Uutiset Kehityspolitiikka

Ilmastorahoitukseen vaaditaan lisää tasa-arvoa – Järjestöt kritisoivat Pohjoismaiden kehityshankkeita

Kirkollisten avustusjärjestöjen selvityksen mukaan vain hieman yli puolet pohjoismaisesta ilmastoon kohdistuneesta kehitysrahoituksesta kohdistui myös sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Ruotsi eroaa muista Pohjoismaista yli 80 prosentin osuudellaan.
Nainen kantaa aurinkopaneelia sademetsässä.
Nainen kantaa aurinkopaneelia sademetsässä Kongossa. Kansainvälisen metsäntutkimuskeskuksen (CIFOR) arkistokuva vuodelta 2018. (Kuva: Axel Fassio / CIFOR / CC BY-NC-ND 2.0)

Tasa-arvon mallimaina tunnetut Pohjoismaat eivät huomioi riittävästi naisten aseman parantamista kehittyville maille antamassaan ilmastorahoituksessa, todetaan Pohjoismaisten kirkollisten avustusjärjestöjen tuoreessa selvityksessä (pdf).

Raportissa hyödynnettiin OECD:n tietokantaa, johon kirjataan kehitysyhteistyöhankkeiden painopistealueet. Tällä perusteella tarkasteltuna hieman yli puolet pohjoismaisesta ilmastoon kohdistuneesta kehitysrahoituksesta kohdistui myös sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

Raportin mukaan tasa-arvotavoitteet huomioidaan kyllä hyvin kehityshankkeiden suunnitteluvaiheessa, mutta tämä periaate ei kanna riittävästi käytännön työhön asti. Naiset nähdään kehityshankkeissa turhan usein vain edunsaajina. Naisten osuus kehityshankkeiden päätöksenteossa ja henkilökunnassa on turhan vähäinen, eivätkä hankkeet edistä riittävästi naisten johtajuutta.

Ruotsi erottuu muista Pohjoismaista. Sen ilmastorahoituksesta 81 prosenttia kohdistuu myös naisten aseman parantamiseen. Tasa-arvokysymykset ovat korostuneet Ruotsin ulkopolitiikassa etenkin sen jälkeen, kun maassa vuonna 2014 lanseerattiin feministisen ulkopolitiikan käsite Stefan Löfvenin johtamien sosiaalidemokraattien noustua valtaan.

Raportin mukaan kansalaisjärjestöjen toteuttamat ilmastohankkeet huomioivat tasa-arvokysymykset keskimääräistä paremmin. Sen sijaan yksityisen sektorin hankkeissa tasa-arvotavoitteet ovat mukana selvästi harvemmin.

Suomen rahoittamista hankkeista annetaan raportissa sekä positiivinen että negatiivinen esimerkki. Myanmarissa Suomi on tukenut YK:n huume- ja rikostoimiston hanketta, jossa pyritään korvaamaan oopiumintuotantoa kahvinviljelyllä. Tätä hanketta kiitellään naisten osallistamisesta ja henkilöstön kouluttamisesta tasa-arvokysymyksissä.

Kriittisempiä huomioita esitetään Tansaniaan Suomen tuella perustetusta johtajuuskoulutuslaitoksesta (Uongozi-instituutti). Raportin mukaan tasa-arvoakysymyksiä ei  hyvistä suunnitelmista huolimatta ole riittävästi huomioitu instituutin toiminnassa ja strategiassa.

Tutkimuksen taustalla on joukko pohjoismaisia kirkollisia avustusjärjestöjä. Suomesta mukana olivat Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu.

Järjestöt kehottavatkin myös Suomen ulkoministeriötä ottamaan tasa-arvon ohjaavaksi periaatteeksi ilmastorahoitukseen. Samalla ne peräänkuuluttavat Pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä, jotta kaikki ilmastorahoitetut hankkeet huomioisivat tasa-arvon ja naisten aseman edistämisen.

Kehityspolitiikka sukupuolten tasa-arvo NorjaRuotsiSuomiTanska Kirkon UlkomaanapuSuomen Lähetysseura

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.