Uutiset

Halutaanko Suomen ja Israelin välinen asekauppa piilottaa lopullisesti?

Suomen ja Israelin asekauppoja salataan samalla kun kauppojen julkinen vastustus kasvaa, Miika Malinen kirjoittaa.

Maaliskuun 22. päivän äänestyksessä eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän lakiehdotuksen, joka tekee Suomen ja Israelin sotilaallisen yhteistyön yksityiskohdista salaisia. Eduskunnassa aikaisemmin käydyssä keskustelussa lakiesitystä puolustettiin muun muassa Suomen asekaupan kilpailuasetelman parantamisella, aseiden laatu- ja hintatekijöillä sekä kommenteilla siitä, miten demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio Israel on.

Vain muutamaa päivää aikaisemmin Suomen hallitukselle luovutettiin ICAHD Finlandin vetoomus, jossa Suomen johtavat tieteen, taiteen ja politiikan vaikuttajat vaativat Suomen ja Israelin välisen asekaupan välitöntä lakkauttamista.

Allekirjoittaneiden joukossa on ulkoministeri Erkki Tuomioja, kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, yli 40 professoria, kansanedustajia, europarlamentaarikkoja, Finlandia-palkinnon voittajia ja tutkijoita.

Vaikka kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz kutsuikin vetoomuksen allekirjoittajia äärivasemmistolaisiksi diktatuurien tukijoiksi, on vetoomuksessa nimiä melkein jokaisesta poliittisesta puolueesta – myös kokoomuksesta. Allekirjoittajat syyttävät Suomea asekaupasta, joka tukee Israelin aseteollisuutta ja siten edistää palestiinalaisalueiden miehitystä sekä Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin jatkumista.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi on pyrkinyt solmimaan sopimuksen tiedon salaamisesta toisen valtion kanssa siten, että tietosuojan fokuksena on asekaupat ja aseteknologinen yhteistyö. Merkittävää on myös se, miten uusi laki ajoittuu juuri samaan aikaan asekaupan synnyttämän kasvavan vastustuksen kanssa.

Rauhannobelistit tukevat Israelin asettamista asesaartoon

Viime vuonna eurooppalainen asekauppaa arvosteleva verkosto ENAAT asettui tukemaan palestiinalaisen kansalaisjärjestöverkoston BNC:n (Boycott National Committee) vaatimusta asettaa Israel asekauppasaartoon. Aloite vaatii Israelille samanlaista asekauppasaartoa, joka asetettiin apartheid-hallinnon aikaiselle Etelä-Afrikalle vuonna 1977.

Lukuisat rauhannobelistit, kuten arkkipiispa Desmond Tutu, joka on verrannut omia kokemuksiaan elämästä Etelä-Afrikan apartheidin alla Israelin harjoittamaan palestiinalaisalueiden laittomaan miehitykseen, tukevat BNC:n vaatimusta. Vaatimus esitettiin tasan seitsemän vuotta sen jälkeen, kun kansainvälinen tuomioistuin, maailman korkein juridinen elin, totesi Israelin Länsirannalle rakentaman muurin laittomaksi.

Norjassa ja Ruotsissa eläkerahastot vetivät sijoituksensa pois israelilaisesta aseyhtiöstä Elbit Systemsistä siksi, että tämä on osallinen ihmisoikeusloukkauksiin. Samaan aikaan Suomi osti Elbitiltä 17 miljoonan euron arvosta sotilaskäyttöön tarkoitettuja kenttäradioita.

Lähikuukausina Suomen puolustusministeriö on hankkimassa miehittämättömiä lentokonejärjestelmiä ja kilpailutuksen viimeisessä vaiheessa jäljellä on kaksi israelilaisyhtiötä, Bluebird Aero Systems ja Aeronautics Defense Systems. Molemmat yhtiöt mainostavat toimivansa läheisessä yhteistyössä Israelin asevoimien kanssa ja molemmat ovat hyötyneet Israelin laittomista sotatoimista.

Yhtiöiden tuotteita käytetään Länsirannan laittomissa siirtokunnissa ja muurissa. Yhtiöiden Israelin armeijalle myymiä miehittämättömiä lentokoneita käytettiin hyökkäyksessä Gazaan 2008–2009. Israelin ilmavoimat tappoi Gazan tuhoamisen yhteydessä miehittämättömillä lentokoneilla tehdyissä iskuissa vähintään 87 siviiliä.

”Israel näyttää uskovan, että se voi käyttää asevoimaa Palestiinassa välittämättä kansainvälisen oikeuden määräyksistä, sillä tiukemman paikan tullen sillä on Yhdysvaltojen tuki takanaan (...) Sellaisten valtioiden kanssa ei Suomen tule käydä asekauppaa", kommentoi Helsingin yliopiston Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen.

YK:n asekauppasopimus tekisi asekaupan laittomaksi

Suomen ja Israelin välinen asekauppa on ristiriidassa Suomen omiin virallisiin ulkopoliittisiin linjauksiin nähden. Suomi väittää ihmisoikeuksien olevan olennainen osa ulkopolitiikkaamme ja kehuu ajaneensa vuosien ajan yhtenä aktiivisimmista maista YK:n asekauppasopimusta, joka kieltäisi kaiken asekaupan ihmisoikeuksia rikkovien valtioiden kanssa.

Asekauppasopimuksen ratifiointi tekisi Suomen ja Israelin välisestä asekaupasta laitonta.

Israel syyllistyy vakaviin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin niin kauan kuin se miehittää palestiinalaisalueita ja jatkaa muurin sekä siirtokuntien rakentamista palestiinalaisten maille. Niin kauan kuin Suomen johto on halukas käymään asekauppoja Israelin kanssa, se edistää näiden rikkomusten jatkumista.

Uusi laki asekaupan salaamiseksi tulee hämmästyttävään aikaan. Sen, että niin moni Suomen arvostetuimmista tieteen, taiteen ja politiikan vaikuttajista vastustaa asekauppaa ihmisoikeuksia loukkaavien valtioiden kanssa, tulisi kuulua hallituksenkin korviin. Vai onko kuitenkin niin, että juuri kasvava vastustus on syynä siihen, että tiedon salaamiseen pyritään?

Artikkeli on alunperin julkaistu Paxin numerossa 2/2012. Väliotsikointi maailma.netin toimituksen.

Suomen asekaupatIsrael ja Palestiina ihmisoikeudetdemokratialakiaseet & armeija Suomi

Lue myös

Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman