Uutiset Syyrian konflikti

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch patistaa Pohjoismaita kotiuttamaan kansalaisensa Syyriasta – Koillis-Syyriassa on arvioiden mukaan 164 pohjoismaalaista

Jos Pohjoismaat eivät pysty auttamaan Koillis-Syyriassa olevia kansalaisiaan, ne saattavat laskea ihmisoikeuksien rimaa maailmanlaajuisesti, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Suomi ja Tanska ovat hiljattain ilmoittaneet kotiuttavansa kansalaisensa, mutta aikataulusta ei ole tietoa.
Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Suomen liput lipputangoissa.
HRW vaatii Pohjoismaita hakemaan kansalaisensa Koillis-Syyrian pidätyskeskuksista. (Kuva: PeS-Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) vaatii Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa kotiuttamaan viipymättä kansalaisensa Koillis-Syyriasta, jossa nämä ovat säilöönotettuina epäiltyjen Isis-yhteyksien vuoksi.

HRW:n mukaan kiinniotettujen olosuhteet ovat halventavat ja usein epäinhimilliset. Siinä mukana olevat hallitukset saattavat olla osallisina laittomaan säilöönottoon ja kollektiiviseen rangaistukseen, se varoittaa.

HRW on lähettänyt kaikkien neljän maan ulkoministereille kirjeen (pdf), jossa vaaditaan kotiuttamista ja esitetään maille 13 kysymystä palausten tilanteesta. Suomessa vastaanottaja on ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).

”Pohjoismailla on kyky lopettaa laiton pidätys ja kansalaistensa kammottava kärsimys. Useimmat heistä ovat lapsia, jotka ovat Isisin uhreja. -- Hallitusten toimimattomuuden tekosyyt ovat yhä tyhjempiä”, sanoo HRW:n kriisi- ja konfliktiteemojen apulaisjohtaja Letta Tayler järjestön tiedotteessa.

Koillis-Syyriassa on HRW:n tietojen mukaan 164 Pohjoismaiden kansalaista, joista jopa 114 lapsia. Sen mielestä Pohjoismaiden väitteet siitä, että niillä ei ole kykyä tai auktoriteettia suojella kansalaistensa oikeuksia, eivät pidä paikkaansa. Koillis-Syyrian viranomaiset nimenomaan ovat pyytäneet palautuksia ja pyytäneet myös apua tuomioistuinten perustamisessa,se muistuttaa.

Pohjoismaalaisia matkusti Syyriaan alun perin maan sisällissodan vuoksi. Osa heistä liittyi terroristijärjestö Isisin riveihin. Viimeisten runsaan kahden vuoden ajan Koillis-Syyriassa valtaa ovat pitäneet kurdit, jotka ovat sulkeneet kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia leireille ja pidätyskeskuksiin epäiltyjen Isis-yhteyksien vuoksi. Monet ovat entisten taistelijoiden perheenjäseniä. Pidätyksiä ei ole vahvistettu oikeudessa.

Muun muassa YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat aiemmin vaatineet ulkomaita palauttamaan kansalaisensa leireiltä, sillä olot ovat vaikeat ja joukossa on paljon lapsia. HRW muistuttaa, että pidätyskeskuksissa on kuollut satoja ihmisiä, myös lapsia. Pelkästään tänä vuonna kuolleita on kymmeniä.

Pohjoismaat ovat kotiuttaneet Koillis-Syyriasta HRW:n mukaan vasta 25 kansalaista. Suomeen on Helsingin Sanomien mukaan kotiutettu yhteensä kymmenen ihmistä, joista suurin osa lapsia. Lisäksi Suomeen on palannut ihmisiä omin avuin.

Helsingin Sanomien viime viikolla haastatteleman ulkoministeriön erityisedustajan Jussi Tannerin mukaan Syyriassa on yhä alle 15 suomalaislasta ja puolenkymmentä äitiä.

Tannerin mukaan Suomi on toteuttamassa loppujenkin palauttamista. Myös Tanska muutti viime viikolla politiikkaansa ja kertoi palauttavansa äitejä ja lapsia Syyriasta. Aikataulu ei ole selvillä.

HRW muistuttaa, että kotimaiset tutkinnat ovat ainoa järkevä ratkaisu saada oikeutta uhreille, mikäli pidätetyt ovat syyllistyneet rikoksiin.

”Pohjoismaat voivat olla turvallisten, järjestelmällisten ja oikeuksia kunnioittavien ulkomaisten Isis-epäiltyjen ja näiden perheiden kotiuttamisen malli. Sitä vastoin jos Pohjoismaat eivät auta Koillis-Syyriassa pidettäviä kansalaisiaan, ne saattavat laskea ihmisoikeuksien rimaa maailmanlaajuisesti”, Tayler sanoo.

Syyrian konflikti ihmisoikeudetlapsetpolitiikkakonfliktiterrorismiturvallisuus Syyria

Kommentit

Lähettänyt Rauha Syyriaan (ei varmistettu) 26.5.2021 - 19:19

Miten palautettavat voidaan tuomita, jos he sanovat tiskanneensa astioita, eikä muita todisteita ole? Ja miksi veronmaksajien pitäisi maksaa heidän matkakulunsa, hehän ovat itse vapaaehtoisesti lähteneet sotaa käyvään maahan?

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia