Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä
Biofortifioitu a-vitamiinia runsain mitoin sisältävä oranssi maissi auttaa taistelemaan lasten hivenainepuutosta vastaan. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Zimbabwessa 36 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista kärsii a-vitamiinin puutteesta, ja tällä hetkellä noin puolet väestöstä on ruokapulassa. Zimbabwelainen startup-yritys Sky Brands on nähnyt siinä ansaintamahdollisuuden ja alkanut tuottaa ravintoarvoiltaan korkeaa ruokaa. Tähtäimessä on liiketoiminnan kasvattamisen ohessa taistelu hivenaineiden puutetta vastaan.

Clive Takudzwa Gahadzan ja Tinashe Mbiririn perustama Sky Brands on erikoistunut zimbabwelaisilta pienviljelijöiltä ostettujen biofortifioitujen tuotteiden jalostukseen ja levitykseen. Biofortifikaatio tarkoittaa viljelykasvin a-vitamiini-, rauta- ja sinkkipitoisuuden kasvattamista kasvinjalostuksen tai geeniteknologian avulla.

Sky Brands rekrytoi alihankkijoiksi maanviljelijöitä, jotka kasvattavat runsaasti a-vitamiinia sisältävää oranssia maissia ja papuja. Niiissä on paljon rautaa ja sinkkiä. Viljelijöiltä ostamansa maissin ja pavut yritys prosessoi, pakkaa ja myy eteenpäin.

”Kun ystäväni kertoi minulle biofortifikaatiosta, me molemmat näimme siinä mahdollisuuden tulla pioneereiksi biofortifioitujen papujen ja maissin lisäarvoa tuottaviksi tuotteiksi muokkaamisessa. Ei vain Zimbabwessa, vaan koko maailmassa”, 28-vuotias Gahadza kertoo.

”Maanviljelijöiden voimaannuttaminen on meille tärkeää, sillä meidän liiketoimintamallimme vaikuttaa noin viidensadan perheen elämään, ja meidän tuotteemme saavuttavat lähes 11 000 kotitaloutta. Vahvistamme tuotteillamme kansakunnan ravitsemuksellista turvallisuutta”, Gahadza sanoo. ”Perimmäinen tavoite on tarjota terveellistä ruokaa halvimmalla mahdollisella hinnalla.”

Maanviljelijä Adriel Karima toimittaa Sky Brandsille fortifioituja sokeripapuja, joiden hän väittää myös valmistuvan muita papuja nopeammin. Vaihdos tavallisesta sokeripavusta ravinteilla rikastettuun oli vaivaton. ”Oli helppo vaihtaa lajikkeeseen, jolla oli jo valmiiksi markkinat”, Karima toteaa.

Biofortifioitua maissia ja papuja on kiitollista kasvattaa huonommissakin oloissa, sillä parempien ravintoarvojen lisäksi kasvit tuottavat runsasta satoa ja sietävät hyvin niin tuholaisia kuin kuivuuttakin.

Asiassa on kuitenkin toinenkin puolensa, josta muistuttaa kansainvälinen pienviljelijöitä tukeva kansalaisjärjestö GRAIN. Sen mielestä biofortifikaatio unohtaa Afrikan rikkaat paikalliset ruokakulttuurit ja keskittyessään vain muutamaan helposti markkinoitavaan kasvilajikkeeseen se itse asiassa edistää huonoa, ravitsemuksellisesti yksipuolista ruokavaliota.

Maatalous ja kehitysmaatRuokaturva maatalousruokatalous Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.