Uutiset BRICS ja kehitys

Brasilia kirittää soijantuotannossa

Maan ennustetaan ohittavan Yhdysvallat maailman johtavana soijantuottajana seuraavan vuosikymmenen aikana. Ongelmia ovat kuitenkin geenimuokattujen siemenien ja kemikaalien käyttö.
Soijaviljelmäpelto, puu ja auringonlasku.
Brasilian yleisin viljelykasvi on nykyisin soijapapu, jonka viljelijänä maa lähestyy maailman huippua. Kuvan soijapellot sijaitsevat Mato Grosso do Sulin osavaltiossa. (Kuva: Gerson Sobreira / IPS)

(IPS)-- Brasilian ennustetaan ohittavan Yhdysvallat maailman johtavana soijantuottajana seuraavan vuosikymmenen aikana. Syynä on ennen kaikkea ilmasto, mutta myös peltoalan reipas kasvu.

”Ilmasto on suurin rikkautemme”, Sinopin viljelijäjärjestön puheenjohtaja Antonio Galván sanoo. Yli 130 000 asukkaan Sinop on kasvanut samaa tahtia kuin Mato Grosson osavaltio on kirinyt Brasilian soijantuotannon kärkeen.

Brasilian nousu maailman suurimmaksi soijantuottajaksi on Galvánin mukaan täysin luonnollista. ”Meillä on 15 miljoonaa hehtaaria joutilasta maata, joka ei vaadi metsänhakkuita. Sen ansiosta osavaltion soijantuotanto voi kasvaa 150 prosenttia.”

Mato Grosso tuotti vuonna 1986 soijaa 1,9 miljoonaa tonnia. 30 vuotta myöhemmin määrä oli 26 miljoonaa tonnia, ja kasvu jatkuu.

Kylliksi sadetta

Kukoistuksen pääsyy on Galvánin mukaan sateissa, joita saadaan enemmän tai vähemmän säännöllisinä lokakuulta toukokuulle.

Soijapapu kylvetään sateiden alkaessa ja korjataan neljän kuukauden päästä. Sateiden lakattua vuorossa ovat muut kasvit, pääasiassa puuvilla ja maissi, joiden tuottajana Mato Grosso on myös noussut Brasilian kärkeen.

Mato Grosso on osin Amazonin sademetsää ja osin Brasilian savanniksi kutsuttua aluetta. Alkujaan valtiolle kuulunutta maata pidettiin huonosti tuottavana, kunnes uusi maatalousbuumi alkoi.

Galván muutti Sinopiin Etelä-Brasiliasta 1986, jolloin maata sai vielä halvalla. ”Soijankasvatus oli vasta alkamassa, ja alueen talous nojasi karjaan ja metsänhakkuisiin.”

Sotilasvallan asutusohjelma

Mato Grosson kehitys on osa Amazonian asutusohjelmaa, jota sotilashallitukset toteuttivat 1964–1985. Sen kielteisiä seurauksia olivat metsäkato, väkivaltaiset yhteenotot ja alkuperäisasukkaiden joukkomurhat sekä malarian leviäminen.

Nykyisin soija on Brasilian tärkein maataloustuote ja vientitulojen tuoja: viime vuonna se tuotti yli 21 miljardia euroa.

”Tekniset parannukset suurviljelmillä ovat nostanet sadot lähelle Yhdysvaltain keskiarvoa, joka on 3 730 kiloa hehtaarilta”, sanoo Alexandre Cattelan valtion maataloustutkimuskeskuksesta.

Laitos on edistänyt soijan sopeutumista trooppiseen ilmastoon. Vuodesta 1980 tuotantoala on liki nelinkertaistunut mutta tuottavuus yli kuusinkertaistunut. Cattelanin mukaan pullonkauloina ovat liikenneyhteydet ja varastotilan puute.

”Pahimmat ongelmat liittyvät infrastruktuurin ja logistiikan heikkouksiin. Soijasta saatiin ennätyssato, joten varastoissa ei nyt ole tilaa parhaillaan korjattavalle maissille”, hän valittaa.

Brasilian soijan voittokulkua voi tyrehdyttää myös sen kulutuksen kasvun hidastuminen Kiinassa.

Ympäristö ja terveys huolettavat

Soijanviljelyyn kohdistuu Brasiliassa arvostelua erityisesti geenimuokattujen siemenien ja kemikaalien runsaan käytön vuoksi, muistuttaa Mato Grossossa toimivan Instituto Centro de Vida -järjestön johtaja Alice Thuault.

Lucas do Rio Verden kunnassa Sinopin lähellä havaittiin äitien rintamaidossa maatalouskemikaalien jäämiä 2011 tehdyssä tutkimuksessa.

Lisäksi soijankasvatus edistää osaltaan Amazonian sademetsän tuhoutumista, vaikkakin vähemmän kuin karjatalous, joka on vallannut 50–70 prosenttia viime aikoina hakatuista metsistä.

Thuaultin mukaan suurmaanomistajat hallitsevat seudun politiikkaa mielensä mukaan. Kärsijöinä ovat perheviljelmät, ympäristö ja ihmisten terveys. Vaikutusvalta ulottuu kuitenkin huipulle asti, sillä Mato Grosson entinen kuvernööri Blairo Maggi on nyt Brasilian maatalousministeri.

BRICS ja kehitys maatalousruokaterveysympäristö Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Älypuhelimilla vääryyttä vastaan Rion olympialaisissa

Faveloiden asukkaat raportoivat kotikulmiensa ihmisoikeusloukkauksista paikallisen aktivistin Raull Santiagon perustaman sivuston kautta. Raportoinnin tarve on suuri, sillä poliisiväkivalta on kasvanut olympilaisten alla.

Laina on Brasiliassa huippukallista

Luottotilien korot voivat nousta jopa satoihin prosentteihin ja tavallisesta pankkilainastakin peritään 72 prosentin korko. Korot nousivat erityisesti vuonna 2014 alkaneen talouskriisin aikana.

Brasilian syrjittyjen ääni kuuluu faveloiden vaihtoehtomedioissa

Faveloissa on valokuvakollektiiveja, sosiaalisen median ryhmiä ja yhteisömedioita, jotka pyrkivät yhteiskunnalliseen muutokseen. Leonardo Custódio tutki media-aktivisteja neljä vuotta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit