Uutiset Kuolemanrangaistus

Teloitusten määrä laski alimmilleen vuosikymmeneen – Poikkeuksena ennätyksiä rikkova Saudi-Arabia

Saudi-Arabia käyttää teloituksia muun muassa poliittisena aseena. Monissa muissa maissa teloitukset vähenivät, mutta osa salaa tilastonsa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.
Saudi-Arabia on yksi eniten ihmisiä teloittavista maista. (Kuva: Stephen Downes / CC BY-NC 2.0)

Teloitusten määrä laski viime vuonna jo neljättä vuotta peräkkäin. Maailmassa teloitettiin ainakin 657 ihmistä, noin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään julkaistussa raportissaan.

Luku oli vuosikymmenen matalin. Poikkeuksena laskevaan trendiin on esimerkiksi Saudi-Arabia, joka rikkoi raportin mukaan viime vuonna oman ennätyksensä toimeenpantujen kuolemanrangaistusten määrässä. Se teloitti vuoden aikana 184 ihmistä.

Suurin osa teloituksista liittyi huumerikoksiin ja murhiin, mutta kuolemanrangaistusta käytetään Amnestyn mukaan kuitenkin myös poliittisena aseena maan shiiaväestöä kohtaan.

Esimerkiksi huhtikuussa 2019 maassa järjestettiin 37 ihmisen joukkoteloitus. Heistä 32 oli terrorismisyytteitä saaneita shiioja, jotka olivat tunnustaneet rikoksen kidutuksen seurauksena.

Raportin mukaan monet maat eivät julkaise tietoja teloituksistaan. Esimerkiksi Kiina pitää teloituksia valtionsalaisuutena, ja todennäköisesti maassa tapahtuukin vuosittain tuhansia teloituksia.

“Teloituksia tehdään salaa kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Valko-Venäjällä, Botswanassa tai Japanissa ihmisiä saatettiin teloittaa ilman ennakkovaroituksia perheelle, asianajajille tai edes ihmiselle itselleen”, kertoo Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson tiedotteessa.

Raportin mukaan eniten ihmisiä teloittivat viime vuonna Kiina, Iran, Saudi-Arabia, Irak ja Egypti. Irakissa teloitukset kaksinkertaistuivat noin sataan vuoteen 2018 verrattuna.

Maailmanlaajuisesti 106 valtiota on kieltänyt kuolemanrangaistuksen käytön laissa. Käytännössä 142 maata on lopettanut kuolemanrangaistuksen käytön kokonaan. Viime vuonna myönteisiä merkkejä nähtiin monissa Afrikan maissa. Esimerkiksi Päiväntasaajan Guinean presidentti ilmoitti, että maan hallitus aikoo säätää kuolemanrangaistuksen poistavan lain, Amnesty kertoo.

Kuolemanrangaistus ihmisoikeudetlakioikeus ja rikos Amnesty International

Lue myös

Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.
Saudi-Arabian lippu

Saudi-Arabia uhkaa teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn nuoren miehen

Murtaja Qureiris osallistui mielenosoituksiin vain 10-vuotiaana. Kansainvälisten medioiden ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyttäjä on hakenut hänelle kuolemanrangaistusta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.