Uutiset BRICS ja kehitys

Brasilian syrjittyjen ääni kuuluu faveloiden vaihtoehtomedioissa

Faveloissa on valokuvakollektiiveja, sosiaalisen median ryhmiä ja yhteisömedioita, jotka pyrkivät yhteiskunnalliseen muutokseen. Leonardo Custódio tutki media-aktivisteja neljä vuotta.
Complexo do Alemãon favela. (Kuva: dhani borges / CC BY-NC 2.0)

Maaliskuu 2015. Brasilian Rio de Janeirossa sijaitsevan Complexo do Alemãon favela-alueella on eletty jo jonkin aikaa poliisien ja huumekauppiaiden ristitulessa. 10-vuotias Eduardo de Jesus saa surmansa, silminnäkijöiden mukaan poliisin luodista. Brittilehti The Guardian kertoo myöhemmin, että syynä oli pojan kännykkä, joka tulkittiin aseeksi.

Tapaus ei ollut tavaton Rio de Janeirossa, jonka köyhät kaupunginosat, favelat, kärsivät usein poliisin ja huumerikollisten välisestä väkivallasta. Tavanomaista on myös se, että julkinen keskustelu niistä pyörii lähinnä väkivallan ympärillä, eikä tavallisia asukkaita juuri kuulla. Media kertoo asiat viranomaisten näkökulmasta, vaikka nämä syyllistyvät usein itsekin väkivaltaan.

Eduardo de Jesusin tapauksessa tapahtui kuitenkin muutakin. Faveloissa asuvat media-aktivistit levittivät pojan kuolemasta videoita ja valokuvia Facebookissa ja kiistivät erilaisilla verkkosivuilla huhut tämän osallistumisesta huumekauppaan. Mediakollektiivit välittivät ja keräsivät uutisia ja julkaisivat analyyseja valtion väkivallasta faveloissa. Tapaus sai myös ihmiset lähtemään kaduille protestoimaan.

Samantyyppisestä media-aktivismista on tullut yhä tärkeämpi osa faveloiden ihmisten kamppailua yhteiskunnallisen muutoksen puolesta, ja viesti kiirii yhä kauemmas, käy ilmi muun muassa Alemãon tapausta tutkineen yhteiskuntatieteiden tohtorin Leonardo Custódion tuoreesta väitöstutkimuksesta joka käsittelee faveloiden nuorten media-aktivismia.

"Muutos on tapahtunut, eikä sitä enää voi olla huomioimatta", hän sanoo.

Custódio haastatteli Tampereen yliopistossa kesäkuussa hyväksyttyä mediatutkimuksen väitöskirjaansa varten faveloiden media-aktivisteja sekä tutustui erilaisiin media-aloitteisiin. Hän keräsi aineistonsa vuosina 2011–2014.

Uusi kuva faveloista

Rio de Janeiron favelat syntyivät 1800-luvun lopulla, kun vapautuneita orjia ja maaltamuuttajia alkoi saapua kaupunkiin. Valtiolta tukea ei herunut, ja ihmiset asettautuivat kaupunkia reunustaville rinteille. Nykyisin kaupungissa arvellaan olevan yli 750 favelaa, joissa elää 1,4 miljoonaa ihmistä. Niistä on kehittynyt maan eriarvoisuuden symboli. Peruspalvelut ovat surkealla tolalla, köyhyyttä on paljon ja huumekauppa kukoistaa, mutta niin myös aktiivinen kansalaistoiminta, kuten talkootyö ja kampanjointi parempien palveluiden puolesta.

Aktivismilla korjataan ongelmia, joihin kukaan muu ei puutu.

"Monet haastattelemani ihmiset puhuivat lutasta, kamppailusta. Se tarkoittaa toimimista muutoksen puolesta. Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että jos he eivät itse muuta asioita, sitä ei tee kukaan", Custódio kertoo.

Hänen mukaansa faveloiden mediakampanajoita yhteisöradioista ja pamfleteista alkaen on ollut olemassa jopa vuosikymmeniä, ja niistä on tullut vuosien saatossa yhä tärkeämpiä. Hän tutustui esimerkiksi ruohonjuuritason valokuvakollektiiveihin, verkkoryhmittymiin ja yhteisömedioihin. Osaa pyörittävät paikalliset järjestöt, jotka antavat teknistä koulutusta esimerkiksi videoiden teosta ja sisällyttävät siihen myös poliittista keskustelua. Osan projekteista ihmiset ovat aloittaneet enemmän tai vähemmän spontaanisti itse.

Käytännössä media-aktivismi on Custódion tutkimuksen mukaan ihmisille tapa toteuttaa omaa kansalaisuuttaan, taistella ihmisoikeuksien puolesta, lisätä tietoa epäoikeudenmukaisuudesta, mobilisoida toimintaa ja vaikuttaa yhteiskunnassa tehtäviin päätöksiin.

Esimerkiksi monet valokuvakollektiivit pyrkivät näyttämään favelat uudessa valossa, ilman väkivaltaa ja tavallista elämää korostaen.

"Kuvissa voi olla vaikkapa leikkiviä lapsia tai korttia pelaavia eläkeläisiä.  Näin kehystetään faveloita uudelleen", Custódio kertoo.

Teknologian halpenemisen vuoksi viime vuosina on syntynyt myös erilaisia sosiaalisen median aloitteita, kuten Facebook- ja WhatsApp-ryhmiä, joissa kerrotaan lähes reaaliajassa poliisioperaatioista ja käydään keskustelua väkivallasta.

Esimerkiksi Marén favelan asukkaiden keskuudessa syntyi anonyymi verkkoyhteisö Maré Vive vuonna 2014, kun armeija alkoi miehittää kovaotteisesti aluetta jalkapallon MM-kisojen alla. Yhteisö alkoi välittää muun muassa tietoa vaaratilanteista sekä asukkaiden mielipiteistä. Nykyisin sillä on yli 66 000 Facebook-tykkääjiä.

Muutos nousee pohjalta

Vaikka faveloiden media-aktivismi on pienimuotoista ruohonjuuritason toimintaa, Custódion mukaan sillä on ollut vaikutusta, siitä kertoo jo suuri huomio sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen mukaan media-aktivismi on yleisesti lisännyt ihmisten osallistumista ja protestointia faveloissa. Aktivistit ovat joissakin tapauksissa onnistuneet vaikuttamaan valtamedian uutisointiin järjestämällä toimittajien vierailuja faveloissa. Viime vuonna media-aktivistit olivat jopa mukana keskustelemassa viranomaisten kanssa Alemãon konflikteista.

"Mediakollektiivit on alettu tunnustaa faveloiden sisältä tulevan tiedon lähteenä. Myös viranomaiset tietävät aktivistien olemassaolosta. Se, miten he reagoivat, on kuitenkin toinen juttu", Custódio toteaa.

Esimerkiksi vuonna 2014 favelan asukkaiden protestointi poliisin tappamaksi epäillyn miehen puolesta ei vielä auttanut, mutta kun keskiluokka tuli protesteihin mukaan, hallitus selvitti tapauksen – ja havaitsi poliisin syypääksi– nopeasti. Faveloiden asukkaiden oma ääni ei siis aina kuulu riittävän pitkälle.

Brasiliassa eletään parhaillaan epävakaita aikoja muun muassa talouskriisin vuoksi. Maan presidentti Dilma Rousseff hyllytettiin keväällä budjettilukujen vääristelyepäilyn vuoksi. Maassa on protestoitu myös korruptiota vastaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on ollut huolissaan etenkin kasvavasta poliisiväkivallasta Rion olympialaisten alla.

Custódio ei usko, että ongelmat korjaantuvat hetkessä – Brasiliassa odotetaan hänen mukaansa liikaa yhtä pelastajaa, joka korjaisi kaiken kertaheitolla.

Se ei kuitenkaan tee ruohonjuuritason toiminnasta merkityksetöntä. Siksi Custódio on palaamassa takaisin Rioon  osallistuakseen media-aktivismiin itsekin.

"Pidän faveloiden aktivismissa siitä, että taholta, jolta vähiten odottaisi, tulee toimintaa, joka vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja ihmiset mobilisoituvat. Brasilian makropolitiikka on masentavaa, mutta ruohonjuuritason toiminnasta olen innoissani. En ehkä näe elinaikanani isoa muutosta, mutta pidän sitä, mitä näen nyt", hän sanoo.

BRICS ja kehitys kansalaisoikeudetsyrjäytyminenvähemmistöpolitiikkamediainformaatioteknologiaaktivismikansalaisyhteiskunta Brasilia

Lue myös

Soijaviljelmäpelto, puu ja auringonlasku.

Brasilia kirittää soijantuotannossa

Maan ennustetaan ohittavan Yhdysvallat maailman johtavana soijantuottajana seuraavan vuosikymmenen aikana. Ongelmia ovat kuitenkin geenimuokattujen siemenien ja kemikaalien käyttö.

Älypuhelimilla vääryyttä vastaan Rion olympialaisissa

Faveloiden asukkaat raportoivat kotikulmiensa ihmisoikeusloukkauksista paikallisen aktivistin Raull Santiagon perustaman sivuston kautta. Raportoinnin tarve on suuri, sillä poliisiväkivalta on kasvanut olympilaisten alla.

Laina on Brasiliassa huippukallista

Luottotilien korot voivat nousta jopa satoihin prosentteihin ja tavallisesta pankkilainastakin peritään 72 prosentin korko. Korot nousivat erityisesti vuonna 2014 alkaneen talouskriisin aikana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin