Uutiset Länsi-Saharan miehitys

Maailman konfliktien keskellä väkivallaton vastarinta ansaitsisi enemmän huomiota, sanoo taiteilija Länsi-Saharasta

Keskellä Saharan autiomaata elää varsin kärsivällinen kansa: sahrawit ovat vaatineet vuosikausien ajan rauhanomaisin keinoin kotimaansa Länsi-Saharan vapautusta. Pakolaisleirillä varttunut Mohamed Sulaiman Labat on valinnut omaksi vaikuttamismuodokseen taiteen mutta tietää, ettei se riitä kaikille.
Taiteilija Mohamed Sulaiman Labat studiossaan
Mohamed Sulaiman Latif rakensi oman taidestudion sen jälkeen, kun tulvat tuhosivat hänen kotinsa. (Kuva: Motif Art Studio)

Useimmat suomalaiset ovat ainakin kuulleet uutisista monesta viime aikojen konfliktista: Syyriasta, Irakista, Etelä-Sudanista.

Marokon miehittämän Länsi-Saharan itsenäisyyskamppailu on sen sijaan monelle täysin tuntematon asia. Miksi?

”Koska olemme keskellä autiomaata. Se ei ole kovin turistimainen paikka”, vastaa länsisaharalainen taiteilija Mohamed Sulaiman Labat ja purskahtaa nauruun.

Sitten hän vakavoituu. Hänen mielestään Länsi-Saharan konfliktin saama vähäinen huomio johtuu siitä, että media uutisoi mieluiten väkivaltaisista konflikteista. Hän siteeraa mediatutkimuksessa tunnettua fraasia: ”if it bleeds, it leads.”

”Eli jos on verta, siitä tehdään uutisia. Jos ei ole, ei tehdä uutisiakaan”, hän toteaa.

Huomio on oikea. Länsi-Saharan konflikti on ollut vuosia jähmettyneessä tilassa, joten se ei ole uutisarvoltaan kaikkein tärkein varsinkaan nyt, kun sotauutisia on yllin kyllin muutenkin.

Labat vieraili Suomessa keväällä keskustelutapahtuma Suomen Sosiaalifoorumissa kertomassa taiteestaan ja maansa tilanteesta. Hänen mielestään länsisaharalaisten rauhanomainen taistelu miehitystä vastaan ansaitsisi enemmän huomiota.

”Maailmassa on konflikteja, jotka ovat räjähtäneet käsiin muutamassa vuodessa. Länsi-Saharan tapauksessa yksi mahtavimmista asioista on se, etteivät ihmiset ole vieläkään tarttuneet aseisiin”, hän muistuttaa.

Pattitilanne turhauttaa

Marokon ja Länsi-Saharan konfliktin lähihistoria alkaa vuodesta 1975, jolloin Espanja vetäytyi alueelta ja Marokko alkoi miehittää Länsi-Saharaa. Marokko katsoo alueen kuuluvan itselleen, mutta kansainvälinen tuomioistuin pitää miehitystä laittomana.

Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario taisteli Marokkoa vastaan asein vuoteen 1991 asti. Silloin sovittiin tulitauosta sekä kansanäänestyksestä, jossa päätettäisiin Länsi-Saharan asemasta.

Äänestystä ei koskaan tullut. Suurin osa Länsi-Saharasta on edelleen Marokon hallinnassa ja tuhannet sahrawit, eli Länsi-Saharan alkuperäisväestön jäsenet, elävät Polisarion ylläpitämillä pakolaisleireillä Algeriassa.

32-vuotias Labat elää kymmenien tuhansien muiden tavoin Smaran leirillä, joka on yksi suurimmista leireistä. Siellä kärsitään työttömyydestä ja muun muassa vesipulasta.

”En tiedä, ovatko lämpötilat viime vuosina nousseet vai kestämmekö me vain sitä huonommin, mutta kesäisin on sietämättömän kuumaa”, Labat kuvailee.

Elämä on raskasta myös henkisesti.

”On vaikeaa elää tilanteessa, jossa ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Sitä haluaa vakaan ja normaalin elämän, mutta samalla on osa monimutkaista ongelmaa, joka vaivaa joka päivä. Se on turhauttavaa”, hän selittää.

Länsi-Saharassa arvostetaan koulutusta, ja Labatkin on opiskellut yliopistossa Algeriassa. Hän on työskennellyt muun muassa kääntäjänä. Intohimona on taide, jota hän on tehnyt lapsesta asti. Hän ryhtyi rakentamaan omaa studiota vuonna 2016, kun tulva tuhosi hänen kotinsa.

Nyt hän pyörittää Motif-taidestudiota, jossa hän testaa erilaisia taidemuotoja ja järjestää muun muassa taidetyöpajoja nuorille. Sinne voi poiketa tekemään taidetta, pieniä korjaustöitä tai vaikkapa juttelemaan.

Labat uskoo, että taide voi olla yksi tapa vaikuttaa konfliktiin. Kaikkiin se ei kuitenkaan vetoa, sillä rauhanomaiset ja luovat tavat eivät ole paras tapa saada viestiään kuuluviin.

”Nuoret ovat valtavan turhautuneita ja osa haluaisi aloittaa sodan uudelleen. Heitä on vaikea vakuuttaa”, hän toteaa.

Mohamed Sulaiman Labat
Mohamed Sulaiman Labat vieraili keväällä Suomessa Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:n vieraana. (Kuva: Teija Laakso)

Ei siirtolaiseksi Eurooppaan

Konfliktissa ei ole kyse pelkästään Marokon ja Länsi-Saharan keskinäisistä kiistoista vaan sen kiemurat ulottuvat länsimaihin asti. Länsi-Sahara on tunnettu rikkaista kalavesistään ja fosfaattivaroistaan, joita käytetään esimerkiksi maatalouden lannoitteissa. Lannoitteita viedään myös länsimaihin, ja esimerkiksi EU on solminut Marokon kanssa tuottoisia kalastussopimuksia Länsi-Saharan aluevesillä.

Monilla länsimaisilla yrityksillä on myös muita kaupallisia intressejä Länsi-Saharassa: esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi viime vuonna, että suomalainen Wärtsilä rakentaa alueelle voimaloita.

Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet tilannetta yhä enemmän viime vuosina. EU:n oikeusistuin linjasikin helmikuussa, että EU:n kalastussopimus Marokon kanssa on laiton.

Labatin mukaan se on tärkeä päätös. Hän kuitenkin kritisoi komission aikomusta ryhtyä neuvottelemaan Marokon kanssa uutta sopimusta.

”Me arvostamme koulutusta ja lakien kunnioitusta, niin kuin käsittääkseni länsimaissakin tehdään. Se tuntuu huonolta vitsiltä, kun samaan aikaan te rikotte omaa oikeusjärjestelmäänne vastaan”, hän huomauttaa.

Labat pitää itseään silti optimistina – Marokkoon kohdistuva ulkopuolinen painostus on lisääntynyt ja oikeuden päätökset suosivat Länsi-Saharaa.

”Uskon ihmisten voimaan ja siihen, mitä kansani tekee. Olen käynyt Lesboksen pakolaisleireillä Kreikassa ja tiedän, että moni ihminen haluaa nyt Eurooppaan. Minä en. Synnyin leirillä, elän siellä ja menen sinne takaisin.”

Länsi-Saharan miehitys pakolaisetsiirtolaisuuskulttuurikonfliktirauha Länsi-SaharaMarokko Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

Lue myös

Länsi-Saharassa pelätään nuorten radikalisoitumista

Marokon miehittämä Länsi-Sahara taistelee rauhanomaisin keinoin, mutta nyt moni kyllästynyt nuori miettii, onko väkivalta parempi tapa saada kansainvälisen yhteisön huomio, sanoo aktivisti Jalihenna Mohamed.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa