Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Vanha kivikirkko.
Axum on Unescon maailmanperintökohde, joka on kuuluisa vanhoista kirkoista ja obeliskeista. (Kuva: Robert Wilson / CC BY-ND 2.0)

Eritrean joukot tappoivat systemaattisesti satoja aseettomia siviilejä Etiopian Tigrayn alueella viime vuoden marraskuussa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään ilmestyneessä raportissaan.

Raportin mukaan Etiopian ja Eritrean joukot hyökkäsivät Tigrayssa sijaitsevaan Axumin kaupunkiin marraskuun 19. päivänä. Siviilejä kuoli summittaisessa tulituksessa ja ammuskelussa, mutta vielä pahemmat veriteot nähtiin kaupungin valtauksen jälkeen.

Eritrean sotilaat kulkivat ovelta ovelle, ryöstelivät omaisuutta ja teloittivat asukkaita. Ainakin 240 siviiliä tapettiin.

”Todisteet ovat vakuuttavia ja viittaavat hyytävään johtopäätökseen. Etiopian ja Eritrean joukot syyllistyivät useisiin sotarikoksiin hyökätessään Axumiin. Sen lisäksi Eritrean joukot tappoivat systemaattisesti ja kylmäverisesti satoja siviilejä, mikä voi olla rikos ihmisyyttä vastaan”, sanoo Amnestyn itäisen ja eteläisen Afrikan johtaja Deprose Muchena tiedotteessa.

Etiopian Tigrayn alueella on ollut väkivaltaisuuksia marraskuun alusta alkaen, jolloin Etiopian hallituksen joukot hyökkäsivät Tigrayn alueella toimivaa Tigrayn vapautusrintamaa TPLF:ää vastaan.

Eritrean joukkojen osallistumisesta sotaan on kerrottu esimerkiksi medioissa aiemminkin, mutta kumpikin maa on kiistänyt tiedot. Etiopia julisti marraskuun lopussa saaneensa tilanteen hallintaan, mutta väkivallan on arvioitu jatkuneen.

Amnesty haastatteli raporttiaan varten 41:tä uhria ja todistajaa sekä 20:tä muuta ihmistä. Käytössä oli myös satelliittikuvaa, jossa oli viitteitä joukkohaudoista. Tarkkaa kuolonuhrien määrää ei ole pystytty vahvistamaan riippumattomasti, mutta yhteneväiset todistajakertomukset tekevät luvuista uskottavia, järjestö sanoo.

Amnestyn raportin mukaan pahimmat väkivallan teot tapahtuivat marraskuun 28. ja 29. päivänä. Kyseessä oli ilmeisesti kosto TPLF:ää tukevien taistelijoiden hyökkäyksestä eritrealaisten sotilaiden tukikohtaan. Osa asukkaista osoitti tukea taistelijoille.

Todistajat kertoivat Eritrean sotilaiden alkaneen ammuskella siviilejä tarkoituksella. Ihmisiä ammuttiin kaduille, ja sotilaat myös kulkivat talosta taloon ja tappoivat aikuisia miehiä sekä lisäksi joitakin teinipoikia ja naisia. Jos ihmiset yrittivät siirtää ruumiita, heidät tapettiin.

Eräs mies kertoi katsoneensa ikkunastaan, kuinka kuusi miestä tapettiin kadulla hänen kotinsa ulkopuolella marraskuun 29. päivänä. Hän kertoi sotilaiden keränneen heidät jonoon ja ampuneen heidät pikakiväärillä.

”Näin paljon kuolleita ihmisiä kadulla. Jopa setäni perheen. Kuusi hänen perheenjäsentään tapettiin”, kertoi 21-vuotias miesasukas Amnestylle.

Asukkaat olivat tunnistaneet hyökkääjät eritrealaisiksi muun muassa vaatteista, rekisterikilvistä ja kielestä. Osa hyökkääjistä oli kertonut olevansa eritrealaisia.

Kansainvälinen oikeus kieltää siviilien omaisuuden ryöstelyn, mielivaltaiset hyökkäykset ja siviilien ottamisen väkivallan kohteeksi. Amnesty vaatii, että YK tutkii Axumin tapahtumat.

Eritrean ulkoministeri ei ole kommentoinut Amnestyn raporttia. Etiopian hallitus on kuitenkin kertonut, että Axumin tapahtumia tutkitaan. Myös Etiopian ihmisoikeuskomitea on sanonut alustavien tutkimusten osoittavan, että siviilejä on tapettu vastauksena TPLF:n hyökkäykseen, kertoo uutistoimisto Reuters.

Tietoja Tigrayn tapahtumista on ollut vaikea saada, sillä avustusjärjestöjen ja median pääsyä alueelle konfliktin alusta alkaen on rajoitettu ja viestintäyhteydet ovat olleet poikki.

Yli 60 000 ihmisen on arvioitu paenneen Tigrayn väkivaltaa Sudaniin. Tammikuussa arvioitiin, että noin 2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.

Etiopian demokratiakehitys ihmisoikeudetlakioikeus ja rikosaseet & armeijakonflikti EritreaEtiopia Amnesty International

Lue myös

Maisemakuva ruohottuneesta tasangosta, taustalla vuoria.

Lääkärit ilman rajoja: Sotilaat ovat tuhonneet terveyskeskuksia Etiopian Tigrayssa – Aiemmin hyvin toiminut terveysjärjestelmä on romahtanut lähes kokonaan

Konflikti on johtanut laajaan terveydenhuollon kriisiin Etipian Tigrayssa, jossa on taisteltu marraskuusta asti. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan terveyskeskuksia on tuhottu tahallaan, ja osaa niistä pitävät vallassaan sotilaat. Järjestölle on raportoitu muun muassa synnytyskuolemista.
Kaksi miestä pöydän molemmin puolin, toinen selkä päin kameraa.

2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin

Humanitaarista apua on saatu toimitettua perille Etiopian Tigrayn alueelle, jossa kapinalliset ja armeija aloittivat taistelut marraskuussa. Monin paikoin viestintäyhteydet ja sähköt ovat kuitenkin poikki, vettä ei saada ja ruuan hinta nousee, kertovat YK sekä avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman