Uutiset Ruokaturva

Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti

Suomen pitäisi parantaa globaalia ruokaturvaa toimimalla ruokaturvadiplomatian maana, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa raportissa. Lisäksi kaivataan selvää rahaa, sillä viime vuosina ruokaturvan kehitysrahoitus on vähentynyt.
Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista
Ruokajärjestelmän kriisi on aiheena syksyllä järjestettävässä YK-kokouksessa. (Kuva: Alex Berger / CC BY-NC 2.0)

Suomen pitäisi tukea globaalin ruokajärjestelmän uudistusta nykyistä aktiivisemmin erilaisissa kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Suomi voisi profiloitua eräänlaisena ruokaturvadiplomatian maana, suosittelee Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) tänään ilmestynyt raportti (pdf).

Sen mukaan Suomen pitäisi myös lisätä ruoka- ja maataloussektorin kehitysyhteistyörahoitusta ja kiinnittää huomiota omankin ruokajärjestelmänsä kestävyyteen.

”Nykyinen globaali ruokajärjestelmä ei takaa ruokaturvaa, se uhmaa luonnon kantokyvyn rajoja ja ylittää ne, sekä pitää yllä alueellista ja ihmisten välistä eriarvoisuutta. Toivomme, että ruokaturva näkyisi entistä vahvemmin kaikessa Suomen toiminnassa ja kehitysyhteistyörahoituksessa, jonka suunta on viime vuosina ollut valitettavasti laskeva”, sanoi KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr) tänään järjestetyssä etäjulkistustilaisuudessa.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin ja muun muassa antaa erilaisia suosituksia siitä, millaista kehityspolitiikkaa Suomen pitäisi tehdä. Sen jäsenistö koostuu muun muassa eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID-verkoston yliopistoista.

Tuotantoketju yhä monimutkaisempi

KPT:n raportti osuu ajankohtaiseen saumaan, sillä globaalin ruokajärjestelmän kriisi on noussut vuosina yhä useammin esiin erilaisilla kansainvälisillä ja alueellisilla areenoilla.

Raportti tuo esiin monia karuja faktoja: Maailmassa tuotetaan ruokaa enemmän kuin tarpeeksi, mutta 690 miljoonaa ihmistä kärsii yhä nälästä. Määrä on viime vuosina kasvanut.

Maatalouden tuottavuus on viime vuosikymmeninä parantunut, mutta samalla maataloustuotanto uhkaa koko planeetan ympäristön kantokykyä. Maatalous kuluttaa noin 70 prosenttia maailman makeasta vedestä, vie puolet asuinkelpoisesta maasta, aiheuttaa metsäkatoa, saastumista ja tuottaa lähes neljänneksen päästöistä.

Ongelmaa ja sen ratkaisemista mutkistaa se, että ruokaturvaan vaikuttavat monet tekijät: köyhyys, eriarvoisuus, konfliktit, ilmastonmuutos, koronapandemia ja kansainvälisen kaupan kiemurat.

”Esimerkiksi elintarvikeketju on muuttunut aika nopeasti. Ketjut ovat yhä pidempiä ja maailmanlaajuisempia ja tuottajat ja kuluttajat ovat toisistaan entistä kauempana. Neljännes maailman ruuantuotannosta kaupataan kansainvälisillä markkinoilla, mikä tarkoittaa, että suuren ihmismäärän ruokaturva riippuu siitä, mitä kansainvälisessä kaupassa tapahtuu”, kuvaili raportin kirjoittanutta asiantuntijaryhmää vetänyt Jaana Vormisto FIANT Consulting Oy:stä.

Diplomatiaa ja rahaa

YK:n jäsenmaiden on tarkoitus setviä ruokajärjestelmään liittyviä ongelmia syyskuussa, kun New Yorkissa järjestetään ruokajärjestelmähuippukokous YK:n yleiskokouksen yhteydessä.

Kokous on jo aiheuttanut soraääniä, sillä esimerkiksi osa kansalaisjärjestöistä on pitänyt sitä liian yritysvetoisena. Se on silti ensimmäinen kerta, kun ruokaturvasta järjestetään nimenomaan koko järjestelmää käsittelevä huippukokous.

Raportti suosittelee, että Suomi vaikuttaisi huippukokouksessa sen puolesta, että kokous painottaisi etenkin eri ruokajärjestelmien välisen epätasa-arvon kitkemistä.

Suomen pitäisi myös sitoutua huippukokouksen tulosten toteuttamiseen ja toimia aktiivisesti myös muilla kansainvälisillä areenoilla, jotta etenkin ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteydet ruokaturvaan ymmärrettäisiin paremmin, raportissa suositellaan.

”Toivomme, että Suomi profiloituisi ruokaturvadiplomaattina ja toisi esiin niitä moninaisia kytköksiä, joita ruokaturvaan liittyy”, Vormisto sanoi.

Toinen tapa, jolla Suomi voi vaikuttaa ruokajärjestelmään, on silkka raha.

Raportin mukaan vielä vuonna 2014 Suomen kehitysyhteistyörahoitus ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille oli 36,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan summa on vain 9,9 miljoonaa euroa. Erityisen paljon on vähentynyt kahdenvälinen tuki.

”Jos kestäviä ruokajärjestelmiä ja ruokaturvaa halutaan edistää, sen tulisi näkyä linjausten lisäksi myös rahoituksena. Pitää olla uskottava ja konkreettinen suunnitelma siitä, miten kehitysyhteistyövaroja saataisiin suunnattua ruokaturva-, maaseutu- ja maataloussektoreille, jotta näitä asioita saataisiin edistettyä”, Vormisto sanoi.

”Pohtimisen paikka”

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala pitää raportin teemoja, etenkin ruokaturvadiplomatiaa, tärkeinä.

”Se, mitä Suomi itse tekee, ei riitä, vaan tärkeä kysymys on, miten pystytään vaikuttamaan kansainvälisten toimijoiden neuvotteluissa ja tuomaan asiaa esiin monissa eri konteksteissa. Esimerkiksi EU:n ulkosuhderahoitukseen vaikuttaminen on erittäin olennainen osa Suomen vaikuttamistyötä”, hän sanoi julkistustilaisuudessa.

Myös raportin havainto ruokaturvan kehitysrahoituksen vähenemisestä on oikea, Santala totesi.

”On pohtimisen paikka, miten tätä voidaan tukea enemmän. Kouluruokailun edistäminen on yksi aloite, johon on jo ryhdytty”, Santala sanoi.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Helena Airaksinen puolestaan totesi, että ruokaturvaa tuetaan myös monilla epäsuorilla keinoilla. Rahoituksessa on viime vuosina siirrytty etenkin monenkeskisten kanavien suuntaan kahdenvälisen yhteistyön sijasta, sillä näin pystytään käyttämään enemmän resursseja.

Esimerkiksi vuonna 2019 Suomi myönsi 33 miljoonan euron lainan Kansainväliselle maatalousrahastolle Ifadille.

Oikaisu 24.6.2021: korjattu Helena Airaksisen nimi.

Ruokaturva maanomistusruokapolitiikkageopolitiikkaglobalisaatioYK Suomi

Lue myös

Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Poroja sulaneen lumen keskellä.

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.