Näkökulmat Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Onko oikein pakkopalauttaa ihmisiä konfliktimaihin?

Suomen ja Afganistanin palautussopimuksessa on pykälä, joka velvoittaa Suomea ottamaan huomioon erityisen huolellisesti haavoittuvien ryhmien suojelun, muistuttaa Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Sanna Vesikansa.
(Kuva: Jukka / Flickr.com / CC BY 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Pelastakaa Lasten blogissa 4.4.

Palautuslento lähti yöllä Kabuliin, huolimatta satojen ihmisten mielenilmauksesta lentokentällä. Kansalaisten vetoomuksia lähtee tälläkin hetkellä Paula Risikon ja Juha Sipilän sähköpostiin. Suomalaisista monet eivät halua nähdä maamme juhlivan satavuotista itsenäisyyttä lähettämällä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maahan, joka on ulkoministeriön matkustusohjeiden mukaan erittäin vaarallinen.

Kone lähti. Poliisi tiedotti tänään, että koneessa ei ollut alaikäisiä.

Tämä ei ollut ensimmäinen lento, jolla Suomi poistaa maasta turvapaikanhakijoita, eikä edes ensimmäinen tänä vuonna. Silti juuri eilinen tapahtuma pysäytti monen miettimään, mihin Suomen pakolaispolitiikka on mennyt.

Helsingin Kansalaistorilla pakkopalautuksia vastustavaan mielenilmaukseen osallistui tänään poliisin mukaan 600 ihmistä.

Olen viimeisen vuoden aikana analysoinut Suomen, muiden Euroopan maiden sekä EU:n palautussopimuksia Afganistanin kanssa, käynyt tapaamassa ministereitä, kansanedustajia ja virkamiehiä. Olemme järjestönä julkaisseet raportteja Afganistanin, Irakin ja Somalian tilanteesta. Olemme vaatineet, että yhtäkään palautusta ei tulisi panna toimeen ilman, että Suomen viranomaiset ovat varmistaneet, että kohdemaa pystyy turvaamaan lapselle asianmukaisen vastaanoton sekä majoituksen, terveydenhuollon ja koulunkäynnin. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa meidät tähän.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoi tämän päivän haastattelussa, että "ei ole mitään kriteeriä, että katsottaisiin erikseen, onko lähetettävä henkilö lapsi tai raskaana." Itse asiassa Suomen ja Afganistanin palautussopimuksessa on pykälä, joka velvoittaa Suomen erityisen huolellisesti ottamaan huomioon haavoittuvien ryhmien suojelun. Erikseen on mainittu esimerkiksi lapset, perheet ja yksinäiset naiset. Suomi voi siis käännyttää lapsia ja raskaana olevia edelleenkin. Olemme kysyneet, mitä tämä erityinen huolellisuus ja suojelu käytännössä tarkoittaa.

Suomen Irakin uusi suurlähettiläs Päivi Laine sanoi HS:ssa viisaasti viime viikolla, että keskustelu pakolaisuudesta olisi erilaista, jos ihmiset ymmärtäisivät Irakin todellisuuden. Irakissa on kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista ja 11 miljoonaa irakilaista tarvitsee humanitaarista apua.

Aikaisemmin Irakiin, Somaliaan tai Afganistaniin lähetetyt ihmiset ovat voineet tuntua kaukaisilta, kuten tuntuivat Välimereen hukkuvat ihmiset ennen kesää 2015. Ministerit toistelevat, että toimimme lain mukaan ja ihmisarvoa kunnioittaen. Nyt moni kysyy, onko laki oikein.

"Itse aiheutettu paperittomuus ja ihmisten ajautuminen yhteiskunnan näkymättömiin muuttaa suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi – paljon enemmän kuin aikaisempi käytäntö humanitaarisesta suojelusta."

Eilen poliisi pani toimeen päätöksen, joka oli systemaattinen seuraus lakien ja maalinjausten kiristyksistä vuosi sitten. Suomi tiukensi linjauksiaan maiden turvallisuustilanteesta toukokuussa vuosi sitten. Ero aikaisempaan oli huomattava ja sen jälkeen tulleet turvapaikkapäätökset olivat huomattavasti useammin kielteisiä, kuten eilisessä A-Studiossa kerrottiin.

Viime vuonna eduskunta poisti mahdollisuuden humanitaariseen suojeluun. Humanitaarista suojelua oli aikaisemmin mahdollista saada, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyttyneet. Esimerkiksi Irak ei ole edelleenkään suostunut allekirjoittamaan Suomen haluamaa palautussopimusta eli ihmisiä ei voi pakolla viedä Irakiin. Näiden päätösten vuoksi Suomeen on synnytetty paperittomien joukko, jotka ovat oikeudettomassa tilassa. Ilman henkilöllisyystodistusta on Suomessa lähes mahdotonta tulla toimeen. Tämä itse aiheutettu paperittomuus ja ihmisten ajautuminen yhteiskunnan näkymättömiin muuttaa suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi – paljon enemmän kuin aikaisempi käytäntö humanitaarisesta suojelusta.

Pelastakaa Lapset ei hyväksy lasten palauttamista pakolla, vaan alaikäisen palautus tulee perustua aitoon vapaaehtoisuuteen. Lapsen tulee olla tietoinen oikeuksistaan, eikä vapaaehtoisuus saa perustua painostukseen missään muodossa eikä siihen, ettei anneta muita vaihtoehtoja.

Jokaisen lapsen palautuksen kohdalla Suomen viranomaisten on varmistettava yksilölliseen arvioon perustuen lapsen oikeuksien toteutuminen Suomessa, matkalla sekä perillä kohdemaassa. Tämä koskee myös perheidensä mukana palautettavia lapsia.

Palautuslentoja on tehty aikaisemminkin, ja tullaan tekemään jatkossakin – kunnes maalinjaukset ja ulkomaalaislaki muuttuvat. Lapsen oikeuksia puolustavana järjestönä jatkamme vaikuttamista ministereihin, kansanedustajiin ja virkamiehiin, että Suomen linja muuttuu. Kerromme työmme kautta, millainen Irakin, Afganistanin ja Somalian konfliktin, köyhyyden ja sisäisen pakolaisuuden todellisuus on.

Pakkopalautusten toimintatapoja on myös arvioitava kriittisesti. Lapsia ja perheitä pidetään säilössä, mikä on monien kansainvälisten suositusten vastaista. Jopa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, joka valvoo palautuslentoja, on arvostellut, ettei Suomella ole minkäänlaista tietoa, mihin oloihin ihmisiä palautetaan. Erityisesti lasten osalta tämä on hälyttävä arvio.

EU on parhaillaan tiukentamassa omia linjauksiaan palauttamiskäytäntöihin. Yhdessä muiden eurooppalaisten sisarjärjestöjemme kanssa tulemme jatkossakin vaatimaan, että haluamme Euroopan, joka suojelee lapsia – ei lähetä heitä takaisin epävarmoihin oloihin.

Kirjoittaja on Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija.

NäkökulmaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa lapsetpakolaisetsiirtolaisuus Afganistan Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.