Uutiset Unohdetut kriisit

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.
Polisarion uusi Suomen edustaja Baida Rahal on opiskellut valtiotieteitä Algerin yliopistossa. Helsinkiin hän muutti heinäkuussa sahrawien pakolaisleiriltä Algeriasta, missä hän on kasvattanut neljä lastaan ja työskennellyt muun muassa toimittajana ja hallinnollisissa tehtävissä. ”Ei ole helppoa olla työssäkäyvä äiti ja asua pakolaisleirillä aavikolla.” (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Perjantaina marraskuun 13. päivänä Marokko hyökkäsi länsisaharalaisia mielenosoittajia vastaan Guergueratissa Marokon miehittämän Länsi-Saharan ja Mauritanian rajalla.

Protestoijat olivat sulkeneet tien, joka johtaa Marokosta miehitetyn Länsi-Saharan läpi ja itsenäisyysliike Polisariolle kuuluvan kaistaleen poikki Mauritaniaan. Parisataa rekkaa oli jumissa rajalla.

Parin päivän päästä hyökkäyksestä Marokon armeija ilmoitti hajottaneensa protestileirin ja avanneensa tien. Polisario julisti, että Marokko on rikkonut vuonna 1991 solmittua aseleposopimusta ja ettei se niin ollen ole enää voimassa.

Länsi-Saharan vuosikymmeniä kestäneen jäätyneen konfliktin on siksi pelätty viime viikkoina leimahtavan sodaksi.

”Marokko avasi Guergueratin maantien vasta muutama vuosi sitten. Tietä ei ollut, kun rauhansopimus solmittiin. Niinpä joukko sahraweja, pääosin naisia, meni sulkemaan sen”, Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal sanoo.

Marokon miehittämiä ja Polisarion hallussa olevia alueita erottaa toisistaan Marokon rakentama 2 700 kilometrin mittainen, raskaasti miinoitettu muuri. Guergueratin maantietä varten Marokko on puhkaissut muuriin aukon, josta marokkolaiset rekat nyt kuljettavat tavaraa Polisarion hallussa olevan alueen läpi Mauritaniaan ja etelämmäs Afrikkaan.

Marokko pitää kaistaletta ei-kenenkään maana, Polisario katsoo Marokon tunkeutuneen omalle alueelleen.

”Maantie on muuttanut status quota Marokon hyväksi. Nykytilanteesta ja rauhansopimuksesta hyötyy vain Marokko, meille siitä ei ole ollut hyötyä. Sahrawit ovat väsyneet siihen, että konkreettisia toimia rauhansopimuksen täyttämiseksi ei tehdä”, Rahal sanoo.

Kansanäänestys, jota ei koskaan järjestetty

Länsi-Sahara on Marokon, Mauritanian ja Algerian väliin sijoittuva Pohjois-Afrikan Atlantin puoleista rannikkoa seuraileva maa-alue, jota asuttavat länsisaharalaiset eli sahrawit. Sillä on rikkaat kalavedet, suuret fosfaattivarat ja muita mineraalivarantoja.

Ennen Marokon miehitystä Länsi-Sahara oli Espanjan siirtomaa. Espanja luopui alueesta kansainvälisen yhteisön painostuksesta vuonna 1975, mutta lupaamansa kansanäänestyksen ja itsenäisyyden sijaan se luovuttikin alueen Marokolle ja Mauritanialle.

Luovutussopimus turvasi Espanjan taloudelliset intressit alueella, sanoo Länsi-Saharan konfliktiin perehtynyt Tampereen yliopiston Rauhan ja konfliktintutkimuskeskuksen tutkija Karim Maiche.

”Suurimmat fosfaattifirmat siellä ovat olleet espanjalaisia, ja espanjalaiset troolarit ovat vetäneet nuottaa sen rikkailla kalavesillä.”

Vuonna 1973 perustettu Polisario taisteli ensin Espanjan siirtomaavaltaa vastaan ja onnistui vuonna 1979 ajamaan Mauritanian alueelta. Sen jälkeen Marokko miehitti myös Mauritanian jättämät alueet.

Polisario kävi sissisotaa Marokkoa vastaan aina vuoteen 1991 asti. Sodan alettua iso osa sahraweista pakeni pakolaisleireille Algerian puolelle. Algeria, jolla on ollut omat rajakiistansa ja konfliktinsa Marokon kanssa, on ollut Länsi-Saharan itsenäisyyden tärkein tukija.

Vuonna 1991 Marokko ja Polisario allekirjoittivat YK:n johdolla tulitaukosopimuksen, jossa sovittiin muun muassa kansanäänestyksen järjestämisestä. Tulitaukosopimusta kutsutaan joskus myös aselepo- tai rauhansopimukseksi.

Kansanäänestystä ei ole vieläkään järjestetty. Marokko miehittää edelleen suurinta osaa Länsi-Saharasta, Polisarion hallussa on vain maan aavikkoinen ja lähes elinkelvoton itäosa. Rauhaa alueella valvoo YK:n rauhanturvaoperaatio Minurso.

”Länsi-Saharan konfliktista sanotaan, että tarvittaisiin vain tunti demokratiaa, niin homma olisi hoidettu. Äänestetään kolmesta vaihtoehdosta: osa Marokkoa, autonominen alue tai itsenäisyys, ja tämä olisi sillä ratkaistu”, Maiche sanoo.

Leireillä eletään alkeellisissa oloissa

Arviot siitä, miten paljon sahraweja asuu pakolaisleireillä Algeriassa ja miten paljon heitä on Länsi-Saharassa, vaihtelevat sadan tuhannen molemmin puolin. Maichen mukaan kysymys on poliittinen ja liittyy muun muassa siihen, kenellä on oikeus äänestää mahdollisessa kansanäänestyksessä.

Sahrawien pakolaisleirit ovat harvinaisen hyvin organisoituja, Maiche sanoo.

Kun leirit perustettiin, miehet olivat sotimassa, ja niiden rakentamisesta vastasivat pitkälti naiset.

”Pohjois-Afrikan kontekstissa Länsi-Saharan naisilla on edelleen poikkeuksellisen paljon vastuuta ja toimijuutta, ja heitä on paljon myös päättävissä elimissä”, Maiche sanoo.

Se ei ole ollut itsestään selvää, vaan naisten aseman parantamiseksi on tehty paljon töitä, sanoo Rahal, joka asui leirillä viime kesään asti.

Vallan huipulla naisia on kuitenkin vähän. Rahalin mukaan miehet eivät vastusta naisten osallistumista politiikkaan tai julkiseen elämään, päin vastoin. Ongelmana on se, että kotityöt kuuluvat edelleen naisille, kävivät he töissä kodin ulkopuolella tai eivät.

Alkeellisella pakolaisleirillä lasten ja kodinhoito on kokopäiväistä työtä.

”Saimme sähköt vasta vuonna 2016. Yhdellä leirillä niitä ei ole vieläkään. Vauvat on pitänyt täysimettää, leipä leipoa itse ja vaatteet pestä käsin.”

Aiemmin vesi piti hakea kaukaa kaivosta, nykyään vesijohdot yltävät leirille, mutta eivät asumuksiin asti. Maanteitä tai autoja ei ole. Rutikuivalla aavikolla ei ole mahdollista viljellä mitään tai pitää eläimiä.

”Olemme väsyneitä elämään leirillä sukupolvi toisensa jälkeen. Siksi ihmiset ovat menneet Guergueratiin”, Rahal sanoo.

EU ja Marokko hyötyvät

Kansainvälinen oikeus tai YK ei tunnusta Marokon valtaa alueeseen, mutta käytännössä Marokko pitää aluetta omanaan. Ranska tukee Marokkoa, minkä vuoksi esimerkiksi EU ei pysty painostamaan Marokkoa kansanäänestyksen järjestämiseen, Maiche sanoo.

”Ranskan ja Marokon siteet ovat vahvat. Politiikan lisäksi vaikuttaa taloudellinen ulottuvuus. Marokko mahdollistaa eurooppalaisille firmoille miehitetyillä alueilla toimimisen”, Maiche sanoo.

Marokon puolta pitävät myös Yhdysvallat, Espanja ja Saudi-Arabia.

Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi ja Norja, ovat puhuneet Länsi-Saharan itsemääräämisoikeuden puolesta, mutta niiden vaikutusvalta on rajallinen. Lisäksi Polisariota tukee Venäjä, Etelä-Afrikka ja suurin osa Afrikan unionin maista.

”Länsi-Saharan konfliktissa näkyvät kylmän sodan aikaiset linjat”, Maiche sanoo.

Palataan vielä Guergueratiin. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Rahalin mukaan Polisario vaatii konkreettisia toimia kansanäänestyksen järjestämiseksi ja asian ottamista kansainväliselle agendalle sekä laajempia valtuuksia YK:n Minurso-operaatiolle, ”jotta se voisi seurata mitä Länsi-Saharassa todella tapahtuu”.

”Meidän kohdallamme kolonialismi jatkuu edelleen. Allekirjoitimme rauhansopimuksen, jotta asiat voitaisiin ratkaistua rauhanomaisin keinoin, mutta mitään ratkaisua ei ole tullut. YK:n passiivisuus, kansainvälisen yhteisön hiljaisuus ja Marokon armeijan hyökkäykset ovat johtaneet siihen, että olemme jälleen sotatilassa.”

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa, ja ne ovat nyt tulleet vastaan”, Rahal sanoo.

OIKAISU 26.11.2020 Mauritania vetäytyi alueelta vuonna 1979, ei vuonna 1975.

Länsi-Saharan miehitysUnohdetut kriisit kansalaisoikeudetpakolaisetpolitiikkakonfliktikonfliktinratkaisu Länsi-SaharaMarokko

Lue myös

Lapsia pulpettien äärellä.

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta

Care International -järjestö on julkaissut vuotuisen listansa kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, jotka saavat vähiten tilaa maailman medioissa. ”Emme saa pysyä vaiti, kun maailma jättää huomiotta kriisit, jotka alkoivat kauan ennen koronavirusta ja joihin ei vieläkään ole puututtu”, sanoo järjestön koordinaattori Delphine Pinault.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.
Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Mies kaksi violettia kukkaa kädessään.

Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Intia perui Kashmirin autonomian vuonna 2019 ja muutti samalla maalakeja. Nyt viljelijät pelkäävät, että alueen teollistaminen uhkaa sekä viljelyelinkeinoa että luonnon monimuotoisuutta.

Tuoreimmat

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä

Luetuimmat

Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”