Uutiset Länsi-Saharan miehitys

Ilmastokokousta isännöivä Marokko tuottaa vihreää energiaa miehitetyssä Länsi-Saharassa – "heikentää rauhanprosessia"

Marokko pääsee YK:n ilmastokokouksen varjolla mainostamaan kasvavia uusiutuvan energian hankkeitaan miehittämässään Länsi-Saharassa, kritisoi Western Sahara Resource Watch.
Kravun kääntöpiiri Länsi-Saharassa. (Kuva: jpdodane / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Yhä suurempi osa Marokon uusiutuvan energian hankkeista toteutetaan maan miehittämässä Länsi-Saharassa. Tulevaisuudessa osuus kasvaa entisestään, varoittaa kansainvälinen Western Sahara Resource Watch (WSRW) -verkosto tuoreessa raportissaan.

Alueen luonnonvarojen käyttöä seuraavan WSRW:n laskelmien mukaan vuoteen 2020 mennessä jopa yli neljännes kaikesta Marokon tuottamasta uusiutuvasta energiasta tuotetaan maan vuodesta 1975 asti miehittämässä Länsi-Saharassa.

Tällä hetkellä osuus on noin seitsemän prosenttia, mutta kasvua ennakoivat maan suunnitelmat lisätä reippaasti uusiutuvan energia tuotantoa. Viime vuonna saksalaisyhtiö Siemens kumppaneineen voitti tarjouskilpailun, jonka ansiosta se muun muassa rakentaa kaksi uutta tuulifarmia Länsi-Saharaan, raportissa kerrotaan.

Siemensillä on jo 22 tuulimyllyä Länsi-Saharan puolella. Niiden avulla tuotetaan energiaa fosfaattituotannon tarpeisiin. Marokko on myynyt Länsi-Saharasta vuosikymmeniä fosfaattia lannoitevalmistajille.

Länsi-Saharaa pidetään yhtenä maailman viimeisistä siirtomaista. Kansainvälinen tuomioistuin on linjannut, ettei Marokolla ole oikeuksia Länsi-Saharaan, ja YK on toistuvasti vahvistanut, että Länsi-Saharan alkuperäisväestölle, sahraweille, kuuluu itsemääräämisoikeus. Esimerkiksi Euroopan investointipankki, YK:n kehitysohjelma UNDP, kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco sekä Maailmanpankki eivät rahoita miehitetyllä alueella mitään hankkeita.

Marokko kuitenkin pitää aluetta omanaan ja puuttuu toisinajattelijoiden aktivismiin kovalla kädellä. YK on yrittänyt neuvotella alueelle rauhaa vuosikausia, tuloksetta.

Marokon vihreän energian suunnitelmat ovat ajankohtaisia, sillä maa isännöi parhaillaan Marrakechissa YK:n ilmastokokousta, joka on ensimmäinen sitten viime vuonna solmitun Pariisin ilmastosopimuksen. WSRW kritisoikin raportissaan kovin sanoin YK:n ilmastokokousta UNFCCC:tä siitä, että se on ylipäätään hyväksynyt Marrakechin kokouksenpitopaikaksi ja sallii sen mainostavan kyseenalaisia hankkeita kokouksen verkkosivuilla, vaikkei YK hyväksy miehitystä.

Järjestö on huolissaan siitä, että uusiutuvan energian hankkeet antavat miehityksestä entistä laillisemman vaikutelman ja heikentävät rauhanprosessia. Ne eivät myöskään motivoi maan kuningasta rauhanneuvotteluihin, sillä tällä on yhteyksiä marokkolaiseen energiafirmaan, joka myös rakentaa Siemensin kanssa tuulivoimaa Länsi-Saharaan. Sopimukset eivät myöskään hyödytä sahraweja, jotka elävät Algerian pakolaisleireillä, se muistuttaa.

"Viemällä energiaa Marokkoon maa ja kuninkaallinen perhe ankkuroivat yhteytensä alueeseen. Onko kuningas kiinnostunut Länsi-Saharan itsemääräämisoikeudesta ja dekolonisaatiosta, kun hän itse hyötyy Marokon armeijan laittomasta läsnäolosta siellä?" kritisoi WSRW:n edustaja Erik Hagen tiedotteessa.

Länsi-Saharan miehitys ihmisoikeudetpolitiikkailmastonmuutosuusiutuva energia AlgeriaLänsi-Sahara

Lue myös

Taiteilija Mohamed Sulaiman Labat studiossaan

Maailman konfliktien keskellä väkivallaton vastarinta ansaitsisi enemmän huomiota, sanoo taiteilija Länsi-Saharasta

Keskellä Saharan autiomaata elää varsin kärsivällinen kansa: sahrawit ovat vaatineet vuosikausien ajan rauhanomaisin keinoin kotimaansa Länsi-Saharan vapautusta. Pakolaisleirillä varttunut Mohamed Sulaiman Labat on valinnut omaksi vaikuttamismuodokseen taiteen mutta tietää, ettei se riitä kaikille.

Länsi-Saharassa pelätään nuorten radikalisoitumista

Marokon miehittämä Länsi-Sahara taistelee rauhanomaisin keinoin, mutta nyt moni kyllästynyt nuori miettii, onko väkivalta parempi tapa saada kansainvälisen yhteisön huomio, sanoo aktivisti Jalihenna Mohamed.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä