Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Järjestöt: Kehitysyhteistyörahoitusta nostettava tuntuvasti – Useimmat eduskuntapuolueet samaa mieltä

Kehitysjärjestöjen uudessa vaalikampanjassa vaaditaan, että Suomi toteuttaisi viimein lupauksensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Yli 90 kansanedustajaehdokasta on ilmoittanut tukevansa tavoitetta.
Eurokolikoita ja lompakko
Järjestöt vaativat Suomea lisäämään ensi hallituskaudella kehitysyhteistyörahoitusta. (Kuva: Christoph Scholz / CC BY-SA 2.0)

Suomen seuraavan hallituksen on nostettava kehitysyhteistyörahoitusta tuntuvasti, vaativat suomalaiset kansalaisjärjestöt tänään alkaneessa vaalikampanjassaan.

”Vaadimme uudelta hallitukselta välittömiä toimia, jotta kehitysrahoituksen osuus nostettaisiin 0,7 prosenttiin viimeistään vuoteen 2028 mennessä, eli käytännössä kahden hallituskauden kuluessa”, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Jonas Biström tiedotteessa.

Tänään avatussa Nolo totuus -kampanjassa muistutetaan, että ulkoministeriön selvityksen mukaan 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Silti vain 0,38 prosenttia Suomen bruttokansantulosta käytettiin viime vuonna kehitysyhteistyöhön.

Suomi on kuitenkin sitoutunut 0,7 prosentin osuuteen muiden teollisuusmaiden tavoin. Tavoite on peräisin YK:n suosituksista jo 1970-luvulta. Se sisältyy myös vuonna 2015 hyväksyttyihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin kaikki YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan vuonna 2017 vain viisi maata, Tanska, Norja, Luxemburg, Iso-Britannia ja Ruotsi, pääsi 0,7-tavoitteeseen.

Sinisiä ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet tukevansa 0,7-tavoitteen saavuttamista ainakin jollakin aikavälillä. Fingon kampanjaan on saatu mukaan myös yli 90 kansanedustajaehdokasta.

Lisäksi kampanjassa on mukana useita julkisuuden henkilöitä, kuten presidentti Tarja Halonen, nyrkkeilijä Elina Gustafsson, muusikko Pauli Hanhiniemi, jääkiekkoilija Noora Räty sekä kampanjavideolla mukana oleva koomikko Pirjo Heikkilä.

Suomi on leikannut rajusti kehitysyhteistyörahoitusta kuluvalla hallituskaudella. Kansalaisjärjestöjen rahoituksesta on leikattu yli 40 prosenttia.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi Fingo

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.