Uutiset Ilmastopolitiikka

Kansalaisjärjestöt vaativat Fortumia ajamaan kivihiililaitokset alas

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan, että valtionomisteinen Fortum luopuu hiilivoimasta ajamalla laitokset alas. ”Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien koordinaattori Eija Kärkkäinen.
Hiilivoimala joen rannalla, joessa laiva
Saksalaisen energiayhtiön Uniperin hiilivoimalat tuottavat valtavat määrät päästöjä. Järjestöt vaativat Uniperin osakkeita omistavaa Fortumia ajamaan kivihiilen alas. Kuva Dortmundista. (Kuva: Phil Beard / CC BY-NC-ND 2.0)

Joukko suomalaisia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii energiayhtiö Fortumia ajamaan alas kivihiililaitoksensa. Suomalainen Fortum osti viime keväänä 47,35 prosenttia kivihiilivoimaloita omistavan Uniperin osakkeista.

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan yhtiötä julkistamaan suunnitelmansa kivihiililaitosten alasajosta keväällä 2019 pidettävään yhtiökokoukseensa mennessä.

”Fortumin pitäisi ottaa täysi vastuu omistukseensa siirtyvästä kivihiilen tuotantokapasiteetista ja ajaa ne ripeästi alas. Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Eija Kärkkäinen tiedotteessa.

Uniperin omistamien energialaitosten hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna noin 63,3 miljoonaa tonnia, enemmän kuin Suomen kokonaispäästöt yhteensä. Lisäksi Fortum omistaan suoraan hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Puolassa.

Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio. Lisäksi sen omistajiin kuuluvat Kela, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto, Elo, Varma ja Keva. Useimmat suomalaiset eläkevakuuttajat vieroksuvat kivihiiltä, järjestöt muistuttavat. Hallitus puolestaan sopi viime keväänä, että kivihiilen käyttö energianlähteenä lopetetaan Suomessa vuoteen 2029 mennessä.

”Suomalaisten eläkkeet ovat nyt kiinni saastuttavassa tuotannossa, mikä ei taatusti ole ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kansalaisten mieleen. Suomalaisten on ilmaistava toiveensa siitä, että Fortum asettaisi hienon kansainvälisen esimerkin vähentämällä Saksan kivihiiliriippuvuutta”, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n koordinaattori Kaarina Kolle.

Järjestöjen pelkona on, että Fortum hankkiutuu voimaloista eroon myymällä ne. Näin toimi myös ruotsalainen Vattenfall vuonna 2016, kun se myi hiilivoimalansa tšekkiyhtiö EPH:lle. Myynti voisi jopa lisätä päästöjä, sillä ostajat yrittävät tehdä laitoksilla rahaa nopeasti mahdollisimman paljon, ne muistuttavat.

Vetoomuksessa mukana olevat järjestöt ovat Bund, Changemaker, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Sandbag, Save Pond Hockey, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen, YK-nuoret, Urgewald, WWF ja 350 Suomi.

Ilmastopolitiikka energiapolitiikkaympäristöilmastonmuutossaastuminen Suomi Maan ystävät

Lue myös

Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.
Mies lähikuvassa.

Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta

”Biljoonat dollarit, joita tarvitaan koronasta toipumiseen, ovat rahaa, jotka lainaamme tulevilta sukupolvilta. Emme voi käyttää niitä resursseja lukittautuaksemme politiikkaan, joka asettaa heidän taakakseen velkakuorman rikkoutuneella planeetalla”, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres eilen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä