Uutiset Yritysvastuu

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.
Vaatetyöläinen Bangladeshin Dhakassa toukokuussa. (Kuva: Fahad Abdullah Kaizer / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Nälkäpalkalla jo valmiiksi työskennelleet vaatealan työntekijät ovat menettäneet palkkaansa jopa miljardien dollarien arvosta koronaviruspandemian vuoksi, arvioi kansainvälinen Clean Clothes -järjestökampanja tuoreessa raportissaan. Seurauksena moni elää yhä köyhemmissä olosuhteissa.

Monet suuret länsimaiset vaatebrändit peruivat tilauksiaan kehitysmaiden tehtailta viime keväänä koronaviruspandemian suljettua vaatekaupat. Osa firmoista kieltäytyi maksamasta jo kuljetettuja tai tuotannossa olevia tilauksia, mikä johti nopeasti tehtaiden sulkeutumiseen ja työntekijöiden irtisanomisiin.

Työntekijät lähetettiin kotiin ilman ennakkoilmoitusta tai palkkaa. Esimerkiksi Bangladeshissa maaliskuussa 72 prosenttia lomautetuista ja 80 prosenttia irtisanotuista ei saanut palkkaa, raportissa kerrotaan.

Osa brändeistä suostui myöhemmin maksamaan jo valmiit tai tuotannossa olevat tilaukset, mutta siitä huolimatta kysyntä on laskenut ja koronaviruksen arvioidaan supistavan vaatesektoria tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Siksi tehtaita on suljettu, monet työntekijät ovat pakkolomalla ja palkkoja on leikattu.

Clean Clothesin raportin mukaan seitsemässä Etelä- ja Kaakkois-Aasian maassa vaatetyöläiset tienasivat keväällä koronaviruksen takia 38 prosenttia aiempaa vähemmän, ja joillakin Intian alueilla jopa 50 prosenttia vähemmän. Jos lukuja sovelletaan globaaliin vaateteollisuuteen Kiinaa lukuun ottamatta, palkkojen kokonaismenetykset voivat olla jopa 3,2–5,8 miljardia dollaria (2,7–4,9 miljardia euroa) maalis–toukokuussa.

Arvio perustuu uutisraporteista ja työntekijäorganisaatioilta saatuihin tietoihin, sillä tarkkoja tietoja ei ole olemassa. Ei ole kuitenkaan syytä odottaa, että tilanne olisi parempi muillakaan vaatteita tuottavilla alueilla, järjestö sanoo.

”Työntekijät elivät jo valmiiksi nälkäpalkalla, eivätkä he olleet pystyneet säästämään mitään ennen kuin pandemia iski. Kriisin aiheuttama palkkakuilu tarkoittaa, etteivät työntekijät pysty ruokkimaan perheitään kunnolla, maksamaan lastensa koulumaksuja tai terveyskuluja ja että monet heistä ovat veloissa”, sanoo pakistanilaisen Labour Education Foundationin edustaja Khalid Mahmood tiedotteessa.

Esimerkiksi Pakistanissa vaatetyöläisten keskimääräinen kuukausipalkka on 104 dollaria (88 euroa).

Koronavirus on antanut osalle vaatetehtaista myös tilaisuuden päästä eroon niistä työntekijöistä, jotka ovat pyrkineet parantamaan oloja. Toisen, Business and Human Rights Resource Centerin raportin (pdf) mukaan neljässä maassa yli 4 870 ammattiliittoon kuuluvaa vaatetyöntekijää on saanut potkut.

Clean Clothes vaatii brändejä ja jälleenmyyjiä ottamaan enemmän vastuuta ja varmistamaan, että työntekijät saavat palkan, joka heille kuuluu. Kampanja neuvottelee parhaillaan asiasta useiden brändien kanssa.

”Vain jos brändit ja jälleenmyyjät sitoutuvat yksilöllisesti ja julkisesti palkkavakuutukseen, voimme välttää perinteisen tavan, jossa riskit ja vastuut työnnetään muille, ja varmistamme, etteivät työntekijät joudu paikkamaan kuilua”, sanoo kampanjan edustaja Christie Miedema tiedotteessa.

KoronaviruspandemiaYritysvastuu köyhyystyökuluttaminenliiketoimintayhtiötterveys

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen