Näkökulmat Israel ja Palestiina

Black Lives Matter havahdutti yritykset, mutta vain osittain – Suuryritysten ihmisoikeuspuheet eivät ulotu palestiinalaisiin

Suuryritykset heräsivät tukemaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa vaativia mielenosoittajia Yhdysvalloissa. Miehitetyillä palestiinalaisalueilla yritysten puheet näkyvät kuitenkin tekopyhyytenä, sillä samaan aikaan ne jatkavat sortavasta miehityksestä hyötymistä, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.
Poika palestiinalaishuivissa rummuttaa keskellä mielenosoitusta. Taustalla ihmiset liehuttavat Palestiinan lippua.
Mielenosoitus palestiinalaisten puolesta Lontoossa vuonna 2018. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Viime vuosina Yhdysvalloissa yhteiskuntaa ovat ravisuttaneet toistuvat uutiset mustien amerikkalaisten kokemasta poliisiväkivallasta ja aseettomien siviilien ampumisista. Maassa on nähty kasvava määrä mielenosoituksia, kun kansa on lähtenyt kadulle vaatimaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. 

Black Lives Matter (BLM) -liike syntyi jo vuonna 2013, vuonna 2012 tapahtuneen aseettoman mustan Trayvon Martinin ampumisen seurauksena. Vuosi 2020 oli kuitenkin käänteentekevä. Ahmaud Arbery ja Breonna Taylor ammuttiin. George Floyd tukehtui poliisin painaessa polveaan hänen niskaansa. BLM-mielenosoitusten aalto levisi satoihin kaupunkeihin. Arviolta 15–26 miljoonaa ihmistä osallistui niihin, mikä teki BLM:stä yhden suurimmista liikkeistä Yhdysvaltojen historiassa

Mielenosoitusten seurauksena suuryritykset havahtuivat tukemaan mielenosoittajien vaatimuksia Yhdysvalloissa. 

BLM-liike on usein verrannut taisteluaan rakenteellista rasismia vastaan palestiinalaisten vastarintaan Israelin sortavaa miehitystä ja rotuerottelujärjestelmää vastaan. Suuryritysten tuki ei kuitenkaan yllä palestiinalaisiin. Israel–Palestiina-konfliktissa useat tunnetuimmista yhdysvaltalaisyrityksistä seisovat miehittäjän leirissä. 

Sorrettujen tukena Yhdysvalloissa

Black Lives Matter (BLM) -liike, suomeksi 'mustien elämällä on väliä', vastustaa mustiin amerikkalaisiin kohdistuvaa syrjintää, rakenteellista rasismia, etnistä profilointia ja poliisiväkivaltaa. Aktivistiverkostossa toimii laaja joukko ihmisiä ja organisaatioita, jotka pyrkivät siihen, että yhteiskunta arvostaisi mustien ihmisyyttä yhtä paljon kuin valkoisten.

Vuonna 2020, George Floydin kuoleman jälkeen, kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen 500 suurimmasta yrityksestä antoi uudistuksia kannattavia lausuntoja . Kolmasosa antoi rahallista tukea ihmisryhmien välistä tasa-arvoa perääville järjestöille (racial justice organizations), ja 14 prosenttia käytti sanontaa ”Black Lives Matter”, kertoo yritysanalyyseja tarjoava MarketWatch-sivusto.

Tunnettuimpiin brändeihin kuuluu Internetin hakukone Google, elektroniikka- ja ohjelmistoalan Microsoft ja Apple, videopalvelu YouTube, sosiaalisen median alusta Facebook, verkkokauppa Amazon sekä huoneistojen vuokraussivusto Airbnb

Kriitikot kyselevät, onko yritysten lausunnoissa kuitenkin kyse vain ”brändiaktivismista” – ovatko ne aidosti mukana rasisminvastaisessa muutoksessa vai yrittävätkö ne vain nostaa profiiliaan ajan hengessä? Monet yrityksistä, esimerkiksi Amazon, ovat vastustaneet päätöksiä, joilla on pyritty parantamaan mustien elämää. Sosiaalisen median kanavat hidastelivat pitkään BLM:ään kohdistuneiden väärinkäytösten sekä vihapuheen poistamisessa alustoiltaan. Amazonin ja Microsoftin kehittämää ja myymää kasvojentunnistusteknologiaa on käytetty mielenosoittajia vastaan.

Sortajan leirissä Miehitetyillä palestiinalaisalueilla

Jos Yhdysvalloissa riittää vielä parannettavaa, niin suuryritysten toiminta Israelissa sekä Palestiinassa on suorassa ristiriidassa ihmisoikeuspuheiden kanssa. Monet ovat osallisina Israelin laittomassa miehityspolitiikassa.

Israel ylläpitää kansainvälisen oikeuden vastaista palestiinalaisalueiden miehitystä väkivalloin. Palestiinalaisväestö on asetettu Israelin sotilastuomioistuinten alaiseksi, ja siihen kohdistuu järjestelmällistä syrjintää. Israelin sotilaat ja siirtokuntalaiset ampuvat palestiinalaisia ilman, että tapauksia tutkitaan tai tekijöitä saadaan vastuuseen teoistaan.

Jos Yhdysvalloissa riittää vielä parannettavaa, niin suuryritysten toiminta Israelissa sekä Palestiinassa on suorassa ristiriidassa ihmisoikeuspuheiden kanssa.

Samalla Israel tuhoaa palestiinalaisten koteja ja siirtää palestiinalaisten maita siirtokuntiin, joissa saavat asua vain israelinjuutalaiset. Israelin rakentama erottelujärjestelmä täyttää apartheidin tunnusmerkit, linjasivat ihmisoikeusjärjestöt B’Tselem ja Human Rights Watch tänä vuonna.

Väkivalta kiihtyi toukokuussa, kun Israel aikoi karkottaa palestiinalaisperheitä kodeistaan Itä-Jerusalemissa. Israel iski palestiinalaisten tukimielenosoituksiin väkivalloin. Väkivalta laajeni Gazaan palestiinalaisjärjestöjen ampumiin raketteihin ja Israelin pommituksiin. Kun media keskittyi niihin, Israelin sotilaat ja siirtokuntalaiset suorittivat koordinoituja hyökkäyksiä palestiinalaisyhteisöihin ja ampuivat useita asukkaita.

BLM-liike on usein osoittanut solidaarisuutta miehityksen uhreille. Toukokuussa se tviittasi seisovansa palestiinalaisten tukena.

Tämä ei ole estänyt suuryrityksiä hyötymästä palestiinalaisia sortavasta erottelujärjestelmästä ja jopa osallistumasta miehityksen vahvistamiseen.

Liiketoimintaa siirtokunnissa

Israelin siirtokunnat Länsirannalla ovat laittomia, ja ne rikkovat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja palestiinalaisten ihmisoikeuksia. YK:n ihmisoikeusneuvosto sekä ihmisoikeusjärjestöt Human Rights Watch ja Amnesty International ovat vaatineet yrityksiä vetäytymään siirtokunnista.

Amazon toimittaa tavaraa osoitteisiin siirtokunnissa osana Israelin toimituksia. Helmikuussa 2020 raportoitiin, että Amazon tarjosi ilmaisen tavarantoimituksen kaikille Israelin asiakkailleen, mukaan lukien siirtokuntalaisille, samalla, kun Länsirannan palestiinalaisasiakkailta veloitettiin yli 24 dollarin toimitus- ja käsittelymaksu. Arvostelun jälkeen yritys poisti toimitusmaksun palestiinalaisilta.

Airbnb-verkkosivustolla on noin 200 vuokrattavaa kiinteistöä Israelin siirtokunnissa. Yritys päätyi YK:n ihmisoikeusneuvoston listalle siirtokunnissa toimivista yrityksistä. 

Tuotekehittelyä ja investointeja sortoteknologiaan

Microsoftilla on pitkät ja vahvat suhteet Israelin kanssa. Yhteistyö on ulottunut tuotekehittelyyn Israelin armeijan kanssa, armeijan avoimeen tukemiseen palestiinalaisten kansannousun aikana sekä sotilaiden palkkaamiseen työntekijöiksi.

Microsoft esimerkiksi tuottaa seuranta- ja kasvojentunnistusteknologiaa poliisilaitoksille ja vankiloille Yhdysvalloissa ja Israelissa. Viime vuosina Microsoft on hankkinut useita kyberturvallisuusyrityksiä, joiden tuotteet perustuvat Israelin armeijan valmistamaan ja testaamaan teknologiaan.

Vuonna 2019 Microsoft investoi Israelin tiedustelupalvelujen entisten työntekijöiden perustamaan AnyVision-yhtiöön, jonka kasvojentunnistusteknologiaa käytetään Israelin armeijan tarkastuspisteillä Miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Kansainvälisen boikottikampanjan sekä yrityksen omien työntekijöiden mielenilmauksen jälkeen Microsoft joutui vetäytymään yrityksestä, mutta vahva yhteistyö on jatkunut.

Palestiinalaisten sensurointia

Maailman suosituin karttapalvelu Google Maps näyttää Israelin siirtokunnat Länsirannalla mutta piilottaa monet palestiinalaisista paikkakunnista sekä Israelin rakentaman muurin ja muut palestiinalaisten liikkumisen esteet. Israelin armeijan tarkastuspisteistä tai Gazasta ei näy kuvia tai katukuvaa. Lisäksi Google Mapsin ja Applen karttasovelluksen satelliittikuvat ovat niin epäselviä, ettei Israelin tuhoamia palestiinalaiskoteja näy, vaikka muusta maailmasta saa hyvinkin selviä kuvia

Israelin oikeusministeriön alainen kyberyksikkö tapaa säännöllisesti teknologiayhtiöiden edustajia ja pyytää poistamaan sisältöä, jonka Israel esittää väkivaltaa lietsovana.

Facebook poistaa palestiinalaisten toimittajien ja aktivistien sivuja ilman ennakkovaroitusta tai mahdollisuutta valittaa asiasta. Tällaisia tapauksia on kymmeniä tuhansia, kirjoittaa Tamara Nassar.

Isojen teknologiayritysten ja Israelin yhteistyö on systemaattista. Israelin oikeusministeriön alainen kyberyksikkö tapaa säännöllisesti teknologiayhtiöiden edustajia ja pyytää poistamaan sisältöä, jonka Israel esittää väkivaltaa lietsovana, kertoi tutkija Antti Tarvainen Ylen haastattelussa toukokuussa. 

Vuonna 2016 Israelin silloinen oikeusministeri kertoi, että Google, Youtube ja Facebook poistavat 95 prosenttia sisällöstä, jonka Israel pyytää niitä poistamaan. 

Vuonna 2020 Facebook palkkasi valvontalautakuntaansa Emi Palmorin, joka toimi Israelin oikeusministeriön kyberyksikön johtajana vuosina 2014-2019. 

Yritys myös harkitsee sanan ”sionisti” samaistamista sanaan ”juutalainen”, eli sionismin ja Israelin valtion arvostelun kieltämistä kokonaan, kertoo asiaa vastustava Jewish Voice for Peace -järjestö.

Työntekijät yrityksissä kannattavat palestiinalaisten oikeuksia 

Vuosien toiminnan jälkeen BLM-liike on onnistunut aloittamaan muutoksen Yhdysvalloissa. Esimerkiksi George Floydin tappanut poliisi sai pitkän vankilatuomion. 

Suuryritysten kannustus sekä näkyvyys, jonka ne ovat antaneet mielenosoittajille ja heidän vaatimuksilleen, ovat auttaneet BLM:ää sen ponnisteluissa.

Samalla ne kuitenkin takovat rahaa sensuroimalla palestiinalaisia ja pimittämällä Israelin miehityksen vaikutuksia. Yritykset vastustavat rakenteellista rasismia ja epäoikeudenmukaisuutta Yhdysvalloissa mutta ylläpitävät niitä Israelissa ja Palestiinassa. 

Yritysten sisällä on kuitenkin nähtävissä pyrkimystä uudistuksiin. Toukokuussa Googlen juutalaiset työntekijät kirjoittivat yrityksen johtoryhmälle kirjeen, jossa kehotettiin yritystä osoittamaan tukensa Israelin hyökkäyksen ja militarisoidun siirtomaaväkivallan kohteena oleville palestiinalaisille. Allekirjoittaneet vastustivat Israelin valtion samaistamista juutalaisiin ja muistuttivat, ettei antisionismi ja Israelin valtion kritisoiminen ole antisemitismiä. 

Yritykset vastustavat rakenteellista rasismia ja epäoikeudenmukaisuutta Yhdysvalloissa mutta ylläpitävät niitä Israelissa ja Palestiinassa. 

Samaan aikaan lähes 200 Facebookin työntekijää allekirjoitti yhtiön toimitusjohtajalle kirjeen, jossa kerrottiin, että palestiinalaismyönteistä sisältöä poistetaan alustalta epäoikeudenmukaisesti.

Myös tuhat Applen työntekijää sekä 500 Amazonin työntekijää allekirjoitti omille yritysjohtajilleen samanlaisia kirjeitä, joissa ne vaativat yritystään tunnustamaan palestiinalaisten ahdingon Israelin laittoman miehityksen alaisina.

Maailma muuttuu oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi kaduilla olevien mielenosoittajien ja yritysten työntekijöiden ansiosta. Vallassa olevilla vain on vaikeuksia muuttaa toimintatapojaan ja ajatusmaailmaansa.

Kirjoittaja on viettänyt suuren osan elämästään Israelin ja Palestiinan alueella. Hän on tutkinut aihepiiriä useiden vuosien ajan ja on palestiinalaisten kotien purkamista vastustavan ICAHD Finlandin hallituksen jäsen.

Israel ja Palestiina ihmisoikeudetkansalaisoikeudetinformaatioteknologiaaktivismikansalaisyhteiskuntakonfliktiyhtiöt IsraelPalestiina

Kommentit

Lähettänyt Rauha Israeliin (ei varmistettu) 9.8.2021 - 21:52

"Väkivalta laajeni Gazaan palestiinalaisjärjestöjen ampumiin raketteihin..."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hamas
"Israel, Yhdysvallat, Kanada, Egypti ja EU on luokitellut Hamasin terroristijärjestöksi."
Tässä jutussa taas kaunistellaan palestiinalaisten tekemisiä ja tuomitaan Israel.

Lue myös

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Ihmisiä puhujanpönttöjen takana.

Jälleenrakennus voi kestää Gazassa vuosia tai vuosikymmeniä – Etenkin mielenterveyspalveluita tarvitaan vielä pitkään

Israelin ja palestiinalaisten väkivalta on aiheuttanut vaikeita traumoja etenkin lapsille, arvioivat avustusjärjestöt. 12 päivän konfliktin aiheuttamia tuhoja ei ole päästy vielä arvioimaan kokonaisvaltaisesti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.