Uutiset Saudi-Arabian ihmisoikeustilanne

Ihmisoikeusjärjestöt: Saudi-Arabian uudistukset eivät riitä – Aktivistit viruvat yhä vankiloissa

Saudi-Arabia on ilmoittanut lopettavansa ruoskimisen sekä lasten teloittamisen, mutta uudistusten käytännön yksityiskohdat ovat epäselviä. Amnesty International ja Human Rights Watch vaativat Saudi-Arabiaa uudistamaan koko rikosoikeusjärjestelmänsä.
Saudi-Arabian pääkaupunki Riad
Saudi-Arabia on yksi harvoista lapsia teloittavista maista. Nyt maa on ilmoittanut luopuvansa teloituksista. Kuva pääkaupunki Riadista. (Kuva: Stephen Downes / CC BY-NC 2.0)

Saudi-Arabian pitäisi luopua kuolemanrangaistuksesta ja ruoskintarangaistuksista kokonaan ja uudistaa oikeusjärjestelmänsä, vaativat ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ja Human Rights Watch (HRW).

Saudi-Arabia ilmoitti viime viikolla luopuvansa ruoskimisrangaistusten antamisesta sekä lasten kuolemantuomioista. Se on ollut yksi harvoista maista, joka yhä teloittaa lapsia. Viime vuonna se myös oli Amnestyn tilastojen mukaan yksi niistä harvoista maista, joissa teloitukset lisääntyivät.

Uudistusten yksityiskohdat ovat vielä epäselviä, eikä esimerkiksi Amnestyn tietojen mukaan kuolemaantuomittujen omaisille ollut vielä tiistaihin mennessä ilmoitettu asiasta. Lakiuudistuksissa saattaa olla myös poikkeuksia, joista ei vielä ole varmuutta. Esimerkiksi HRW:n tietojen mukaan ruoskintarangaistuksia voi saada yhä islamilaista lakia rikkovista teoista.

”Rikosoikeusjärjestelmän uudistaminen on tärkeää, mutta Saudi-Arabian on myös aloitettava kova työ koko oikeusjärjestelmän uudistamiseksi, jotta kaikki kansalaiset ja asukkaat voivat luottaa siihen, että he saavat reilun oikeudenkäynnin”, sanoo HRW:n Lähi-idän apulaisjohtaja Michael Page tiedotteessa.

Saudi-Arabia on absoluuttinen monarkia, jossa järjestetään vaaleja vain harvoin. Se teloittaa ihmisiä muun muassa murhasta, raiskauksesta, aseellisesta ryöstöstä, huumeiden salakuljetuksesta ja terrorismista. Oikeudenkäynnit ovat usein epäoikeudenmukaisia. Pidätettyjä kidutetaan ja heitä estetään tapaamasta asianajajaa.

”Ei myöskään pidä unohtaa, että kymmenet rauhanomaiset ihmisoikeusaktivistit ovat yhä pidätettyinä epäreilujen oikeudenkäyntien seurauksena vain siksi, että he ovat kampanjoineet rauhanomaisesti tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta erittäin sortavassa ympäristössä”, muistuttaa Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Heba Morayef tiedotteessa.

Muutamaa päivää ennen Saudi-Arabian ilmoituksia ihmisoikeusjärjestöt kertoivat seitsemän vuotta vangittuna olleen ihmisoikeusaktivisti Abdullah al-Hamidin kuolemasta. Tämä oli aiemmin huhtikuussa saanut sydänkohtauksen ja oli koomassa sairaalassa. Saudiaktivistien mukaan hän ei saanut riittävää hoitoa.

Saudi-Arabian ihmisoikeustilanne ihmisoikeudetkansalaisoikeudetlapsetlakioikeus ja rikos Saudi-Arabia Amnesty International

Lue myös

Pilvenpiirtäjiä taivaanrannassa

Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa G20-kokouksen agendaan, mutta muun muassa Amnesty aikoo jäädä pois, sillä puheenjohtajamaana on Saudi-Arabia, jolla ei edes ole riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammad bin Salman ja YK:n pääsihteeri António Guterres

Raportti: Saudi-Arabian kruununprinssi on luonut myönteisen imagon uudistuksilla, mutta samaan aikaan toisinajattelijoiden vaino kiihtyy

Saudi-Arabian kesäkuussa 2017 nimitetty kruununprinssi Mohammed bin Salman on vapauttanut viihdesektorin ja antanut naisille lisää oikeuksia. Maa on kuitenkin ottanut kaikessa hiljaisuudessa käyttöön uusia taktiikoita toisinajattelijoiden pitämiseksi aisoissa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.