Näkökulmat Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla
EU:n neuvottelut AKT-maiden kanssa ovat edenneet hitaasti. (Kuva: Kristina D.C. Hoeppner / CC BY-SA 2.0)

EU sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) alueen maat käyvät parhaillaan monimutkaisia neuvotteluita siitä, miten niiden kumppanuus määritellään sen jälkeen, kun Cotonoun kumppanuussopimus tänä vuonna menee umpeen.

Neuvotteluiden päätökseen saamisesta on vastuussa EU:n uusi kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen (sd).

Tehtävä on valtava, sillä vastakkain ovat AKT-alueen 79 pääosin köyhää kehitysmaata ja 27 teollistunutta EU-maata. Urpilaiselta vaaditaankin nyt diplomaattista valppautta, jotta hän pystyisi tasapainoilemaan osapuolten erilaisten taloudellisten ja kaupallisten intressien välillä.

Ristiriitaiset tavoitteet

Cotonoun sopimus on oikeudellisesti sitova laaja sopimus, joka säätelee EU:n ja AKT-maiden välistä kauppaa, kehitysyhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua. Se allekirjoitettiin vuonna 2000 Cotonoussa Beninissä, ja se korvasi samalla vuonna 1975 allekirjoitetun Lomén yhteistyösopimuksen.

EU:n ja AKT-maiden tavoitteet ovat neuvotteluissa periaatteessa samanlaiset. Kummankin maaryhmän neuvottelumandaattiin kuuluu edistää kestävää ja osallistavaa kehitystä, joka perustuu YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:een sekä Pariisin ilmastosopimukseen. Myös sukupuolten tasa-arvon edistäminen, sitoutuminen monenkeskisyteen sekä rauhaan ja turvallisuuteen heijastuvat molempien tavoitteissa.

Näennäisen yhtenäisten intressien takana on kuitenkin syviä taloudellisia ristiriitoja, sanoo Tetteh Hormeku, Third World Network-African (TWN-Africa) ohjelmajohtaja.

“Näillä kahdella agendalla on enemmän ristiriitoja kuin yhteisiä piirteitä”, Hormeku toteaa.

TWN-Africa on panafrikkalainen tutkimus- ja vaikuttamisjärjestö, jonka päämaja on Ghanan pääkaupungissa Accrassa.

Hormekun mukaan Euroopan tavoitteena on avata Afrikan sekä Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden talous omille tuottajilleen ja sijoittajilleen. Afrikka taas haluaisi eroon asemastaan pelkkien raaka-aineiden tuottajana.

Osapuolten väliset valtasuhteet ovat epätasa-arvoiset, joten AKT-alueen kansalaisyhteiskunta on yrittänyt painostaa poliittisia päättäjiään pysymään tiukkoina ja olemaan uhraamatta kansallisia intressejä EU:n vaatimuksille. Esimerkiksi Afrikan kauppaverkoston seminaarissa vuonna 2018 AKT-maiden tuottajille sekä sisämarkkinoille ja alueellisille markkinoille vaadittiin erityistä suojaa.

Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet tulevaisuuden yhteistyöltä myös “ei-vastavuoroisuuden” kunnioittamista. Sillä tarkoitetaan, että koska AKT-maat ovat EU-maita köyhempiä, niiden ei pitäisi joutua kilpailemaan EU:n kanssa tasavertaisesti vaan niiden pitäisi saada tiettyjä etuuksia.

Virtahepo olohuoneessa: EPA-sopimukset

Brysselissä käytävät neuvottelut ovat kohdanneet ongelmia, kuten monimutkaisten neuvotteluiden kohdalla usein käy.

Kun osapuolet tapasivat viime syksynä Brysselissä, kaikki Afrikan maat eivät olleet vielä allekirjoittaneet taloudellisen kumppanuuden sopimuksia eli EPA-sopimuksia.

EPAt ovat alueellisia vapaakauppasopimuksia, jotka EU vaati AKT-maita allekirjoittamaan ennen nykyisten neuvotteluiden alkua. Siksi ei ole selvää, miten neuvottelut nyt jatkuvat.

EPA-sopimusten on tarkoitus korvata sopimukset, joiden pohjalta AKT-maat ovat tähän mennessä saaneet tiettyjä kauppaetuuksia EU:ssa.

Aiemmissa sopimuksissa EU kohteli AKT-maita yhtenä kauppablokkina, nyt EU haluaa, että AKT-maat solmivat alueellisia sopimuksia käydäkseen kauppaa sen kanssa.

Esimerkiksi Afrikan osalta EU oli se, joka päätti, miten sopimusryhmät muodostetaan. Se perusti esimerkiksi itäisen ja eteläisen Afrikan ryhmän, vaikka maanosassa on erikseen Itä-Afrikan talousyhteisö ja eteläisen Afrikan talousyhteisö.

Kun EPA-neuvottelut alkoivat vuonna 2002 EU:n ja AKT-maiden välillä, AKT-maat vastustivat EPA-sopimuksia kiivaasti, sillä niiden mukaan vapaakauppa EU:n kanssa loisi epäreilua kilpailua epätasa-arvoisten kumppanien välille. Sopimukset avaisivat niiden mukaan AKT-maiden markkinat EU:n firmoille, jotka voisivat myydä halvempia tuotteitaan niiden markkinoille ja murskata AKT-maiden oman teollisuuden.

AKT-maiden kritiikkiä tuki vaikutusvaltainen YK:n Afrikan talouskomissio (UNECA). Sen mukaan paikallinen teollisuus joutuu vaikeuksiin joutuessaan kilpailupaineisiin EU:n firmojen kanssa ja alue jää nykyiseen tilansa vähäarvoisten hyödykkeiden viejänä.

EU taas perustelee alueellisia sopimuksia WTO:n säännöillä, alueellisilla painopisteillä ja alueellisten organisaatioiden tärkeydellä.

Jotkut Afrikan maat, Tansania, Burundi, Uganda ja Nigeria, ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta EPA-sopimuksia. Siksi neuvottelut saattavat hidastua. EU onnistui kuitenkin pakottamaan Karibian ja Tyynenmeren maat allekirjoittamaan sopimuksen.

Toinen mahdollinen este on etuuskohteluun kuuluva kauppa. Lomén sopimus takasi AKT-maille kauppaetuuksia. AKT-maiden tuotteet pääsevät tulli- ja kiintiövapaasti EU:n markkinoille ilman, että sen pitää sallia EU:lle sama. EU:n mukaan uudessa sopimuksessa tällaisesta järjestelystä luovutaan, vaikka siirtymävaihe tuleekin olemaan pitkä, jopa kymmenen vuotta.

Miten eteenpäin?

AKT-maat ovat ehdottaneet, että uusi sopimus ei poistaisi kauppaetuuksia vaan esimerkiksi haavoittuvia ja sensitiivisiä paikallisia teollisuuden sektoreita suojeltaisiin aggressiiviselta kilpailulta EU:n kanssa.

Tällä hetkellä tukia saaneita EU:n kana- ja maitotuotteita dumpataan Afrikan markkinoille Afrikan kasvavan ruuantarpeen vuoksi. Tällaiset käytännöt heikentävät niiden mukaan yrityksiä kehittää paikallista maataloutta ja tuotantoketjuja.

AKT-maiden puolestapuhujat ovat ehdottaneet esimerkiksi paikallisille tuottajille ja maataloustoimijoille tarkoitettuja sijoitus- ja lainavälineitä. Näin voitaisiin luoda vahvoja paikallisia kumppaneita, jotka voisivat kilpailla tehokkaasti EU:n kanssa ja muovata elintarvikesektoria. Se sallisi arvokkaampien tuotteiden pääsyn markkinoille, mikä taas loisi enemmän työpaikkoja. Tämä lähestymistapa taas vaikuttaisi oleellisesti siirtolaisuuteen, joka on EU:lle ydinkysymys.

TWN:n Hormekun mukaan ellei neuvotteluiden tuloksena kuitenkaan synny uutta kumppanuutta, joka ottaa huomioon AKT-maiden pitkäaikaiset kehitystarpeet, niiden suhde EU:hun ei muutu. Kyse on vain vääristä toiveista.

Kirjoittaja on Suomessa asuva ghanalainen freelance-toimittaja.

Suomennos: Teija Laakso

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

EU:n kehityspolitiikkaMaahanmuuttajat globaalin etelän äänenä kehityspolitiikkaEUgeopolitiikkakauppa Afrikka

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.