Uutiset Ympäristö

Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Monikansallisen Rio Tinton kuparikaivos toimi Bougainvillessä vuosina 1972–1989. Nyt 156 asukasta on laatinut Australian hallitukselle valituksen, jonka mukaan yhtiön on rikkonut OECD:n ohjeistusta monikansallisille yhtiöille jättämällä huomiotta kaivoksen ennakoitavissa olleet vaikutukset.
Kyltti, jossa lukee restricted area, no go zone, by order government of Mekamui.
Pangunan kuparikaivos toimi Bougainvillen keskiosan vuoristossa vuodesta 1972 vuoteen 1989, jolloin voimajohtojen sabotaasi johti kaivosyrityksen pakoon saarelta. Kyltti vuodelta 2011. (Kuva: madlemurs / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvan Bougainvillen asukkaat vaativat monikansallista kaivosyhtiötä Rio Tintoa vastuuseen ympäristövahingoista ja ihmisoikeuksien loukkauksista. Syypää on saarella vuosina 1972–1989 toiminut Pangunan kuparikaivos.

Pangunan kaivos ehti 17 vuoden ajan saastuttaa jokia ja maita. Sitten Bougainvillen alkuperäiskansaan kuuluvien maanomistajien mitta täyttyi ja he nousivat kapinaan. Kapinan sytykkeenä oli myös kaivostuottojen epätasainen jakautuminen bougainvillelaisten kesken.

Rio Tinto jätti saaren,  kun kapinallisten sabotaasi katkaisi kaivokselta sähköt.

Kaivoskapina kasvoi kymmenen vuoden mittaiseksi täysimittaiseksi sisällissodaksi, jossa kuoli 15 000–20 000 ihmistä. Kaivosalue sai kaikessa rauhassa raunioitua.

Nykyään aluetta hallinnoi entisten kapinajohtajien muodostama Mekamuin yhtenäisyyshallitus, mutta kaivosta ei ole asianmukaisesti poistettu käytöstä eikä sen entisten toimintojen seurauksia ympäristölle käsitelty.

Nyt 156 Bougainvillen asukasta on laatinut Australian ihmisoikeuslakikeskuksen kautta Australian hallitukselle valituksen. Sen pohjalta on tarkoitus edetä neuvotteluun ja yhtiön saarelaisille maksamiin korvauksiin.

Asiaa käsitellään Australiassa, koska  Rio Tinton kahdesta pääkonttorista toinen on Melbournessa, Australiassa.

Valituksesta ilmenee, että kaivoksesta valuu edelleen kuparia jokiin. Kaivoksesta alavirtaan sijaitseva jokilaakso muistuttaa kuun maisemaa, ja lisäksi  kaivoksen suojapadot ovat romahtamassa ja asettamassa lähikylät vaaraan. Vesien ja maan saastumisen väitetään myös  aiheuttavan terveysongelmia: iho- ja hengitysoireita,  ripulia ja raskaudenaikaisia komplikaatioita.

Bougainvillelaiset väittävät, että Rio Tinto on rikkonut OECD:n ohjeistusta monikansallisille yhtiöille jättämällä huomiotta kaivoksen ennakoitavissa olleet ympäristölliset, terveydelliset ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Yhtiö ei ryhtynyt toimiin lieventääkseen näitä vaikutuksia eikä kunnioittanut niistä kärsineiden yhteisöjen ihmisoikeuksia.

Julkisessa lausunnossaan Rio Tinto myöntää olevansa tietoinen rapistuvan kaivoksen aiheuttamista ympäristöongelmista ja ihmisoikeusloukkauksista mutta ei silti täysin hyväksy valituksen väitteitä. Yhtiö myös ilmoittaa suostuvansa keskusteluihin valituksen tehneiden ja muiden relevanttien yhteisöjen kanssa.

Yhtiö kiistää vastuunsa

Vuonna 2016 Rio Tinto myi Papua-Uuden-Guinean ja Bougainvillen hallituksille osuutensa kaivosta pyörittäneestä Bougainville Copper Ltd:stä. Samalla yhtiö ilmoitti kiistävänsä yritysvastuunsa kaikista Pangunan ympäristövaikutuksista tai vahingoista.

Vastuun väistelyn perusteena on Rio Tinton 1960-luvulla Australian hallituksen kanssa tekemä kaivossopimus, jossa yhtiötä ei velvoiteta ympäristövaurioiden korjaamiseen. Tuolloin Bougainville oli Australian hallinnassa.

Pangunan sulkemisen jälkeen kaivoksen ympäristövaikutuksista ei ole tehty luotettavaa arviota. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan aikana kaivoksesta nostettiin 300 000 tonnia malmia ja vettä päivittäin. Vuonna 1989 riippumaton uusiseelantilainen soveltavan geologian ryhmä raportoi, että kaivoksesta vuoti merkittäviä määriä kuparia ja muita raskasmetalleja Kawerongjokeen. Tänäänkin joidenkin jokien ja purojen vesi kaivosalueella on hohtavan sinistä, merkkinä kuparisaastumisesta.

Vaikea vuosi

Bougainvillelaisten vaatimukset lopettivat vuoden, joka oli Rio Tintolle muutenkin vaikea. Australialaisten aboriginaalien pyhien paikkojen tuhoamisesta nousi aiemmin vuonna 2020 niin kova kohu, että toimitusjohtaja Jean-Sebastien Jacques joutui eroamaan.

Australian ihmisoikeuslakikeskuksen lakiasiain johtaja Keren Adams on silti toiveikas ja uskoo yritysjättiläisen tahtoon ryhtyä vuorovaikutukseen Bougainvillen asianosaisten kanssa.

”Toivomme, että tämä ei-oikeudellinen prosessi edistää keskusteluja, joissa selviää, onko Rio Tinto halukas sitoutumaan toimintansa seurausten hoitamiseen. Jos näin ei käy, yhteisöt pyytävät Australian OECD-toimistoa tutkimaan, onko Rio Tinto rikkonut ihmisoikeus- ja ympäristövelvoitteitaan”, Adams sanoo.

”Kun ottaa huomioon Bougainvillen ja Papua-Uuden-Guinean hallitusten rajalliset resurssit, on miltei väistämätöntä, että ilman Rio Tinton apua kaivosjätteiden tällä hetkellä aiheuttama ympäristövaurio jatkuu ja pahenee.”

Ympäristö lakioikeus ja rikosyhtiötympäristösaastuminen Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Kommentit

Lue myös

Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Kaksi naista pitelee välissään pahvilaatikkoa.

Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa

Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä