Näkökulmat Kuukauden kolumni

Ghanan poliitikot ajavat homouden kieltävää lakia – Se on helppo keino kääntää huomio pois todellisista ongelmista

Ghanassa käsitellään uutta lakia, joka voisi sulkea vankilaan sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt että heidän oikeuksistaan raportoivat journalistit. Köyhyys ei kuitenkaan katoa vähemmistöjä vainoamalla, kirjoittaa ghanalaistaustainen freelance-toimittaja Linus Atarah.
Mies puolilähikuvassa kiviseinää vasten.
Ghanalaisten painavimmat ongelmat eivät liity hlbtiq-ihmisiin vaan köyhyyteen, kirjoittaa Linus Atarah. (Kuva: Teija Laakso)

(IPS) -- Ghanan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (hlbtiq) yhteisö ei ole erityisen suuri, eikä se ole vaatinut lain suojaa erityisen äänekkäästi. Se, mikä sitä pelottaa, on enemmänkin maan yleisesti homofobinen kulttuuri.

Tästä huolimatta maan hallitus pelottelee hlbtiq-yhteisöä nyt uudella, ankaralla lailla, joka toteutuessaan pakottaisi vähemmistöt vetäytymään vieläkin syvemmälle varjoihin.

Tämän vuoden kesäkuussa parlamentille esitelty lakiluonnos tekisi homoseksuaalisuudesta laitonta, ja siitä tuomitut voisivat saada jopa viiden vuoden vankeustuomion.

”Homoseksuaalisuus ei ole ihmisoikeus, se on seksuaalinen mieltymys”, julisti kansanedustaja Sam Nartey George heinäkuussa.

Hän on ollut mukana ajamassa lakialoitetta kahdeksan muun kansanedustajan kanssa.

Samantyyppisiä tuntemuksia on ilmaissut myös sukupuoleen ja lapsiin liittyvistä kysymyksistä vastaava ministeri Sarah Adwoa Safo.

”Hlbt:n rikollisuus on kiistämätöntä, eivätkä myöskään kulttuuriset käytäntömme hyväksy sitä”, hän sanoi.

Orwellilainen lakialoite on koko nimeltään ”Oikeiden ihmisoikeuksien ja ghanalaisten perhearvojen edistämisen lakialoite 202” (Promotion of Proper Human Rights and Ghanaian Family Values Bill 202 ). Otsikko viittaa selvästi siihen, että ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1948 ja jonka kaikki sivistyneet yhteiskunnat yleisesti tunnustavat, ei edusta ”oikeita” ihmisoikeuksia.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus kieltää kaikki syrjinnän muodot. Se tunnustaa myös vapauden kidutuksesta ja halventavasta kohtelusta sekä ihmisten tasa-arvon lain edessä. Nämä ovat kuitenkin juuri niitä oikeuksia, jotka Ghanan uusi lainsäädäntö kieltäisi hlbtiq-ihmisiltä, vaikka Ghanakin on allekirjoittanut julistuksen.

Uuden lain kylmäävin piirre on, että se menee julmuudessaan vieläkin pidemmälle. Hlbtiq-oikeuksia puolustavaa materiaalia julkaisevat toimittajat voisivat saada jopa kymmenen vuoden vankeustuomion.

Länsi-Afrikassa sijaitseva 30 miljoonan asukkaan Ghana näyttäytyy ulkopuolisille yleensä harvinaisena esimerkkinä monipuoluedemokratiasta ja taloudellisesti suhteellisen vauraana valtiona alueella, jolla on usein käynnissä sisällissotia ja etnisiä konflikteja.

Kiillotetun julkisivun alla on kuitenkin maa, joka murenee hitaasti massiivisen korruption ja syvenevän köyhyyden alle.

Kiillotetun julkisivun alla on kuitenkin maa, joka murenee hitaasti massiivisen korruption ja syvenevän köyhyyden alle. Suurelle enemmistölle ghanalaisista välittömin ongelma on työttömyys, joka vaivaa etenkin nuoria ja yliopistosta valmistuneita. Joillakin maaseutualueilla kouluilla ei ole luokkahuoneita ja lapset opettelevat lukemaan puun alla piirtämällä maahan.

Siksi ei ole yllättävää, että muutama kuukausi sitten yhden nuoren miehen tviitti hashtagilla #Fixthecountry (”korjatkaa maa”) levisi kuin kulovalkea ympäri maan. Se saavutti huippunsa pari viikkoa sitten, kun Ghanan pääkaupungissa Accrassa oli valtava mielenosoitus, jossa protestoitiin elinkustannuksia ja taloudellisia vaikeuksia.

Tätä taustaa vasten homovastainen lakialoite onkin nähty yrityksenä kääntää kansalaisten huomio toisaalle. Poliitikkojen on hyvin helppo kosiskella kansaa kiinnittämällä huomio hlbtiq-ihmisiin, joilla on yhteiskunnassa vain vähän liittolaisia, kuin kohdata oma kyvyttömyytensä huolehtia edes ghanalaisten perustarpeista – syy, jonka vuoksi heidät on alun perin tehtäväänsä valittukin.

Lakialoite on vastoin suurimmassa osassa muuta maailmaa meneillään olevaan liberalisoitumista. Sen sijaan Ghana on liittynyt niihin kovan linjan Afrikan maihin, jotka yhä vainoavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ankarien lakien avulla.

Afrikan 54 maasta 32 kriminalisoi homoseksuaalisuuden. Avoimesti homot kohtaavat usein väkivaltaa, ja joissakin, kuten Mauritaniassa ja Pohjois-Nigeriassa, homoudesta voidaan rangaista kuolemalla.

Valopilkkuja mantereella ovat Angola, Mosambik, Botswana, Lesotho ja Seychellit, jotka ovat viimeisen vuosikymmenen aikana laillistaneet samaa sukupuolta olevien suhteet. Etelä-Afrikka on jopa laillistanut samaa sukupuolta olevien avioliitot.

Ghanalaisten kiireellisimmät ongelmat eivät liity hlbtiq-ihmisten länsäoloon yhteiskunnassa.

Afrikan homofobia kumpuaa suurelta osin uskonnosta. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on suurin osuus uskonnollisia ihmisiä heti Lähi-idän jälkeen. Uskonnolliset yhteisöt tukevat laajasti Ghanankin lakialoitetta. Myös käsitys homoseksuaalisuudesta epäafrikkalaisena, länsimaisena tuontituotteena, on yleinen.

Maan katolisten piispojen konferenssi on lähtenyt mukaan kiistoihin kirjeellä, jossa vaaditaan hallitukselta, ettei se koskaan”lannistu tai anna periksi paineelle laillistaa hlbtiq-oikeudet Ghanassa”.

Poliitikot, jotka ajavat tätä vihan lakialoitetta – sitä se nimittäin on – tarvitsevat muistutusta siitä, että ghanalaisten kiireellisimmät ongelmat eivät liity hlbtiq-ihmisten länsäoloon yhteiskunnassa. Ghanalaisia kalvavat pikemminkin vaikeudet tyydyttää päivittäiset tarpeensa. Hlbtiq-ihmisten vainoaminen ei toisi helpotusta köyhyyteen.

Suomennos: Teija Laakso

Kirjoittaja on ghanalaistaustainen freelance-toimittaja, joka on erikoistunut kehityskysymyksiin.

Hlbti-oikeudet maailmallaKuukauden kolumni ihmisoikeudetalkuperäiskansatseksuaalisuussukupuolten tasa-arvovähemmistöpolitiikkalaki Ghana

Lue myös

Elina Nikulainen puolilähikuvassa keltaisella taustalla.

Naisvihassa on kyse väkivaltaisesta radikalisaatiosta, jonka uhriksi voi joutua kuka tahansa

Incel-kulttuuria värittää katkeruus, naisviha ja ajatus siitä, että naisen keho on miehen omaisuutta. Siksi sitä ei pitäisi ohittaa vähemmän vaarallisena tai yksityisenä ilmiönä vaan väkivaltaisen radikalisoitumisen muotona, jolla on poliittiset tavoitteet, kirjoittaa Elina Nikulainen.
Mies puolilähikuvassa kiviseinää vasten.

Afrikka on pandemian ja uuden velkakriisin puristuksessa – Huomaako kukaan?

Monien Afrikan maiden velka on kestämättömällä tasolla, ja monet niistä ovat viime vuosina käyttäneet enemmän rahaa velanhoitoon kuin omaan terveydenhuoltoonsa. Omaan napaansa tuijottavien, rokotteita haalivien rikkaiden maiden pitäisi perua velat, kirjoittaa Linus Atarah.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

Nyt on aika aktivoitua uiguurinaisten tilanteen parantamiseksi

Kiinan toimet uiguureja kohtaan muistuttavat yhä enemmän etnistä puhdistusta. Ihmisoikeuksien puolustajana profiloituneen EU:n pitäisi tehdä konkreettisempia päätöksiä tuomitakseen Kiinan toimet, kirjoittaa Salaado Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.