Näkökulmat Analyysi

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Viljapeltoa.
Vehnäsadon korjuuta Intian Bakchurissa vuonna 2018. (Kuva: Adam Cohn / CC BY-NC-ND 2.0)

Intian maanviljelijät ovat osoittaneet mieltään elokuusta asti. He vastustavat uusimpia maatalousuudistuksia, joista presidentti Ram Nath Kovind antoi virallisen ilmoituksen (pdf) viime vuoden kesäkuussa.

Viljelijät ovat asetuksista huolissaan, sillä ne antavat suurille jälleenmyyjille mahdollisuuden ostaa tuotteita suoraan viljelijöiltä, mikä voisi jättää heidät suuryritysten armoille.

Pääministeri Narendra Modin hallitus toi säädökset virallistettaviksi parlamentin ollessa suljettuna. Yksikään maan viljelijäliitoista ei kannattanut maataloustuotekauppaa koskevia asetuksia lukuun ottamatta ehkä Modin puolueen BJP:n Bharatiya Kisan Sanghia, uutisoi The Print -verkkojulkaisu viime kesäkuussa.

Syksyn mittaan asetuksista on yritetty neuvotella, tuloksetta. Liikehdintä yltyi uudestaan joulukuussa ja jatkuu edelleen. Politiikan analysoija, toimittaja Omair Ahmad luonnehti The Third Pole (TTP) -verkkomediassa tapahtumaketjua ”suurimmaksi kansalaisyhteiskunnan protestiksi maailmassa”.

France24:n mukaan tammikuun 26. päivän mielenilmaukseen, jonka oli pitänyt olla värikäs perustuslain vuosipäivän juhla, osallistui New Delhissä kymmeniätuhansia ihmisiä.

Värikäs siitä tuli toisella tapaa: Yhden ihmisen on kerrottu menettäneen henkensä, ja tv-kanavat näyttivät verisiä mielenosoittajia. Traktoreilla, hevosilla ja väkijoukoilla murrettiin poliisien tiesulkuja kyynelkaasusta ja pamppukäskytyksestä huolimatta. Lopulta turvallisuusjoukot lähtivät tapahtumapaikalta.

Virallisen tiedonannon mukaan 86 poliisia loukkaantui. Väkeä oli kutsuttu paikalle aihetunnisteilla #KisanTractorRally (viljelijöiden traktorimarssi) ja #KisanTractorRallyLive.

Viljelijöiden vastalauseita on arvioitu maailmalla huomattavissa medioissa hyvin taustoittaen. Asetukset heikentävät monin tavoin pienviljelijöiden ja maattomien maatyöläisten toimeentuloa suuren maatalousbisneksen eduksi muun muassa vähentämällä osavaltioiden hallintojen maataloussektorin sääntelyä.

Lähes puolet Intian työväestä toimii maataloussektorilla. 52 prosenttia viljelyalasta on vailla keinokastelua, jolloin toimeentulo saadaan sadeviljelyn ehdoilla.

On pantu merkille asiakokonaisuuden syvät, historialliset juuret. Velkaantuminen, vararikot ja epätoivo ovat pitkään ajaneet maaseudun ihmisiä mahdottomiin tilanteisiin, äärimmillään itsemurhiin – neljännesvuosisadan ajan tiedettyyn tuhansien murhenäytelmään.

Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on analyyseissa jäänyt kuitenkin huomiotta.

Lähes puolet Intian työväestä toimii maataloussektorilla. Liittovaltion tutkimusinstituutin NITI Aayogin mukaan 52 prosenttia viljelyalasta on vailla keinokastelua, jolloin toimeentulo saadaan sadeviljelyn ehdoilla.

”Kun globaalit lämpötilat ovat nousseet, sateet tulevat sattumanvaraisemmin pitempine kuivuuksineen ja lyhyempine runsaiden sateiden jaksoineen eli tulvineen”, toimittaja Omar Ahmad kirjoittaa.

Myös keinokastelua hyödyntävät viljelivät kärsivät ilmastonmuutoksesta, sillä sateisuusolojen muutokset lyhentävät kasvukautta, jolloin on pakko nopeuttaa kasvua keinolannoitteilla ja runsaalla pohjavesikastelulla.

Tämä nostaa kuluja aaria kohden ja heikentää maaperän laatua, jolloin sadot ja rahallinen tuotto viljelijälle niukkenevat entisestään. Vettä saadaan vain neljän monsuunikuukauden aikana. Kuluja lisää kasvinsuojelumyrkkyjen lisääntyvä käyttö, sillä tuhohyönteiset ovat alkaneet runsastua ilmasto-olojen muuttuessa.

Maatalous- ja viljelijäin hyvinvoinnin ministeriö arvioi 2019 esimerkiksi vehnän tuotannon laskevan jopa 23 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen seurauksena.

Ahmad toteaa, että vähintään neljännes – runsaat 120 miljoonaa ihmistä vuonna 2020 – Intian työväestöstä elää sateiden varassa.

Juuri siihen kansanosaan ilmastonmuutos iskee kovimmin, heihin, jotka nyt ovat osoittaneet mieltään epäoikeudenmukaiseksi koettujen asetusten yllyttämänä.

Kirjoittaja on globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt aktiivi sekä Siemenpuu-säätiön ja Maailma.net ry:n hallitusten jäsen.

AnalyysiIlmastonmuutosIntian kehitysMaatalous ja kehitysmaat maataloustyövesi ja viemäröintipolitiikkaympäristöilmastonmuutos Intia

Lue myös

Nainen rokottaa vauvaa.

Tuberkuloosi tappaa yhtä paljon kuin korona – Paremman rokotteen kehittämistä estää lääketeollisuuden ja tutkijoiden kiinnostuksen vähäisyys

Tuberkuloosiin on olemassa rokote, jonka teho kuitenkin hiipuu vuosien mittaan ja joka ei tehoa aikuisiin. Koronarokotteiden kehittämisvauhti kuitenkin näyttää, mihin pystytään, kun poliittinen tahto ja lääketeollisuuden kiinnostus yhtyvät runsaan rahoituksen muodossa, kirjoittaa tutkija Andreas Kupz.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

Sotatarvikkeita rauhanrahastosta

EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Aseiden viennin riskinä on kuitenkin niiden päätyminen vääriin käsiin, kirjoittaa Ronja Karkinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.