Uutiset BRICS ja kehitys

Brasilia kirittää soijantuotannossa

Maan ennustetaan ohittavan Yhdysvallat maailman johtavana soijantuottajana seuraavan vuosikymmenen aikana. Ongelmia ovat kuitenkin geenimuokattujen siemenien ja kemikaalien käyttö.
Soijaviljelmäpelto, puu ja auringonlasku.
Brasilian yleisin viljelykasvi on nykyisin soijapapu, jonka viljelijänä maa lähestyy maailman huippua. Kuvan soijapellot sijaitsevat Mato Grosso do Sulin osavaltiossa. (Kuva: Gerson Sobreira / IPS)

(IPS)-- Brasilian ennustetaan ohittavan Yhdysvallat maailman johtavana soijantuottajana seuraavan vuosikymmenen aikana. Syynä on ennen kaikkea ilmasto, mutta myös peltoalan reipas kasvu.

”Ilmasto on suurin rikkautemme”, Sinopin viljelijäjärjestön puheenjohtaja Antonio Galván sanoo. Yli 130 000 asukkaan Sinop on kasvanut samaa tahtia kuin Mato Grosson osavaltio on kirinyt Brasilian soijantuotannon kärkeen.

Brasilian nousu maailman suurimmaksi soijantuottajaksi on Galvánin mukaan täysin luonnollista. ”Meillä on 15 miljoonaa hehtaaria joutilasta maata, joka ei vaadi metsänhakkuita. Sen ansiosta osavaltion soijantuotanto voi kasvaa 150 prosenttia.”

Mato Grosso tuotti vuonna 1986 soijaa 1,9 miljoonaa tonnia. 30 vuotta myöhemmin määrä oli 26 miljoonaa tonnia, ja kasvu jatkuu.

Kylliksi sadetta

Kukoistuksen pääsyy on Galvánin mukaan sateissa, joita saadaan enemmän tai vähemmän säännöllisinä lokakuulta toukokuulle.

Soijapapu kylvetään sateiden alkaessa ja korjataan neljän kuukauden päästä. Sateiden lakattua vuorossa ovat muut kasvit, pääasiassa puuvilla ja maissi, joiden tuottajana Mato Grosso on myös noussut Brasilian kärkeen.

Mato Grosso on osin Amazonin sademetsää ja osin Brasilian savanniksi kutsuttua aluetta. Alkujaan valtiolle kuulunutta maata pidettiin huonosti tuottavana, kunnes uusi maatalousbuumi alkoi.

Galván muutti Sinopiin Etelä-Brasiliasta 1986, jolloin maata sai vielä halvalla. ”Soijankasvatus oli vasta alkamassa, ja alueen talous nojasi karjaan ja metsänhakkuisiin.”

Sotilasvallan asutusohjelma

Mato Grosson kehitys on osa Amazonian asutusohjelmaa, jota sotilashallitukset toteuttivat 1964–1985. Sen kielteisiä seurauksia olivat metsäkato, väkivaltaiset yhteenotot ja alkuperäisasukkaiden joukkomurhat sekä malarian leviäminen.

Nykyisin soija on Brasilian tärkein maataloustuote ja vientitulojen tuoja: viime vuonna se tuotti yli 21 miljardia euroa.

”Tekniset parannukset suurviljelmillä ovat nostanet sadot lähelle Yhdysvaltain keskiarvoa, joka on 3 730 kiloa hehtaarilta”, sanoo Alexandre Cattelan valtion maataloustutkimuskeskuksesta.

Laitos on edistänyt soijan sopeutumista trooppiseen ilmastoon. Vuodesta 1980 tuotantoala on liki nelinkertaistunut mutta tuottavuus yli kuusinkertaistunut. Cattelanin mukaan pullonkauloina ovat liikenneyhteydet ja varastotilan puute.

”Pahimmat ongelmat liittyvät infrastruktuurin ja logistiikan heikkouksiin. Soijasta saatiin ennätyssato, joten varastoissa ei nyt ole tilaa parhaillaan korjattavalle maissille”, hän valittaa.

Brasilian soijan voittokulkua voi tyrehdyttää myös sen kulutuksen kasvun hidastuminen Kiinassa.

Ympäristö ja terveys huolettavat

Soijanviljelyyn kohdistuu Brasiliassa arvostelua erityisesti geenimuokattujen siemenien ja kemikaalien runsaan käytön vuoksi, muistuttaa Mato Grossossa toimivan Instituto Centro de Vida -järjestön johtaja Alice Thuault.

Lucas do Rio Verden kunnassa Sinopin lähellä havaittiin äitien rintamaidossa maatalouskemikaalien jäämiä 2011 tehdyssä tutkimuksessa.

Lisäksi soijankasvatus edistää osaltaan Amazonian sademetsän tuhoutumista, vaikkakin vähemmän kuin karjatalous, joka on vallannut 50–70 prosenttia viime aikoina hakatuista metsistä.

Thuaultin mukaan suurmaanomistajat hallitsevat seudun politiikkaa mielensä mukaan. Kärsijöinä ovat perheviljelmät, ympäristö ja ihmisten terveys. Vaikutusvalta ulottuu kuitenkin huipulle asti, sillä Mato Grosson entinen kuvernööri Blairo Maggi on nyt Brasilian maatalousministeri.

BRICS ja kehitys maatalousruokaterveysympäristö Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Älypuhelimilla vääryyttä vastaan Rion olympialaisissa

Faveloiden asukkaat raportoivat kotikulmiensa ihmisoikeusloukkauksista paikallisen aktivistin Raull Santiagon perustaman sivuston kautta. Raportoinnin tarve on suuri, sillä poliisiväkivalta on kasvanut olympilaisten alla.

Laina on Brasiliassa huippukallista

Luottotilien korot voivat nousta jopa satoihin prosentteihin ja tavallisesta pankkilainastakin peritään 72 prosentin korko. Korot nousivat erityisesti vuonna 2014 alkaneen talouskriisin aikana.

Brasilian syrjittyjen ääni kuuluu faveloiden vaihtoehtomedioissa

Faveloissa on valokuvakollektiiveja, sosiaalisen median ryhmiä ja yhteisömedioita, jotka pyrkivät yhteiskunnalliseen muutokseen. Leonardo Custódio tutki media-aktivisteja neljä vuotta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija