Uutiset Saudi-Arabian ihmisoikeustilanne

Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa G20-kokouksen agendaan, mutta muun muassa Amnesty aikoo jäädä pois, sillä puheenjohtajamaana on Saudi-Arabia, jolla ei edes ole riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa.
Pilvenpiirtäjiä taivaanrannassa
G20-maiden huippukokous järjestetään tänä vuonna Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa. (Kuva: Bader Alotaby / CC BY-NC-ND 2.0)

Kolme kansalaisjärjestöä on jättäytynyt pois niin sanotusta C20-prosessista, joka on kansalaisjärjestöjen mahdollisuus vaikuttaa G20-maiden huippukokouksen agendaan.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, korruption vastainen Transparency International sekä kansalaisyhteiskuntaverkosto Civicus ilmoittivat eilen, etteivät ne osallistu prosessiin, koska sitä johtaa Saudi-Arabia.

”C20-maiden pitäisi luoda kansalaisyhteiskunnan äänille alusta ympäri maailman, jotta se voisi vaikuttaa G20-agendaan. Saudi-Arabia pannut telkien taakse suurimman osan omista riippumattomista aktivisteistaan, joten ainoat kotimaiset organisaatiot, jotka ovat paikalla, ovat yhteyksissä hallitukseen – mikä tekee pilkkaa koko prosessista”, sanoo Amnestyn tutkimus- ja vaikuttamistyön johtaja Netsanet Belay tiedotteessa.

Saudi-Arabiasta tuli G20-maiden puheenjohtajamaa joulukuussa, ja sen on tarkoitus järjestää tämän vuoden marraskuussa G20-huippukokous maan pääkaupungissa Riadissa.

Samalla se johtaa myös C20-prosessia, joka on vuodesta 2013 alkaen ollut kansalaisjärjestöjen mahdollisuus vaikuttaa kokouksen agendaan. Aloitustapaamiset ovat jo käynnissä.

Amnestyn mukaan kyseessä on kuitenkin ”farssimainen yritys” puhdistaa maan synkkää ihmisoikeusmainetta.

Poliittiset puolueet, ammattiliitot ja riippumattomat ihmisoikeusjärjestöt on Saudi-Arabiassa kielletty, joten käytännössä C20-prosessiin ei ole tulossa lainkaan maan omaa kansalaisyhteiskuntaa. Maan johtavat naisten oikeuksien aktivistit ovat vangittuina, ja myös monet muut ihmisoikeusaktivistit istuvat pitkiä vankilatuomioita. Mielivaltaiset pidätykset, kidutus ja kuolemanrangaistus ovat yleisiä.

Järjestöjen mukaan C20-prosessi on jo ollut epäonnistunut. Työryhmien johtajat on nimitetty ei-läpinäkyvästi, ja mielivaltaisilla päätöksillä on suljettu pois kokeneita kansainvälisiä ryhmiä. Prosessia johtaa King Khalid -säätiö, jolla on yhteyksiä kuningasperheeseen.

Vaikka keskusteluja saataisiinkin käytyä avoimesti, Saudi-Arabian tiukka median kontrollointi varmistaa, että niistä uutisointi saavuttaisi vain rajallisen yleisön, Transparency International muistuttaa.

Saudi-Arabia on saanut viime vuosina paljon kritiikkiä etenkin syksyllä 2018 Saudi-Arabian Istanbulin konsulaatissa tapahtuneesta toimittaja Jamal Khashoggin murhasta sekä Jemenissä tekemistään ilmaiskuista.

Maan kesäkuussa 2017 nimitetty kruununprinssi Mohammed bin Salman on yrittänyt tehdä uudistuksia muun muassa sallimalla naisten ajo-oikeuden, höllännyt naisten matkustusvaatimuksia ja järjestämällä kansainvälisiä tapahtumia. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan toisinajattelijoiden vaino on samaan aikana kuitenkin vain pahentunut.

Saudi-Arabian ihmisoikeustilanne ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkakansalaisyhteiskunta Saudi-Arabia Amnesty International

Lue myös

Saudi-Arabian pääkaupunki Riad

Ihmisoikeusjärjestöt: Saudi-Arabian uudistukset eivät riitä – Aktivistit viruvat yhä vankiloissa

Saudi-Arabia on ilmoittanut lopettavansa ruoskimisen sekä lasten teloittamisen, mutta uudistusten käytännön yksityiskohdat ovat epäselviä. Amnesty International ja Human Rights Watch vaativat Saudi-Arabiaa uudistamaan koko rikosoikeusjärjestelmänsä.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammad bin Salman ja YK:n pääsihteeri António Guterres

Raportti: Saudi-Arabian kruununprinssi on luonut myönteisen imagon uudistuksilla, mutta samaan aikaan toisinajattelijoiden vaino kiihtyy

Saudi-Arabian kesäkuussa 2017 nimitetty kruununprinssi Mohammed bin Salman on vapauttanut viihdesektorin ja antanut naisille lisää oikeuksia. Maa on kuitenkin ottanut kaikessa hiljaisuudessa käyttöön uusia taktiikoita toisinajattelijoiden pitämiseksi aisoissa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.