Uutiset Yritysvastuu

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena

Monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Työntekijöiden tulot putosivat keskimäärin viidenneksen, ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa on joutunut vähentämään kuluttamansa ruuan määrää.
Työntekijöitä istuu ompelukoneiden ääressä.
Koronapandemia on vähentänyt vaatesektorin työntekijöiden tuloja kehitysmaissa. Kuva Bangladeshista vuodelta 2016. (Kuva: Marcel Crozet / International Labour Organization / CC BY-NC-ND 2.0)

Länsimaisille vaatebrändeille vaatteita ompelevat työntekijät ovat joutuneet kärsimään nälästä koronapandemian aikana pienentyneiden tulojensa seurauksena.
Noin 400 työntekijää kattavan, eilen julkistetun kyselytutkimuksen (pdf) mukaan peräti 88 prosenttia on joutunut vähentämään päivittäisen ruuan määrää.

77 prosenttia kertoi, että he itse tai heidän perheenjäsenensä olivat kärsineet suoranaista nälkää pandemian alettua. 75 prosenttia oli joutunut turvautumaan velanottoon.

Tutkimuksen teki työntekijöiden oikeuksia tarkkaileva yhdysvaltalainen Worker Rights Consortium (WRC) yhteistyössä Sheffieldin yliopiston kanssa.

Mukana olevat vaatetyöläiset työskentelivät 158 tehtaassa Bangladeshissa, Kambodžassa, El Salvadorissa, Etiopiassa, Haitissa, Intiassa, Indonesiassa, Lesothossa ja Myanmarissa. He valmistavat vaatteita esimerkiksi Adidakselle, Nikelle, Gapille ja H&M:lle.

”Ennen pandemiaa ostin hedelmiä lapselleni säännöllisesti. Työpaikkani menettämisen jälkeen en voi ostaa kalaa tai lihaakaan. Kananmuna on meille nyt luksusruokaa”, kertoi raportin mukaan bangladeshilainen työntekijä, joka aiemmin teki vaatteita Mangolle ja Primarkille.

Ahdingon taustalla on se, että monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Osa kieltäytyi maksamasta tilauksia, mikä ajoi alihankkijat vaikeuksiin.

Osa on sittemmin maksanut tilauksensa, mutta Yhdysvaltain ja Euroopan vaatetuonnissa on yhä yli 16 miljardin dollarin vaje, mikä johtuu pääosin jälkikäteen perutuista tilauksista, raportissa kerrotaan.

Kaikki eivät ole menettäneet työtään vaan 60 prosenttia haastatelluista kertoi olevansa yhä töissä samassa tehtaassa kuin aiemminkin. Koronapandemian vuoksi tulot olivat kuitenkin vähentyneet keskimäärin 21 prosenttia.

”Nälän yleisyys kyselyssä on hälyttävää etenkin, kun monet näistä työntekijöistä ovat yhä töissä. Nälkä ja ruokapula näyttää olevan jo laajalle levinnyttä, ja se kasvaa tuotantoketjussa”, sanoo tutkimuksen tehnyt professori Genevieve LeBaron Sheffieldin yliopistosta tiedotteessa.

Useimmat haastatellut olivat saaneet oman maansa hallitukselta tukea mutta eivät tarpeeksi.

Tutkijoiden mukaan ongelma on rakenteellinen: alalla oli kroonisesti matalat palkat jo ennen pandemiaa, mikä tarkoittaa, ettei heillä ollut taloudellista turvaverkkoa pandemian alkaessa. Raportin mukaan monet brändit käyttävät nyt hyväkseen alihankkijoiden epätoivoista tilannetta ja vaativat hitaampia maksuaikatauluja ja matalampia hintoja.

Raportissa vaaditaan, että vaateyritykset ottaisivat vastuuta ja varmistaisivat, että työntekijöiden tulot eivät laske. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koko järjestelmää on muutettava, raportissa todetaan. Vaatefirmojen on esimerkiksi liian matalien hintojen maksaminen, sillä niiden seurauksena alihankkijoilla ei ole varaa noudattaa lakeja ja säännöksiä.

Monien länsimaisten vaatebrändien omistajat ovat miljardöörejä, muistuttaa tutkimuksessa mukana ollut WRC:n tutkimusjohtaja Penelope Kyritsis.

”Vähittäiskauppiaat, kuten Amazon ja Target, kukoistavat pandemian aikana. Nämä yritykset ja teollisuus kokonaisuudessaan ovat enemmän kuin taloudellisesti kykeneviä varmistamaan, että työntekijät, jotka ompelevat heidän vaatteensa, pystyvät ruokkimaan perheensä.”

Yritysvastuu ruokatyötalouskuluttaminenliiketoimintayhtiöt

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Ihmisiä ja autoja tiellä.

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.