Näkökulma: Sumuinen tulevaisuus Venäjällä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Näkökulma: Sumuinen tulevaisuus Venäjällä

Sananvapautta ja kansalaisjärjestöjä koskevaa lainsäädäntöä kiristettiin Venäjällä viime vuonna roimasti. Mihin uusia pykäliä aiotaan käyttää?

(Kuva: cactusbones / Flickr.com / cc 2.0)


Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Amnesty-lehdessä 1/2013. Tilaa lehti täältä.

Feministipunkkarit tuomitaan vankeuteen Vladimir Putinia pilkanneesta mielenilmauksesta. Aktivisti saa sakot tuotuaan kaupungintalon edustalle "Homoseksuaalisuus ei ole perversio" -julisteen. Venäjän sananvapaustilanne on jo pitkään ollut pulmallinen, mutta vuosi 2012 näytti tavallistakin synkemmältä.

Presidentti Putinin virkaanastumisen jälkeen maassa on säädetty sarja lakeja, jotka rajoittavat sanan- ja ilmaisunvapautta sekä kansalaisjärjestöjen toimintaa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat tiukasta linjasta huolissaan. Esimerkiksi Human Rights Watch -järjestön tuore vuosiraportti kuvailee hevoskuuria pahimmaksi sitten Neuvostoliiton kaatumisen.

Kukaan ei tiedä, kuinka uutta lainsäädäntöä sovelletaan jatkossa.

"Homopropagandan" kieltävä laki on muotoiltu niin väljästi, että tuomio voisi käytännössä rapsahtaa vaikkapa suutelemisesta julkisella paikalla. Kunnianloukkaustuomioiden koventamisella voidaan tukahduttaa myös perusteltua kritiikkiä viranomaisia kohtaan, ja kiellettyjen verkkosivujen määritelmä on tulkinnanvarainen.

Maanpetoksen määritelmää laajentanut laki taas saattaa tarkoittaa, että esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksista raportoiminen ulkomaisille järjestöille voitaisiin tulkita maanpetokseksi.

Yksi eniten kohua herättäneistä laeista velvoittaa kaikki ulkomaista rahoitusta saavat ja poliittiseen toimintaan osallistuvat venäläisjärjestöt rekisteröitymään "ulkomaisiksi agenteiksi". Venäjällä termi viittaa vieraan vallan vakoojiin.

Ulkomaisten agenttien listalle on tosin ilmoittautunut vain yksi ihmisoikeusjärjestö, sekin lähinnä tiedonsaantimielessä. Yllättäen oikeusministeriö hylkäsi anomuksen tammikuussa: Kilpi ja miekka -järjestön ihmisoikeustyötä ei ministeriön mukaan laskettu poliittiseksi toiminnaksi.

"Mutta se ei tarkoita sitä, ettei mielipide voisi vaihtua. Nämä uudet lait on muotoiltu epämääräisesti. Niitä on mahdollista soveltaa mielivaltaisesti tiettyihin järjestöihin, joihin viranomaiset eivät ole tyytyväisiä", kommentoi Amnestyn Moskovan-toimiston johtaja Sergei Nikitin.

Kaiken takana on pelko. Putinin vastainen oppositio on kasvanut, Yhtenäinen Venäjä -puolue kärsi tappion joulukuun 2011 parlamenttivaaleissa ja vaalien jälkeisiin mielenosoituksiin osallistui kymmeniä tuhansia kansalaisia.

Kiristystoimet alkoivat toukokuun 2012 presidentinvaihdoksen jälkeen. Yksi ensimmäisistä lakimuutoksista kovensi luvattomista mielenosoituksista saatavia rangaistuksia.

"Kyseessä on eliitin reaktio siihen vastarinnan aaltoon, joka löi heidät ällikällä. Toistaiseksi tämä ei kuitenkaan merkitse dramaattista muutosta", arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen.

Kivisen mukaan Kremlissä pelätään paitsi opposition voimistumista, myös värivallankumouksen mahdollisuutta. Siksi ulkomaisista – varsinkin amerikkalaisista – vaikutteista halutaan eroon. Venäläislasten adoptointi Yhdysvaltoihin kiellettiin vuodenvaihteessa ja Yhdysvaltain kehitysapuvirasto USAID karkotettiin syyskuussa Venäjältä.

Myös kulttuuriset muutokset ovat uhka konservatiiviselle eliitille. Niin Pussy Riotin vankeustuomio kuin homoaktivistien hiljentäminenkin pönkittävät nykyisten vallanpitäjien edustamia arvoja.

Lakien tarkkoja vaikutuksia Kivinen ei lähde spekuloimaan. Hän arvioi, että esimerkiksi mielenosoituksia ja internetin vapautta rajoittavat lait säädettiin pitkälti varmuuden vuoksi. Järeitä keinoja ei oteta käyttöön niin kauan kun eliitti pysyy vahvasti vallan kahvassa.

"Pelkäsin syksyllä, että jotain väkivaltaa tulisi, mutta toistaiseksi hallitus on ollut maltillinen tukahduttamistoimien suhteen. Raju väkivalta on edelleen harvinaista", Kivinen kertoo.

Opposition ja aktivistien ydinjoukkoa säädökset tuskin pysäyttävät, mutta heidän vähemmän sitoutuneet kannattajansa tahdotaan säikäyttää. Pelon ilmapiirillä halutaan pitää protestit pieninä ja vallanpitäjille vaarattomina.

"Vaikka näitä toimia ei käytettäisi, jo uhka saa varmasti ihmiset miettimään, mihin kannattaa osallistua."

Kivinen muistuttaa, että opposition kärkinimiä on Venäjällä vainottu jo vanhojen lakien aikana. Räikeimmät ihmisoikeusongelmat liittyvätkin yhä Pohjois-Kaukasian tilanteeseen sekä yksittäisiin aktivisteihin ja toimittajiin kohdistuviin hyökkäyksiin.

Pelon lisäksi lakimuutokset kertovat eliitin kyvyttömyydestä keskusteluun kansalaisyhteiskunnan kanssa.

"Ilmeisesti viranomaiset haluavat luoda suvaitsemattomuuden ilmapiirin ihmisoikeusjärjestöjä ja -aktivisteja kohtaan, ja siinä on myös onnistuttu", Sergei Nikitin kertoo.

Tilannetta pahentaa sananvapauden puute. Vaikka kritiikki Putinia kohtaan on voimistunut, valtamediasta saatava tieto on yksipuolista ja ihmisiltä puuttuu tietoa ihmisoikeuksista. Monet pitävät koko ihmisoikeusajattelua länsimaisena tuontitavarana.

"Suuri osa ihmisistä pitää nykyistä tilannetta hyvänä. Heidän näkökulmastaan aktivistit ja mielenosoittajat tahtovat sabotoida heidän rauhallista elämäänsä. Tavalliset ihmiset eivät juuri välitä ihmisoikeusasioista, elleivät ne vaikuta heihin itseensä", Nikitin selittää.

HLBTI-aktivistit ovat kuitenkin saaneet viime vuosina yhä enemmän sympatiaa.

"Kun viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin, ihmiset ovat kiinnostuneet asiasta enemmän. Aktivistien elämästä on tullut vaarallisempaa, mutta he ovat saaneet enemmän kannatusta tavallisilta kansalaisilta", Nikitin sanoo.

Lisää uusi kommentti