Uutiset Yritysvastuu

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.
Soijaa käytetään etenkin eläinten rehuksi. (Kuva: Eric Allix Rogers / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisen sianlihan ja broilerin tuotannossa käytetään edelleen brasilialaista soijaa, jonka alkuperä on epäselvä, selviää suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta tutkivan Finnwatch-järjestön raportista.

Finnwatchin maanantaina ilmestyneessä raportissa (pdf) tarkasteltiin 12:n Suomessa toimivan yrityksen ostoja. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa HKScan, Atria, Snellman, Hankkija ja Berner. Yhdeksän yrityksen arvoketjussa käytettiin brasilialaista soijaa.

Soija on tärkeä eläinrehujen raaka-aine. Kolme neljäsosaa Eurooppaan tuotavasta soijasta käytetään juuri rehuksi. Brasiliasta tuotava soija on kuitenkin ongelmallista, sillä soijaviljelysten tieltä raivataan metsiä etenkin Cerradon alueella, jossa tuotetaan noin puolet Brasilian soijasta.

Finnwatchin selvityksessä kävi ilmi, että kaikilla tutkituilla, brasilialaista soijaa ostavilla yrityksillä on kyllä Suomessa käytössään RTRS- tai ProTerra-sertifikaatit, jotka takaava periaatteessa soijan vastuullisuuden. Viisi niistä kuitenkin ilmoitti käyttävänsä niin sanottuja RTRS-krediittejä. Niissä on kyse sertifikaattien erillisostosta, jossa itse ostettu soija ei ole jäljitettävissä eikä ostaja tiedä, mistä soija tulee.

”Vaikka tämä tukee sertifioitua tuotantoa, voi tältä osin Suomeen tuleva soija olla peräisin mistä tahansa – myös metsäkatoalueilta”, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér tiedotteessa.

Yksikään yritys ei myöskään jäljitä ostamaansa brasilialaista soijaa sen viljelytilalle asti.

Käytännössä on siis hyvin todennäköistä, että Suomessa lihatuotantoon käytettävä soija lisää Brasilian metsäkatoa ja voi olla jopa peräisin laittomasti hakatuilta alueilta, raportissa todetaan.

Brasiliassa on yritetty neuvotella soijakaupan toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen välille Cerradon alueen metsäkatoon puuttuvaa niin sanottua GTC-sopimusta. Sopimus muistuttaa Amazonilla aiemmin solmittua soijamoratorio-sopimusta, jolla on saatu hyviä tuloksia.

Järjestö vaatii kotimaisilta soijakaupan yrityksiltä ensisijaisesti ostoja GTC-sopimuksessa mukana olevilta yrityksiltä sekä yhteistyötä soijan vastuullisuuden edistämiseksi.

”Suomalaisten yritysten alihankkijat ADM, Amaggi, Bunge ja Sodrugestvo eivät ole sitoutuneet GTC-sopimukseen. Ostamisen jatkamisen ehtona pitäisi olla sitoutuminen metsäkadon pysäyttämiseen”, Finér sanoo.

Kuluttajille tehokkain keino metsäkadon torjumiseksi on kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen ja vastuullisuuden vaatiminen soijaa käyttäviltä yrityksiltä, raportissa suositellaan.

YmpäristöYritysvastuu maataloustalouskuluttaminenyhtiötympäristömetsät SuomiBrasilia

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä