Uutiset Ilmastopolitiikka

Kansalaisjärjestöt vaativat Fortumia ajamaan kivihiililaitokset alas

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan, että valtionomisteinen Fortum luopuu hiilivoimasta ajamalla laitokset alas. ”Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien koordinaattori Eija Kärkkäinen.
Hiilivoimala joen rannalla, joessa laiva
Saksalaisen energiayhtiön Uniperin hiilivoimalat tuottavat valtavat määrät päästöjä. Järjestöt vaativat Uniperin osakkeita omistavaa Fortumia ajamaan kivihiilen alas. Kuva Dortmundista. (Kuva: Phil Beard / CC BY-NC-ND 2.0)

Joukko suomalaisia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii energiayhtiö Fortumia ajamaan alas kivihiililaitoksensa. Suomalainen Fortum osti viime keväänä 47,35 prosenttia kivihiilivoimaloita omistavan Uniperin osakkeista.

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan yhtiötä julkistamaan suunnitelmansa kivihiililaitosten alasajosta keväällä 2019 pidettävään yhtiökokoukseensa mennessä.

”Fortumin pitäisi ottaa täysi vastuu omistukseensa siirtyvästä kivihiilen tuotantokapasiteetista ja ajaa ne ripeästi alas. Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Eija Kärkkäinen tiedotteessa.

Uniperin omistamien energialaitosten hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna noin 63,3 miljoonaa tonnia, enemmän kuin Suomen kokonaispäästöt yhteensä. Lisäksi Fortum omistaan suoraan hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Puolassa.

Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio. Lisäksi sen omistajiin kuuluvat Kela, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto, Elo, Varma ja Keva. Useimmat suomalaiset eläkevakuuttajat vieroksuvat kivihiiltä, järjestöt muistuttavat. Hallitus puolestaan sopi viime keväänä, että kivihiilen käyttö energianlähteenä lopetetaan Suomessa vuoteen 2029 mennessä.

”Suomalaisten eläkkeet ovat nyt kiinni saastuttavassa tuotannossa, mikä ei taatusti ole ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kansalaisten mieleen. Suomalaisten on ilmaistava toiveensa siitä, että Fortum asettaisi hienon kansainvälisen esimerkin vähentämällä Saksan kivihiiliriippuvuutta”, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n koordinaattori Kaarina Kolle.

Järjestöjen pelkona on, että Fortum hankkiutuu voimaloista eroon myymällä ne. Näin toimi myös ruotsalainen Vattenfall vuonna 2016, kun se myi hiilivoimalansa tšekkiyhtiö EPH:lle. Myynti voisi jopa lisätä päästöjä, sillä ostajat yrittävät tehdä laitoksilla rahaa nopeasti mahdollisimman paljon, ne muistuttavat.

Vetoomuksessa mukana olevat järjestöt ovat Bund, Changemaker, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Sandbag, Save Pond Hockey, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen, YK-nuoret, Urgewald, WWF ja 350 Suomi.

Ilmastopolitiikka energiapolitiikkaympäristöilmastonmuutossaastuminen Suomi Maan ystävät

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”