Uutiset Yritysvastuu

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.
Vaatetyöläinen Bangladeshin Dhakassa toukokuussa. (Kuva: Fahad Abdullah Kaizer / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Nälkäpalkalla jo valmiiksi työskennelleet vaatealan työntekijät ovat menettäneet palkkaansa jopa miljardien dollarien arvosta koronaviruspandemian vuoksi, arvioi kansainvälinen Clean Clothes -järjestökampanja tuoreessa raportissaan. Seurauksena moni elää yhä köyhemmissä olosuhteissa.

Monet suuret länsimaiset vaatebrändit peruivat tilauksiaan kehitysmaiden tehtailta viime keväänä koronaviruspandemian suljettua vaatekaupat. Osa firmoista kieltäytyi maksamasta jo kuljetettuja tai tuotannossa olevia tilauksia, mikä johti nopeasti tehtaiden sulkeutumiseen ja työntekijöiden irtisanomisiin.

Työntekijät lähetettiin kotiin ilman ennakkoilmoitusta tai palkkaa. Esimerkiksi Bangladeshissa maaliskuussa 72 prosenttia lomautetuista ja 80 prosenttia irtisanotuista ei saanut palkkaa, raportissa kerrotaan.

Osa brändeistä suostui myöhemmin maksamaan jo valmiit tai tuotannossa olevat tilaukset, mutta siitä huolimatta kysyntä on laskenut ja koronaviruksen arvioidaan supistavan vaatesektoria tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Siksi tehtaita on suljettu, monet työntekijät ovat pakkolomalla ja palkkoja on leikattu.

Clean Clothesin raportin mukaan seitsemässä Etelä- ja Kaakkois-Aasian maassa vaatetyöläiset tienasivat keväällä koronaviruksen takia 38 prosenttia aiempaa vähemmän, ja joillakin Intian alueilla jopa 50 prosenttia vähemmän. Jos lukuja sovelletaan globaaliin vaateteollisuuteen Kiinaa lukuun ottamatta, palkkojen kokonaismenetykset voivat olla jopa 3,2–5,8 miljardia dollaria (2,7–4,9 miljardia euroa) maalis–toukokuussa.

Arvio perustuu uutisraporteista ja työntekijäorganisaatioilta saatuihin tietoihin, sillä tarkkoja tietoja ei ole olemassa. Ei ole kuitenkaan syytä odottaa, että tilanne olisi parempi muillakaan vaatteita tuottavilla alueilla, järjestö sanoo.

”Työntekijät elivät jo valmiiksi nälkäpalkalla, eivätkä he olleet pystyneet säästämään mitään ennen kuin pandemia iski. Kriisin aiheuttama palkkakuilu tarkoittaa, etteivät työntekijät pysty ruokkimaan perheitään kunnolla, maksamaan lastensa koulumaksuja tai terveyskuluja ja että monet heistä ovat veloissa”, sanoo pakistanilaisen Labour Education Foundationin edustaja Khalid Mahmood tiedotteessa.

Esimerkiksi Pakistanissa vaatetyöläisten keskimääräinen kuukausipalkka on 104 dollaria (88 euroa).

Koronavirus on antanut osalle vaatetehtaista myös tilaisuuden päästä eroon niistä työntekijöistä, jotka ovat pyrkineet parantamaan oloja. Toisen, Business and Human Rights Resource Centerin raportin (pdf) mukaan neljässä maassa yli 4 870 ammattiliittoon kuuluvaa vaatetyöntekijää on saanut potkut.

Clean Clothes vaatii brändejä ja jälleenmyyjiä ottamaan enemmän vastuuta ja varmistamaan, että työntekijät saavat palkan, joka heille kuuluu. Kampanja neuvottelee parhaillaan asiasta useiden brändien kanssa.

”Vain jos brändit ja jälleenmyyjät sitoutuvat yksilöllisesti ja julkisesti palkkavakuutukseen, voimme välttää perinteisen tavan, jossa riskit ja vastuut työnnetään muille, ja varmistamme, etteivät työntekijät joudu paikkamaan kuilua”, sanoo kampanjan edustaja Christie Miedema tiedotteessa.

KoronaviruspandemiaYritysvastuu köyhyystyökuluttaminenliiketoimintayhtiötterveys

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi