Uutiset Yritysvastuu

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.
Vaatetyöläinen Bangladeshin Dhakassa toukokuussa. (Kuva: Fahad Abdullah Kaizer / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Nälkäpalkalla jo valmiiksi työskennelleet vaatealan työntekijät ovat menettäneet palkkaansa jopa miljardien dollarien arvosta koronaviruspandemian vuoksi, arvioi kansainvälinen Clean Clothes -järjestökampanja tuoreessa raportissaan. Seurauksena moni elää yhä köyhemmissä olosuhteissa.

Monet suuret länsimaiset vaatebrändit peruivat tilauksiaan kehitysmaiden tehtailta viime keväänä koronaviruspandemian suljettua vaatekaupat. Osa firmoista kieltäytyi maksamasta jo kuljetettuja tai tuotannossa olevia tilauksia, mikä johti nopeasti tehtaiden sulkeutumiseen ja työntekijöiden irtisanomisiin.

Työntekijät lähetettiin kotiin ilman ennakkoilmoitusta tai palkkaa. Esimerkiksi Bangladeshissa maaliskuussa 72 prosenttia lomautetuista ja 80 prosenttia irtisanotuista ei saanut palkkaa, raportissa kerrotaan.

Osa brändeistä suostui myöhemmin maksamaan jo valmiit tai tuotannossa olevat tilaukset, mutta siitä huolimatta kysyntä on laskenut ja koronaviruksen arvioidaan supistavan vaatesektoria tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Siksi tehtaita on suljettu, monet työntekijät ovat pakkolomalla ja palkkoja on leikattu.

Clean Clothesin raportin mukaan seitsemässä Etelä- ja Kaakkois-Aasian maassa vaatetyöläiset tienasivat keväällä koronaviruksen takia 38 prosenttia aiempaa vähemmän, ja joillakin Intian alueilla jopa 50 prosenttia vähemmän. Jos lukuja sovelletaan globaaliin vaateteollisuuteen Kiinaa lukuun ottamatta, palkkojen kokonaismenetykset voivat olla jopa 3,2–5,8 miljardia dollaria (2,7–4,9 miljardia euroa) maalis–toukokuussa.

Arvio perustuu uutisraporteista ja työntekijäorganisaatioilta saatuihin tietoihin, sillä tarkkoja tietoja ei ole olemassa. Ei ole kuitenkaan syytä odottaa, että tilanne olisi parempi muillakaan vaatteita tuottavilla alueilla, järjestö sanoo.

”Työntekijät elivät jo valmiiksi nälkäpalkalla, eivätkä he olleet pystyneet säästämään mitään ennen kuin pandemia iski. Kriisin aiheuttama palkkakuilu tarkoittaa, etteivät työntekijät pysty ruokkimaan perheitään kunnolla, maksamaan lastensa koulumaksuja tai terveyskuluja ja että monet heistä ovat veloissa”, sanoo pakistanilaisen Labour Education Foundationin edustaja Khalid Mahmood tiedotteessa.

Esimerkiksi Pakistanissa vaatetyöläisten keskimääräinen kuukausipalkka on 104 dollaria (88 euroa).

Koronavirus on antanut osalle vaatetehtaista myös tilaisuuden päästä eroon niistä työntekijöistä, jotka ovat pyrkineet parantamaan oloja. Toisen, Business and Human Rights Resource Centerin raportin (pdf) mukaan neljässä maassa yli 4 870 ammattiliittoon kuuluvaa vaatetyöntekijää on saanut potkut.

Clean Clothes vaatii brändejä ja jälleenmyyjiä ottamaan enemmän vastuuta ja varmistamaan, että työntekijät saavat palkan, joka heille kuuluu. Kampanja neuvottelee parhaillaan asiasta useiden brändien kanssa.

”Vain jos brändit ja jälleenmyyjät sitoutuvat yksilöllisesti ja julkisesti palkkavakuutukseen, voimme välttää perinteisen tavan, jossa riskit ja vastuut työnnetään muille, ja varmistamme, etteivät työntekijät joudu paikkamaan kuilua”, sanoo kampanjan edustaja Christie Miedema tiedotteessa.

KoronaviruspandemiaYritysvastuu köyhyystyökuluttaminenliiketoimintayhtiötterveys

Lue myös

Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Aukio, jonka keskellä veistos ja ympärillä pilvenpiirtäjiä.

Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön

YK on luotetumpi instituutio kuin EU tai Yhdysvallat, selviää tuoreesta, 25 maata kattavasta kyselytutkimuksesta. Erityisen luottavaisia ovat nuoret.
Taskulaskin ja kolikoita.

Afrikka menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria laitonta pääomaa – Pääomapaon kitkemiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin toimia

Afrikassa on tehostettava verohallintoa ja vero-oikeudenmukaisuuden toteutumista esimerkiksi progressiivisen verojärjestelmän kautta, kirjoittaa Attac ry:n hanketiedottaja Eetu Kukila. Attacin ja Reilu vero ry:n tuoreessa raportissa listataan keinoja pääomapaon estämiseksi.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.

Tuoreimmat

Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija