Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan tänään, mutta vääntö ilmastonmuutoksen ehkäisystä on kaikkea muuta kuin ohi. Ensi maanantaina alkaa YK:n ilmastokokous, jossa aloitetaan yhteisten sääntöjen sorvaaminen sopimuksen toimeenpanemiseksi.

Vaikka Pariisin sopimuksessa luvataan rajoittaa maapallo lämpeneminen alle kahteen asteeseen ja mieluiten 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, tiedossa on, etteivät maiden tämänhetkiset päästövähennyslupaukset vielä riitä.

Suomalaiset ympäristöjärjestöt vaativat Suomelta ja EU:lta kirikilpailua ja energiamurroksen vauhdittamista, jotta 1,5 asteen tavoite saavutettaisiin.

"EU:n kohdalla tämä tarkoittaa vähintään 60 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, päästökaupan päästövähennystavoitteen nostamista ja ylimääräisten päästöoikeuksien mitätöimistä välittömästi. Energiamurros ei ole tulossa, se on jo meneillään. Tämä on Suomelle ja EU:lle myös mahdollisuus, jos emme takerru vanhaan vaan olemme hereillä ja valmiita luomaan uutta", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho järjestöjen tiedotteessa.

Järjestöt vaativat myös ilmastopakolaisten tukemista sekä köyhien maiden ilmastotoimien rahoitusta, joka on jatkuvasti ollut neuvotteluiden kiistakapula.

"Emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. Ilmastonmuutos näkyy uutisissa joka päivä. Se näkyy Syyrian sodan taustoissa, Haitin myrskytuhoissa ja alati rikkoutuvina lämpöennätyksinä. Tuen tarve on akuutti", painottaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Tänään voimaan tulevan Pariisin ilmastosopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 97 osapuolta, joiden osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 69 prosenttia. Ympäristöministeriön mukaan Suomen päätös ratifioinnista on määrä esitellä presidentille ensi viikon perjantaina.