Uutiset Afganistanin konflikti

Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”

Afganistanin naistoimittajat eivät enää uskalla tehdä töitä. “Yksikään afgaaninainen ei usko, että heidän elinolosuhteensa ovat hyvät talibanien vallan alla. Vaientamalla naisjournalistit talibanit haluavat vaientaa kaikkien afgaaninaisten äänen”, sanoo ääriliikettä pakoileva toimittaja.
Kaksi naista burkhat päällä, taustalla tekstiä kallioon maalattuna.
Afganistanin naistoimittajat pelkäävät joutuvansa pian pukeutumaan taas burkhaan. (Kuva: Shelly Kittleson / IPS)

(IPS) -- ”Jos joudun talibanien kynsiin, tapetaan minun lisäkseni myös perheeni”, sanoo 23-vuotias naispuolinen televisiojournalisti, josta seitsemän vuoden aikana tuli afgaanikatsojille tuttu tv-kasvo. Turvallisuussyistä hän esiintyy tässä vain nimellä AB.

AB kertoo Kabulin lähistöllä sijaitsevasta piilopaikastaan, että talibanit olivat jo käyneet etsimässä häntä ja kyselleet hänestä naapureilta, jotka varoittivat AB:n perhettä.

”Talibanit olivat etsineet talo talolta, ja kun he eivät löytäneet minua, he pyysivät naapureitamme välittämään varoituksen, että he löytävät minut ja menettelevät kanssani asiaankuuluvalla tavalla”, AB selittää.

Hän on kaksinkertaisessa vaarassa: ensinnäkin hän on Talibania vastustava nainen, mutta lisäksi hän kuuluu hazara-yhteisöön. Talibanin silmissä hazarat ovat vääräuskoisia ja siksi vainottavia.

AB:n kokemista vaaroista tietää Kiran Nazih, newyorkilaisen naisjournalistien tukijärjestön CFWIJ:n (Coalition for Women in Journalism) perustaja ja johtaja. Järjestön lähteet ovat kertoneet, että Taliban käy taloja läpi etsiäkseen listoillaan olevia ihmisiä.

“Kuvittele pelkoa, jota nämä naiset joutuvat kokemaan omassa maassaan”, hän sanoo.

AB on perheineen piileskellyt nyt muutaman viikon.

”Minut kivitetään”

AB:n tavoin henkilöllisyytensä kirjainten taakse kätkevä CD on piileskellyt perheensä kanssa sen jälkeen, kun talibanit tunkeutuivat hänen työpaikalleen ja etsivät häntä. Etsinnän ohessa tunkeutujat myös varastivat CD:n työvälineet. CD on 26-vuotias viikkojulkaisun toimitussihteeri ja uutistoimistolle työskentelevä journalisti.

”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi.”

“Maailman pitää auttaa minua. Lähettäkää sähköpostia esimerkiksi Kanadan tai Yhdysvaltain suurlähetystöille ja pyytäkää heitä auttamaan minut ulos.”

CD sanoo, ettei pysty puhumaan puhelimessa, sillä Taliban valvoo myös viestintäyhteyksiä. Jos hän ei pysty jättämään piilopaikkaansa, köyhyys ja nälkä voivat koitua hänen kohtalokseen jo ennen kuin Taliban löytää hänet.

”Meillä ei ole enää yhtään leipää, emmekä me voi paljastumisvaaran vuoksi mennä ulos ansaitsemaan rahaa”, CD sanoo.

Talibanin johto on sanonut, että naisilla tulee olemaan oikeus tehdä työtä, kouluttautua ja liikkua, mutta kaiken pitää tapahtua islamilaisen sharia-lain mukaisesti. Liike ei ole kertonut, mitä tämä tarkoittaa.

Sen sijaan naisia on vaadittu jäämään kotiin, sillä osaa liikkeen jäsenistä ei ole koulutettu naisten kanssa käyttäytymisestä.

”En usko heitä, enkä luota talibaneihin, sillä heillä on paha menneisyys. He eivät pidä sanaansa, naiset eivät ole turvassa ja jos naiset lähtevät kadulle, heitä ruoskitaan”, CD sanoo.

”Yksikään afganistanilaisnainen ei usko, että heidän elinolosuhteensa ovat hyvät talibanien vallan alla. Vaientamalla naisjournalistit talibanit haluavat vaientaa kaikkien afganistanilaisnaisten äänen.”

Myös CFWIJ-järjestön Kiran muistuttaa, että Talibanin haastattelut ovat olleet täysin päinvastaisia verrattuna siihen, miten liike toimii käytännössä.

“On järkyttävää nähdä, kuinka paljon panostetaan ihmisten jäljittämiseen, kun heidän pitäisi käyttää resurssit maan jälleenrakentamiseen, hallituksen perustamiseen ja sen vakuuttamiseen, että ihmiset ovat turvassa, etenkin afganistanilaisnaiset”, hän sanoo.

Huonoja kokemuksia

Järjestöjen selvityksen mukaan vuonna 2020 Kabulin, Heratin ja Balkhin maakunnissa oli yli 1 700 medioille työtä tekevää naista.

AB:n mukaan tällä hetkellä ne toimittajat, jotka vielä tekevät työtä, työskentelevät kansainväliselle medialle ja saavat tukea organisaatioiltaan.

”Paikallisilta journalisteilta nämä etuoikeudet puuttuvat. En voi jatkaa journalistina, jos työtäni rajoitetaan. Unelmani ja pyrkimykseni ja toiveeni ovat kaikki tuhoutuneet. Talibanit eivät ottaneet vain kaupunkiani, he ottivat myös elämäni.”

Vielä vähän aikaa sitten hänen ei tarvinnut peittää hiuksiaan toimituksessa eikä pelätä muodikkaiden vaatteidensa ja ehostuksensa vuoksi. Hän varttui demokratian aikakaudella, kuten hän sitä kutsuu. Nyt hänen ehkä täytyy alistua sinisen burqan alle, jos haluaa ulos.

Elämä ei ollut helppoa ennen Taibanin aikaakaan. CFWIJ:n tutkimuksen mukaan 92 maan joukossa Afganistan on kolmen pahimman maan joukossa, mitä tulee naistoimittajien kokemiin hyökkäyksiin ja häirintään.

CD muistuttaa, että Taliban on myös tappanut toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja viimeisten 20 vuoden ajan, jopa presidentti Ashraf Ghanin hallinnon aikana.

Afganistanin konfliktiTasa-arvo ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvomediatiedotusvälineetdemokratiahallinto Afganistan Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”