Uutiset Länsi-Saharan miehitys

Ilmastokokousta isännöivä Marokko tuottaa vihreää energiaa miehitetyssä Länsi-Saharassa – "heikentää rauhanprosessia"

Marokko pääsee YK:n ilmastokokouksen varjolla mainostamaan kasvavia uusiutuvan energian hankkeitaan miehittämässään Länsi-Saharassa, kritisoi Western Sahara Resource Watch.
Kravun kääntöpiiri Länsi-Saharassa. (Kuva: jpdodane / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Yhä suurempi osa Marokon uusiutuvan energian hankkeista toteutetaan maan miehittämässä Länsi-Saharassa. Tulevaisuudessa osuus kasvaa entisestään, varoittaa kansainvälinen Western Sahara Resource Watch (WSRW) -verkosto tuoreessa raportissaan.

Alueen luonnonvarojen käyttöä seuraavan WSRW:n laskelmien mukaan vuoteen 2020 mennessä jopa yli neljännes kaikesta Marokon tuottamasta uusiutuvasta energiasta tuotetaan maan vuodesta 1975 asti miehittämässä Länsi-Saharassa.

Tällä hetkellä osuus on noin seitsemän prosenttia, mutta kasvua ennakoivat maan suunnitelmat lisätä reippaasti uusiutuvan energia tuotantoa. Viime vuonna saksalaisyhtiö Siemens kumppaneineen voitti tarjouskilpailun, jonka ansiosta se muun muassa rakentaa kaksi uutta tuulifarmia Länsi-Saharaan, raportissa kerrotaan.

Siemensillä on jo 22 tuulimyllyä Länsi-Saharan puolella. Niiden avulla tuotetaan energiaa fosfaattituotannon tarpeisiin. Marokko on myynyt Länsi-Saharasta vuosikymmeniä fosfaattia lannoitevalmistajille.

Länsi-Saharaa pidetään yhtenä maailman viimeisistä siirtomaista. Kansainvälinen tuomioistuin on linjannut, ettei Marokolla ole oikeuksia Länsi-Saharaan, ja YK on toistuvasti vahvistanut, että Länsi-Saharan alkuperäisväestölle, sahraweille, kuuluu itsemääräämisoikeus. Esimerkiksi Euroopan investointipankki, YK:n kehitysohjelma UNDP, kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco sekä Maailmanpankki eivät rahoita miehitetyllä alueella mitään hankkeita.

Marokko kuitenkin pitää aluetta omanaan ja puuttuu toisinajattelijoiden aktivismiin kovalla kädellä. YK on yrittänyt neuvotella alueelle rauhaa vuosikausia, tuloksetta.

Marokon vihreän energian suunnitelmat ovat ajankohtaisia, sillä maa isännöi parhaillaan Marrakechissa YK:n ilmastokokousta, joka on ensimmäinen sitten viime vuonna solmitun Pariisin ilmastosopimuksen. WSRW kritisoikin raportissaan kovin sanoin YK:n ilmastokokousta UNFCCC:tä siitä, että se on ylipäätään hyväksynyt Marrakechin kokouksenpitopaikaksi ja sallii sen mainostavan kyseenalaisia hankkeita kokouksen verkkosivuilla, vaikkei YK hyväksy miehitystä.

Järjestö on huolissaan siitä, että uusiutuvan energian hankkeet antavat miehityksestä entistä laillisemman vaikutelman ja heikentävät rauhanprosessia. Ne eivät myöskään motivoi maan kuningasta rauhanneuvotteluihin, sillä tällä on yhteyksiä marokkolaiseen energiafirmaan, joka myös rakentaa Siemensin kanssa tuulivoimaa Länsi-Saharaan. Sopimukset eivät myöskään hyödytä sahraweja, jotka elävät Algerian pakolaisleireillä, se muistuttaa.

"Viemällä energiaa Marokkoon maa ja kuninkaallinen perhe ankkuroivat yhteytensä alueeseen. Onko kuningas kiinnostunut Länsi-Saharan itsemääräämisoikeudesta ja dekolonisaatiosta, kun hän itse hyötyy Marokon armeijan laittomasta läsnäolosta siellä?" kritisoi WSRW:n edustaja Erik Hagen tiedotteessa.

Länsi-Saharan miehitys ihmisoikeudetpolitiikkailmastonmuutosuusiutuva energia AlgeriaLänsi-Sahara

Lue myös

Taiteilija Mohamed Sulaiman Labat studiossaan

Maailman konfliktien keskellä väkivallaton vastarinta ansaitsisi enemmän huomiota, sanoo taiteilija Länsi-Saharasta

Keskellä Saharan autiomaata elää varsin kärsivällinen kansa: sahrawit ovat vaatineet vuosikausien ajan rauhanomaisin keinoin kotimaansa Länsi-Saharan vapautusta. Pakolaisleirillä varttunut Mohamed Sulaiman Labat on valinnut omaksi vaikuttamismuodokseen taiteen mutta tietää, ettei se riitä kaikille.

Länsi-Saharassa pelätään nuorten radikalisoitumista

Marokon miehittämä Länsi-Sahara taistelee rauhanomaisin keinoin, mutta nyt moni kyllästynyt nuori miettii, onko väkivalta parempi tapa saada kansainvälisen yhteisön huomio, sanoo aktivisti Jalihenna Mohamed.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.