Uutiset Ympäristö

Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Monikansallisen Rio Tinton kuparikaivos toimi Bougainvillessä vuosina 1972–1989. Nyt 156 asukasta on laatinut Australian hallitukselle valituksen, jonka mukaan yhtiön on rikkonut OECD:n ohjeistusta monikansallisille yhtiöille jättämällä huomiotta kaivoksen ennakoitavissa olleet vaikutukset.
Kyltti, jossa lukee restricted area, no go zone, by order government of Mekamui.
Pangunan kuparikaivos toimi Bougainvillen keskiosan vuoristossa vuodesta 1972 vuoteen 1989, jolloin voimajohtojen sabotaasi johti kaivosyrityksen pakoon saarelta. Kyltti vuodelta 2011. (Kuva: madlemurs / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvan Bougainvillen asukkaat vaativat monikansallista kaivosyhtiötä Rio Tintoa vastuuseen ympäristövahingoista ja ihmisoikeuksien loukkauksista. Syypää on saarella vuosina 1972–1989 toiminut Pangunan kuparikaivos.

Pangunan kaivos ehti 17 vuoden ajan saastuttaa jokia ja maita. Sitten Bougainvillen alkuperäiskansaan kuuluvien maanomistajien mitta täyttyi ja he nousivat kapinaan. Kapinan sytykkeenä oli myös kaivostuottojen epätasainen jakautuminen bougainvillelaisten kesken.

Rio Tinto jätti saaren,  kun kapinallisten sabotaasi katkaisi kaivokselta sähköt.

Kaivoskapina kasvoi kymmenen vuoden mittaiseksi täysimittaiseksi sisällissodaksi, jossa kuoli 15 000–20 000 ihmistä. Kaivosalue sai kaikessa rauhassa raunioitua.

Nykyään aluetta hallinnoi entisten kapinajohtajien muodostama Mekamuin yhtenäisyyshallitus, mutta kaivosta ei ole asianmukaisesti poistettu käytöstä eikä sen entisten toimintojen seurauksia ympäristölle käsitelty.

Nyt 156 Bougainvillen asukasta on laatinut Australian ihmisoikeuslakikeskuksen kautta Australian hallitukselle valituksen. Sen pohjalta on tarkoitus edetä neuvotteluun ja yhtiön saarelaisille maksamiin korvauksiin.

Asiaa käsitellään Australiassa, koska  Rio Tinton kahdesta pääkonttorista toinen on Melbournessa, Australiassa.

Valituksesta ilmenee, että kaivoksesta valuu edelleen kuparia jokiin. Kaivoksesta alavirtaan sijaitseva jokilaakso muistuttaa kuun maisemaa, ja lisäksi  kaivoksen suojapadot ovat romahtamassa ja asettamassa lähikylät vaaraan. Vesien ja maan saastumisen väitetään myös  aiheuttavan terveysongelmia: iho- ja hengitysoireita,  ripulia ja raskaudenaikaisia komplikaatioita.

Bougainvillelaiset väittävät, että Rio Tinto on rikkonut OECD:n ohjeistusta monikansallisille yhtiöille jättämällä huomiotta kaivoksen ennakoitavissa olleet ympäristölliset, terveydelliset ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Yhtiö ei ryhtynyt toimiin lieventääkseen näitä vaikutuksia eikä kunnioittanut niistä kärsineiden yhteisöjen ihmisoikeuksia.

Julkisessa lausunnossaan Rio Tinto myöntää olevansa tietoinen rapistuvan kaivoksen aiheuttamista ympäristöongelmista ja ihmisoikeusloukkauksista mutta ei silti täysin hyväksy valituksen väitteitä. Yhtiö myös ilmoittaa suostuvansa keskusteluihin valituksen tehneiden ja muiden relevanttien yhteisöjen kanssa.

Yhtiö kiistää vastuunsa

Vuonna 2016 Rio Tinto myi Papua-Uuden-Guinean ja Bougainvillen hallituksille osuutensa kaivosta pyörittäneestä Bougainville Copper Ltd:stä. Samalla yhtiö ilmoitti kiistävänsä yritysvastuunsa kaikista Pangunan ympäristövaikutuksista tai vahingoista.

Vastuun väistelyn perusteena on Rio Tinton 1960-luvulla Australian hallituksen kanssa tekemä kaivossopimus, jossa yhtiötä ei velvoiteta ympäristövaurioiden korjaamiseen. Tuolloin Bougainville oli Australian hallinnassa.

Pangunan sulkemisen jälkeen kaivoksen ympäristövaikutuksista ei ole tehty luotettavaa arviota. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan aikana kaivoksesta nostettiin 300 000 tonnia malmia ja vettä päivittäin. Vuonna 1989 riippumaton uusiseelantilainen soveltavan geologian ryhmä raportoi, että kaivoksesta vuoti merkittäviä määriä kuparia ja muita raskasmetalleja Kawerongjokeen. Tänäänkin joidenkin jokien ja purojen vesi kaivosalueella on hohtavan sinistä, merkkinä kuparisaastumisesta.

Vaikea vuosi

Bougainvillelaisten vaatimukset lopettivat vuoden, joka oli Rio Tintolle muutenkin vaikea. Australialaisten aboriginaalien pyhien paikkojen tuhoamisesta nousi aiemmin vuonna 2020 niin kova kohu, että toimitusjohtaja Jean-Sebastien Jacques joutui eroamaan.

Australian ihmisoikeuslakikeskuksen lakiasiain johtaja Keren Adams on silti toiveikas ja uskoo yritysjättiläisen tahtoon ryhtyä vuorovaikutukseen Bougainvillen asianosaisten kanssa.

”Toivomme, että tämä ei-oikeudellinen prosessi edistää keskusteluja, joissa selviää, onko Rio Tinto halukas sitoutumaan toimintansa seurausten hoitamiseen. Jos näin ei käy, yhteisöt pyytävät Australian OECD-toimistoa tutkimaan, onko Rio Tinto rikkonut ihmisoikeus- ja ympäristövelvoitteitaan”, Adams sanoo.

”Kun ottaa huomioon Bougainvillen ja Papua-Uuden-Guinean hallitusten rajalliset resurssit, on miltei väistämätöntä, että ilman Rio Tinton apua kaivosjätteiden tällä hetkellä aiheuttama ympäristövaurio jatkuu ja pahenee.”

Ympäristö lakioikeus ja rikosyhtiötympäristösaastuminen Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Kommentit

Lue myös

Puita vuoren edustalla.

Öljy-yhtiöt Afrikan luonnonpuistojen kimpussa

Koska öljy-yhtiöiden on pakko turvautua yhä kalliimpiin etsintöihin erittäin syvällä meren pohjassa, ne hyökkäävät viimeiselle vedenpinnan yläpuolelle jäävälle rintamalle, missä kulut ovat viellä alhaisemmat: Afrikan luonnonpuistoihin ja makean veden varantoihin, kirjoittaa François Misser.
Poroja sulaneen lumen keskellä.

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään