Näkökulmat

Kommentti: Kiintiöt kiihdyttävät

Harvat kiintiöt herättävät niin paljon tunteita ja kiihkeitä keskusteluja kuin sukupuolikiintiöt, kirjoittaa Milla Mäkinen.
(Kuva: Oxfam International / cc 2.0)

Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Solidaarisuuden verkkosivuilla.

Maailma on pullollaan erilaisia kiintiöitä, joiden avulla sovitaan yhteisistä reunaehdoista. Harvat kiintiöt herättävät kuitenkaan niin paljon tunteita ja kiihkeitä keskusteluja kuin sukupuolikiintiöt.

Pankeilla on käytössään luottokiintiöt, korkeakouluilla opiskelijakiintiöt, valtioilla vienti- ja tuontikiintiöt, sähköpostipalvelimilla sähköpostikiintiöt. Sukupuolikiintiöiden puolesta ja vastaan käydään taistelua jatkuvasti sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Euroopan komissio antoi viime vuoden marraskuussa säädösehdotuksen, jossa asetetaan tavoitteeksi, että naiset saisivat vuoteen 2020 mennessä 40 prosenttia yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten hallituspaikoista eurooppalaisissa julkisesti noteeratuissa yhtiöissä. Julkisten yritysten on saavutettava kyseinen tavoite jo vuoteen 2018 mennessä. Naisten määrä EU:ssa julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallituksissa on tällä hetkellä alle 16 prosenttia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta on aiheuttanut keskustelua myös Suomessa. Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina 4.2.2013, että myös Suomessa miehet hallitsevat valtion isoja yrityksiä. Helsingin Sanomien läpi käymän 58 valtion osin tai kokonaan hallitseman yrityksen hallituksien jäsenistä 38 prosenttia on naisia.

Kansainvälisesti on tiedossa, että alle 20 prosenttia maailman päätöksentekijöistä on naisia. Maailman väestöstä heitä on 49,7 prosenttia. Puolelle maailman väestöstä mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä niin kotiseiniensä sisällä kuin niiden ulkopuolellakin ovat edelleen tiukasti rajatut. Inhimillistä kehitystä on kuitenkin yksinkertaisesti mahdotonta saavuttaa, ellei sen rakentamiseen oteta mukaan sekä miehiä että naisia. Tämä sääntö pätee yhtä hyvin sekä meillä että muualla.

Sukupuolikiintiökeskustelussa soraäänet painottavat yleensä sitä, että sukupuolen ei tulisi määritellä ihmisen mahdollisuutta päästä päätösvalta-asemaan. Sama argumentti toimii myös kiintiöiden puolustamisessa. On sanomattakin selvää, että päätöksentekijöillä tulee olla tietoa. Suomessa korkeakoulutetusta väestöstä valtaosa on naisia. Tilastokeskuksen Tasa-arvo Suomessa 2011 -julkaisusta selviää, että johtoasemissa olevista henkilöistä myös Suomessa valtaosa on miehiä. Päätösvalta-aseman saavuttaminen on siis myös meillä kiistämättä sukupuolikysymys. Sitä se on myös maailmalla – tosin toisella tavalla.

Maailman lukutaidottomista ihmisistä yli 60 prosenttia on naisia. Tyttöjen heikompi koulutus heijastuu suoraan naisten asemaan työelämässä. Koulutuksen ja toimeentulon puute vaikuttavat puolestaan naisten mahdollisuuksiin päättää omasta elämästään niin yhteiskuntien kuin perheidensäkin sisällä.

Solidaarisuuden kumppanimaassa, Somalimaassa, paikallinen naisliike on vienyt sukupuolikiintiötä tarmolla eteenpäin jo vuosien ajan. Heille se on avain päätösvallan ytimeen. Syyskuussa maan parlamentti, guurti, jonka jäsenistä tällä hetkellä yksi on nainen, hylkäsi 25 prosentin kiintiöesityksen yksimielisesti. Tällä viikolla Somalimaassa on juhlittu sitä, että maan presidentti on ilmaissut julkisesti tukensa naiskiintiölle.

Toisinaan jo yksin se, että asioista puhutaan, on merkki muutoksesta.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori. .

NäkökulmaTasa-arvo genderkehityskoulutustyöväestödemokratiaEU Somalia Solidaarisuus

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.