Uutiset Yritysvastuu

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.
Vaatetyöläinen Bangladeshin Dhakassa toukokuussa. (Kuva: Fahad Abdullah Kaizer / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Nälkäpalkalla jo valmiiksi työskennelleet vaatealan työntekijät ovat menettäneet palkkaansa jopa miljardien dollarien arvosta koronaviruspandemian vuoksi, arvioi kansainvälinen Clean Clothes -järjestökampanja tuoreessa raportissaan. Seurauksena moni elää yhä köyhemmissä olosuhteissa.

Monet suuret länsimaiset vaatebrändit peruivat tilauksiaan kehitysmaiden tehtailta viime keväänä koronaviruspandemian suljettua vaatekaupat. Osa firmoista kieltäytyi maksamasta jo kuljetettuja tai tuotannossa olevia tilauksia, mikä johti nopeasti tehtaiden sulkeutumiseen ja työntekijöiden irtisanomisiin.

Työntekijät lähetettiin kotiin ilman ennakkoilmoitusta tai palkkaa. Esimerkiksi Bangladeshissa maaliskuussa 72 prosenttia lomautetuista ja 80 prosenttia irtisanotuista ei saanut palkkaa, raportissa kerrotaan.

Osa brändeistä suostui myöhemmin maksamaan jo valmiit tai tuotannossa olevat tilaukset, mutta siitä huolimatta kysyntä on laskenut ja koronaviruksen arvioidaan supistavan vaatesektoria tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Siksi tehtaita on suljettu, monet työntekijät ovat pakkolomalla ja palkkoja on leikattu.

Clean Clothesin raportin mukaan seitsemässä Etelä- ja Kaakkois-Aasian maassa vaatetyöläiset tienasivat keväällä koronaviruksen takia 38 prosenttia aiempaa vähemmän, ja joillakin Intian alueilla jopa 50 prosenttia vähemmän. Jos lukuja sovelletaan globaaliin vaateteollisuuteen Kiinaa lukuun ottamatta, palkkojen kokonaismenetykset voivat olla jopa 3,2–5,8 miljardia dollaria (2,7–4,9 miljardia euroa) maalis–toukokuussa.

Arvio perustuu uutisraporteista ja työntekijäorganisaatioilta saatuihin tietoihin, sillä tarkkoja tietoja ei ole olemassa. Ei ole kuitenkaan syytä odottaa, että tilanne olisi parempi muillakaan vaatteita tuottavilla alueilla, järjestö sanoo.

”Työntekijät elivät jo valmiiksi nälkäpalkalla, eivätkä he olleet pystyneet säästämään mitään ennen kuin pandemia iski. Kriisin aiheuttama palkkakuilu tarkoittaa, etteivät työntekijät pysty ruokkimaan perheitään kunnolla, maksamaan lastensa koulumaksuja tai terveyskuluja ja että monet heistä ovat veloissa”, sanoo pakistanilaisen Labour Education Foundationin edustaja Khalid Mahmood tiedotteessa.

Esimerkiksi Pakistanissa vaatetyöläisten keskimääräinen kuukausipalkka on 104 dollaria (88 euroa).

Koronavirus on antanut osalle vaatetehtaista myös tilaisuuden päästä eroon niistä työntekijöistä, jotka ovat pyrkineet parantamaan oloja. Toisen, Business and Human Rights Resource Centerin raportin (pdf) mukaan neljässä maassa yli 4 870 ammattiliittoon kuuluvaa vaatetyöntekijää on saanut potkut.

Clean Clothes vaatii brändejä ja jälleenmyyjiä ottamaan enemmän vastuuta ja varmistamaan, että työntekijät saavat palkan, joka heille kuuluu. Kampanja neuvottelee parhaillaan asiasta useiden brändien kanssa.

”Vain jos brändit ja jälleenmyyjät sitoutuvat yksilöllisesti ja julkisesti palkkavakuutukseen, voimme välttää perinteisen tavan, jossa riskit ja vastuut työnnetään muille, ja varmistamme, etteivät työntekijät joudu paikkamaan kuilua”, sanoo kampanjan edustaja Christie Miedema tiedotteessa.

KoronavirusYritysvastuu köyhyystyökuluttaminenliiketoimintayhtiötterveys

Lue myös

Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.