajosta keväällä 2019 pidettävään yhtiökokoukseensa mennessä.

”Fortumin pitäisi ottaa täysi vastuu omistukseensa siirtyvästä kivihiilen tuotantokapasiteetista ja ajaa ne ripeästi alas. Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Eija Kärkkäinen tiedotteessa.

Uniperin omistamien energialaitosten hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna noin 63,3 miljoonaa tonnia, enemmän kuin Suomen kokonaispäästöt yhteensä. Lisäksi Fortum omistaan suoraan hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Puolassa.

Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio. Lisäksi sen omistajiin kuuluvat Kela, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto, Elo, Varma ja Keva. Useimmat suomalaiset eläkevakuuttajat vieroksuvat kivihiiltä, järjestöt muistuttavat. Hallitus puolestaan sopi viime keväänä, että kivihiilen käyttö energianlähteenä lopetetaan Suomessa vuoteen 2029 mennessä.

”Suomalaisten eläkkeet ovat nyt kiinni saastuttavassa tuotannossa, mikä ei taatusti ole ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kansalaisten mieleen. Suomalaisten on ilmaistava toiveensa siitä, että Fortum asettaisi hienon kansainvälisen esimerkin vähentämällä Saksan kivihiiliriippuvuutta”, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n koordinaattori Kaarina Kolle.

Järjestöjen pelkona on, että Fortum hankkiutuu voimaloista eroon myymällä ne. Näin toimi myös ruotsalainen Vattenfall vuonna 2016, kun se myi hiilivoimalansa tšekkiyhtiö EPH:lle. Myynti voisi jopa lisätä päästöjä, sillä ostajat yrittävät tehdä laitoksilla rahaa nopeasti mahdollisimman paljon, ne muistuttavat.

Vetoomuksessa mukana olevat järjestöt ovat Bund, Changemaker, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Sandbag, Save Pond Hockey, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen, YK-nuoret, Urgewald, WWF ja 350 Suomi.

Ilmastopolitiikka energiapolitiikkaympäristöilmastonmuutossaastuminen Suomi Maan ystävät

Lue myös

Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sambialaiset Mwenya Katongo ja Thandiwe Mumba Barefeet Theater -järjestöstä

Suomalaisnuoret saivat tasa-arvokoulutusta sambialaisilta kasvattajilta – ”Samat stereotypiat tunnistetaan kaikkialla”

Sambialainen nuorisojärjestö Barefeet Theater ja suomalainen Taksvärkki ovat tehneet vuosia kehitysyhteistyötä muun muassa sambialaisten katunuorten parissa. Tänä syksynä Barefeetin kouluttajat vierailivat antamassa oppia suomalaisille nuorille.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoitaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.