Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä
Biofortifioitu a-vitamiinia runsain mitoin sisältävä oranssi maissi auttaa taistelemaan lasten hivenainepuutosta vastaan. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Zimbabwessa 36 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista kärsii a-vitamiinin puutteesta, ja tällä hetkellä noin puolet väestöstä on ruokapulassa. Zimbabwelainen startup-yritys Sky Brands on nähnyt siinä ansaintamahdollisuuden ja alkanut tuottaa ravintoarvoiltaan korkeaa ruokaa. Tähtäimessä on liiketoiminnan kasvattamisen ohessa taistelu hivenaineiden puutetta vastaan.

Clive Takudzwa Gahadzan ja Tinashe Mbiririn perustama Sky Brands on erikoistunut zimbabwelaisilta pienviljelijöiltä ostettujen biofortifioitujen tuotteiden jalostukseen ja levitykseen. Biofortifikaatio tarkoittaa viljelykasvin a-vitamiini-, rauta- ja sinkkipitoisuuden kasvattamista kasvinjalostuksen tai geeniteknologian avulla.

Sky Brands rekrytoi alihankkijoiksi maanviljelijöitä, jotka kasvattavat runsaasti a-vitamiinia sisältävää oranssia maissia ja papuja. Niiissä on paljon rautaa ja sinkkiä. Viljelijöiltä ostamansa maissin ja pavut yritys prosessoi, pakkaa ja myy eteenpäin.

”Kun ystäväni kertoi minulle biofortifikaatiosta, me molemmat näimme siinä mahdollisuuden tulla pioneereiksi biofortifioitujen papujen ja maissin lisäarvoa tuottaviksi tuotteiksi muokkaamisessa. Ei vain Zimbabwessa, vaan koko maailmassa”, 28-vuotias Gahadza kertoo.

”Maanviljelijöiden voimaannuttaminen on meille tärkeää, sillä meidän liiketoimintamallimme vaikuttaa noin viidensadan perheen elämään, ja meidän tuotteemme saavuttavat lähes 11 000 kotitaloutta. Vahvistamme tuotteillamme kansakunnan ravitsemuksellista turvallisuutta”, Gahadza sanoo. ”Perimmäinen tavoite on tarjota terveellistä ruokaa halvimmalla mahdollisella hinnalla.”

Maanviljelijä Adriel Karima toimittaa Sky Brandsille fortifioituja sokeripapuja, joiden hän väittää myös valmistuvan muita papuja nopeammin. Vaihdos tavallisesta sokeripavusta ravinteilla rikastettuun oli vaivaton. ”Oli helppo vaihtaa lajikkeeseen, jolla oli jo valmiiksi markkinat”, Karima toteaa.

Biofortifioitua maissia ja papuja on kiitollista kasvattaa huonommissakin oloissa, sillä parempien ravintoarvojen lisäksi kasvit tuottavat runsasta satoa ja sietävät hyvin niin tuholaisia kuin kuivuuttakin.

Asiassa on kuitenkin toinenkin puolensa, josta muistuttaa kansainvälinen pienviljelijöitä tukeva kansalaisjärjestö GRAIN. Sen mielestä biofortifikaatio unohtaa Afrikan rikkaat paikalliset ruokakulttuurit ja keskittyessään vain muutamaan helposti markkinoitavaan kasvilajikkeeseen se itse asiassa edistää huonoa, ravitsemuksellisesti yksipuolista ruokavaliota.

Maatalous ja kehitysmaatRuokaturva maatalousruokatalous Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Tuoreimmat

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen