Näkökulmat Ympäristö

Näkökulma: Taistelu numeroista

Viime viikkojen uutisia lukiessa on tuntunut, että päättäjillä on usein enemmän tarmoa taistella numeroita kuin itse ongelmia vastaan, kirjoittaa Jaro Karkinen.
(Kuva: Robert Linsdell / CC BY 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin ilmasto.orgin blogissa.

"Poliitikot käyttävät tilastoja kuin juopuneet katulamppuja: eivät saadakseen valoa vaan tukea", kerrotaan sveitsiläisen kemian professorin Hans Kuhnin lausahtaneen. Viime viikkojen uutisia lukiessa on tuntunut, että päättäjillä on usein enemmän tarmoa taistella numeroita kuin itse ongelmia vastaan.

Aucklandin yliopiston toukokuussa julkaiseman laajan selvityksen mukaan Uuden-Seelannin viralliset kalastustilastot ovat olleet viimeiset kuusikymmentä vuotta tuuliajolla: todelliset saaliit ovat olleet yli kaksi kertaa sen, mitä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestölle FAO:lle on kerrottu eteenpäin. Sivusaalis, jolla ei ole ollut taloudellista arvoa, on kylmästi heitetty kuolleena laidan yli ja jätetty kirjaamasta ylös.

Naapurimaassa Australiassa puolestaan poliitikot ottivat asiakseen painostaa Unescoa poistamaan Suuren valliriutan ilmastonmuutoksen takia uhanalaisten maailmanperintökohteiden luettelosta: tämä huolimatta siitä, että meriveden lämpenemisen aiheuttama korallin vaaleneminen on ollut ennätyksellisen laajaa. Australiassa pelättiin listalle joutumisen negatiivisia vaikutuksia turismille.

"Ylevät lupaukset jäävät tyhjiksi, jos --- odotetaan, että ilmastokäyrät korjaavat itse itsensä joskus 2030-luvun jälkeen."

Suomi puolestaan on päätynyt käymään sotaa tuulimyllyjä vastaan yrittäessään saada EU:ta listaamaan puupolttoaineen hiilineutraaliksi energianlähteeksi – vastoin tieteellisiä näkemyksiä. Samanlaista taistoa on käyty myös turpeen julistamisesta uusiutuvaksi biopolttoaineeksi. Kirjataan asia byrokratiapapereihin miten tahansa, päästää puun polttaminen hiilidioksidia ilmakehään eikä turvesuo ole uusiutunut lastenlapsienkaan aikaan.

Kun Pariisin sopimuksessa viime vuoden marraskuussa saatiin sovittua ennennäkemättömistä päästötavoitteista, vastaanotto maailmalla oli innostunut. Sittemmin on kuulunut huonompia uutisia: esimerkiksi EU-komissio on ollut haluton nostamaan päästötavoitteitaan vastaamaan Pariisin päätöksiä. Ylevät lupaukset jäävät tyhjiksi, jos niitä ei tueta tarvittavilla toimilla ja odotetaan, että ilmastokäyrät korjaavat itse itsensä joskus 2030-luvun jälkeen.

Ja tekoja odotellessa kaloja pyydetään liikaa, korallit kiehuvat hengiltä, ilmasto lämpenee ja numeroista taisteleminen muuttuu aina vain hankalammaksi, kun on ilmeistä, että ne eivät vastaa todellisuutta.

Kirjoittaja on Changemaker-verkoston ympäristövastaava.

NäkökulmaYmpäristö politiikkaympäristöilmastonmuutos ChangemakerIlmasto.org

Lue myös

Joku luonnon keskellä, taustalla savua tupruttava tehtaanpiippu

Raportti: Euroopan vesistöt ovat huonossa kunnossa

EU on kartoittanut vesistöjensä tilaa. Varsinkaan pintavesien tilassa ei ole kehumista, EU:n ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa todetaan. Jäsenmaat luistavat itse sopimistaan suojelusäännöistä, moittii WWF.
Metsää ja suota

Suomessa aloitetaan historiallisen suuri soiden ja metsien ennallistamisohjelma – tavoitteena torjua ilmastonmuutosta

Suomalainen osuuskunta Lumimuutos ryhtyy ennallistamaan luontoarvonsa menettäneitä soita ja metsiä. Tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta sekä torjua ilmastonmuutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.