Uutiset Yritysvastuu

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena

Monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Työntekijöiden tulot putosivat keskimäärin viidenneksen, ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa on joutunut vähentämään kuluttamansa ruuan määrää.
Työntekijöitä istuu ompelukoneiden ääressä.
Koronapandemia on vähentänyt vaatesektorin työntekijöiden tuloja kehitysmaissa. Kuva Bangladeshista vuodelta 2016. (Kuva: Marcel Crozet / International Labour Organization / CC BY-NC-ND 2.0)

Länsimaisille vaatebrändeille vaatteita ompelevat työntekijät ovat joutuneet kärsimään nälästä koronapandemian aikana pienentyneiden tulojensa seurauksena.
Noin 400 työntekijää kattavan, eilen julkistetun kyselytutkimuksen (pdf) mukaan peräti 88 prosenttia on joutunut vähentämään päivittäisen ruuan määrää.

77 prosenttia kertoi, että he itse tai heidän perheenjäsenensä olivat kärsineet suoranaista nälkää pandemian alettua. 75 prosenttia oli joutunut turvautumaan velanottoon.

Tutkimuksen teki työntekijöiden oikeuksia tarkkaileva yhdysvaltalainen Worker Rights Consortium (WRC) yhteistyössä Sheffieldin yliopiston kanssa.

Mukana olevat vaatetyöläiset työskentelivät 158 tehtaassa Bangladeshissa, Kambodžassa, El Salvadorissa, Etiopiassa, Haitissa, Intiassa, Indonesiassa, Lesothossa ja Myanmarissa. He valmistavat vaatteita esimerkiksi Adidakselle, Nikelle, Gapille ja H&M:lle.

”Ennen pandemiaa ostin hedelmiä lapselleni säännöllisesti. Työpaikkani menettämisen jälkeen en voi ostaa kalaa tai lihaakaan. Kananmuna on meille nyt luksusruokaa”, kertoi raportin mukaan bangladeshilainen työntekijä, joka aiemmin teki vaatteita Mangolle ja Primarkille.

Ahdingon taustalla on se, että monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Osa kieltäytyi maksamasta tilauksia, mikä ajoi alihankkijat vaikeuksiin.

Osa on sittemmin maksanut tilauksensa, mutta Yhdysvaltain ja Euroopan vaatetuonnissa on yhä yli 16 miljardin dollarin vaje, mikä johtuu pääosin jälkikäteen perutuista tilauksista, raportissa kerrotaan.

Kaikki eivät ole menettäneet työtään vaan 60 prosenttia haastatelluista kertoi olevansa yhä töissä samassa tehtaassa kuin aiemminkin. Koronapandemian vuoksi tulot olivat kuitenkin vähentyneet keskimäärin 21 prosenttia.

”Nälän yleisyys kyselyssä on hälyttävää etenkin, kun monet näistä työntekijöistä ovat yhä töissä. Nälkä ja ruokapula näyttää olevan jo laajalle levinnyttä, ja se kasvaa tuotantoketjussa”, sanoo tutkimuksen tehnyt professori Genevieve LeBaron Sheffieldin yliopistosta tiedotteessa.

Useimmat haastatellut olivat saaneet oman maansa hallitukselta tukea mutta eivät tarpeeksi.

Tutkijoiden mukaan ongelma on rakenteellinen: alalla oli kroonisesti matalat palkat jo ennen pandemiaa, mikä tarkoittaa, ettei heillä ollut taloudellista turvaverkkoa pandemian alkaessa. Raportin mukaan monet brändit käyttävät nyt hyväkseen alihankkijoiden epätoivoista tilannetta ja vaativat hitaampia maksuaikatauluja ja matalampia hintoja.

Raportissa vaaditaan, että vaateyritykset ottaisivat vastuuta ja varmistaisivat, että työntekijöiden tulot eivät laske. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koko järjestelmää on muutettava, raportissa todetaan. Vaatefirmojen on esimerkiksi liian matalien hintojen maksaminen, sillä niiden seurauksena alihankkijoilla ei ole varaa noudattaa lakeja ja säännöksiä.

Monien länsimaisten vaatebrändien omistajat ovat miljardöörejä, muistuttaa tutkimuksessa mukana ollut WRC:n tutkimusjohtaja Penelope Kyritsis.

”Vähittäiskauppiaat, kuten Amazon ja Target, kukoistavat pandemian aikana. Nämä yritykset ja teollisuus kokonaisuudessaan ovat enemmän kuin taloudellisesti kykeneviä varmistamaan, että työntekijät, jotka ompelevat heidän vaatteensa, pystyvät ruokkimaan perheensä.”

Yritysvastuu ruokatyötalouskuluttaminenliiketoimintayhtiöt

Lue myös

Reidestä alaaspäin kuvatut jalat farkuissa.

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta mistä tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä? – Maalaisjärjellä pärjää pitkälle, sanoo asiantuntija

Suomessa on yhä enemmän vaatekauppoja, jotka brändäävät itsensä ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta vastuullisiksi toimijoiksi. Viestintä on kuitenkin usein sekavaa ja ympäripyöreää, ja kuluttajan on vaikea tehdä vertailua. Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja tutkijatohtori Linda Turunen kertovat, miten vastuullisuusjargonin keskellä navigoidaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti