Näkökulmat Veroparatiisit ja verovälttely

Afrikka menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria laitonta pääomaa – Pääomapaon kitkemiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin toimia

Afrikassa on tehostettava verohallintoa ja vero-oikeudenmukaisuuden toteutumista esimerkiksi progressiivisen verojärjestelmän kautta, kirjoittaa Attac ry:n hanketiedottaja Eetu Kukila. Attacin ja Reilu vero ry:n tuoreessa raportissa listataan keinoja pääomapaon estämiseksi.
Taskulaskin ja kolikoita.
Veronkierto on helpompaa maissa, missä verojärjestelmä on ennestään huonolla pohjalla, muistuttaa Eetu Kukila. (Kuva: Bru-NO / Pixabay / CC0)

Afrikan valtioita kurittaa pääomapako. Sen aiheuttajia ovat verojärjestelmien tehottomuus, veroparatiisien tarjoamat salaisuuslait ja siirtohinnoittelun väärinkäyttö.

Attac ja Reilu vero ry julkaisivat lokakuussa yhteisraportin Pääomapako Afrikasta ja mitä Suomi ja EU voisivat tehdä? Raportissa käsitellään Afrikan valtioita kurittavaa varallisuuden valumista kehitysmaiden ulottumattomiin. Raportissa myös annetaan suositusehdotuksia pääomapaon kitkemiseksi.

Raportin mukaan Afrikassa tilanne ei näytä tällä hetkellä hyvältä. Jo ennen koronapandemiaa vuonna 2015 laskettiin, että kehitysmaiden tulisi lisätä rahoitustaan vuodessa yli 2 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2030 mennessä saavuttaakseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Valtioiden heikentyneet resurssit estävät pandemian ehkäisyä, ruokaturvan parantamista ja julkisten palvelujen tarjoamista.

Afrikan unionin laskelmien mukaan manner menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria laitonta pääomaa. Pääomapako kohdistuu erityisesti öljyntuottajamaihin, kuten Nigeriaan ja Päiväntasaajan Guineaan. Finanssiomaisuutta piilotetaan veroparatiisimaihin valtion verotuksen ulottumattomiin.

Köyhät valtiot kärsivät monikansallisten yritysten verovälttelystä suhteessa eniten, sillä ne ovat riippuvaisempia yritysten maksamista verotuloista yritystoiminnan kohdemaahan. Pääomapako voi toteutua laillisesti aggressiivisen verosuunnittelun tavoin tai laittomasti rikkoen kansallisia lakeja.

Kehitysavulla lisää verotuloja

Laittomaan pääomapakoon liittyy korruptiota, kansainvälisen rikollisuuden toimintaa ja yksityishenkilöiden verovälttelyä. Afrikan unionin mukaan koko maailman laittomasta pääomapaosta viisi prosenttia johtuu vallan väärinkäytöstä ja korruptiosta.

YK-yliopiston Wider-instituutin tilastojen mukaan vuonna 2014 Afrikasta pakeni yksityishenkilöiden verovälttelyn pohjalta 14 miljardia dollaria pääomaa. Yritysten osuus verovälttelystä johtuvasta pääomapaosta oli 20 miljardia dollaria. Vaikka pääomapako toteutuisikin lain puitteissa, se voidaan silti asettaa moraalisesti kyseenalaiseksi toiminnaksi.

Keinoja on otettu käyttöön pääomapaon kitkennässä. Etiopian Addis Abebassa vuonna 2015 solmittu Addis Tax Inititative (ATI) tuo uusia tuulia vero-oikeudenmukaisuuden kentälle. ATI-aloitteen puitteissa eurooppalaiset ja afrikkalaiset valtiot yhdessä Euroopan komission kanssa sitoutuivat tuplaamaan kehitysapunsa kehitysmaiden verotulojen lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä.

Kansainvälisenä veropolitiikan aloitteena ATI:n ensimmäinen viisivuotiskausi on saanut kritiikkiä osakseen. Huomattavimmat kritiikin kohteet liittyvät siihen, etteivät sen tavoitteet ole olleet aivan selvät eikä raportointijärjestelmä ole toiminut odotetulla tavalla.

ATI-aloitteeseen on kuitenkin liittynyt uusia jäseniä, ja esimerkiksi Suomi sekä EU ovat sitoutuneet jatkamaan ATI-aloitteessa uudistaen sitoumuksensa kehitysavun suhteen.

Uudessa ATI-sopimuksessa on lisäksi laajentunut fokus. Nyt sopimus keskittyy rahan määrän lisäksi myös verotuksen laadullisiin kysymyksiin, kuten oikeudenmukaisuuden toteutumiseen ja verovälttelyn estämiseen.

Yhteisymmärrys vahvistaa luottamusta

Afrikan paikallisessa kontekstissa tarvitaan verohallinnon tehostamista ja vero-oikeudenmukaisuuden toteutumista esimerkiksi progressiivisen verojärjestelmän kautta.

Verohallinnon läpinäkyvyys ja avoimuus lisää kansalaisten luottamusta järjestelmään. Siksi tarvitaan maakohtaisia raportointimalleja, joissa kansalaisjärjestön toimijoilla, virkakoneistolla ja poliitikoilla olisi mahdollisuus saada tietää mantereella toimivista yrityksistä.

Kansallisen tason toimet vahvistavat hallinnon ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta. Yhteisymmärrys puolestaan vahvistaa keskinäistä luottamusta.

Paikallisten verohallintojen toimivuus tarvitseekin fasilitointiapua ja lisäresursseja. Myös paikallisten päättäjien ja kansalaisten tietämystä pääomapaon syistä ja seurauksista tulisi lisätä. Kansallisen tason toimet vahvistavat hallinnon ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta. Yhteisymmärrys puolestaan vahvistaa keskinäistä luottamusta.

Afrikan valtioiden välinen virka-apu ja tietojenvaihto on tuottanut tulosta. Keskinäisen virka-avun myötä ainakin kahdeksan mantereen maata on saanut 189 miljoonaa dollaria lisää verotuloja vuosien 2014–2019 aikana. Verotietojen vaihdon automatisointi hyödyttää kaikkia valtioita globaalisti. Esimerkiksi automaattisen tiedonvaihdon avulla on saatu kerätty globaalilla tasolla 102 miljardia dollaria menetettyjä verotuloja.

Pääomapakoa on vaikea valvoa riittävien resurssien puuttuessa. Veronkierto onkin helpompaa maissa, missä verojärjestelmä on ennestään huonolla pohjalla. Tämä valuvian korjatakseen tarvitaan vero-oikeudenmukaisuuteen velvoittavia toimenpiteitä yrityksiltä, valtioilta ja kansalaisilta.

Kirjoittaja toimii tiedottajana Attac ry:n hankkeessa ”EU:n ATI-sitoumukset Afrikan laittomien pääomavirtojen kitkennässä”.

Veroparatiisit ja verovälttely politiikkaEUhallintotalousverotus Afrikka Attac Suomi

Lue myös

Taskulaskin

Eläkeyhtiöt veroparatiisitalouden keskiössä

Myös suomalaiset työeläkeyhtiöt osallistuvat veroparatiisitalouteen. On turha odottaa muutoksen tapahtuvan itsestään, kun suuryritykset käyttävät valtaa työeläkeyhtiöissä ja houkutus vapaamatkustukseen on suuri. Pelisääntöjä on muutettava, kirjoittaa vero-oikeutta tutkiva Lauri Finér.
Taskulaskin

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.

Ecuador näyttää verokurin mallia – kansa äänestää veroparatiiseista

Ecuadorin verotulot ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa, eikä se johdu veronkorotuksista vaan perinnän tehostamisesta, maan ulkoministeri Guillaume Long sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.