Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua Spodoptera frugiperda -yöperhosen toukkaa vastaan. FAO arvioi kyseisten toukkien verottavan alueen maissisatoa jopa kymmenellä prosentilla.

Ensimmäisen kerran armeijamatoja havaittiin Keski- ja Länsi-Afrikassa vuonna 2016 ja nyttemmin siitä on havaintoja jo lähes 20:ssa maassa.

Myrkytyksiä vain hätätilanteessa

Armeijamadon on havaittu tehneen tuhoja yli 80 eri kasvilajille, joiden joukossa on perusviljoja ja vihanneksia. Yhteisessä strategiassaan maat sopivat ympäristöystävällisestä integroidusta kasvinsuojelusta, IPM:sta. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot, mutta käyttää myrkkyjä vain, kun se on välttämätöntä.

”Armeijamato on uhka, josta ei helpolla päästä”, sanoo FAO:n aluekoordinaattori David Phiri. ”Eri maissa sen tuhot ovat vaihdelleet kahdesta kymmeneen prosenttiin sadosta. Se on ruokakriisistä kärsivässä maanosassa huolestuttavan suuri määrä.”

Kansainvälinen maatalouden ja biotieteiden keskuksen, CABI:n mukaan armeijamadot uhkaavat viedä ensi vuonna 13,5 miljoonaa tonnia Afrikan maissisadosta eli tuhota viljaa lähes kolmen miljardin euron edestä.

”Kun maat arvioivat tekevät uhka-arviointejaan, suurin ongelma on seuraava sadonkorjuu”, Phiri sanoo. ”Tuholainen on täällä ja meidän on valmistauduttava siihen, että se uhkaa ensi vuoden satoa. Emme ole löytäneet juuri siihen purevaa hyönteismyrkkyä. Kilpailemme aikaa vastaan.”

Kaikki keinot käyttöön

Pohjois- ja Etelä-Amerikassa armeijamatoa vastaan on taisteltu vuosikymmeniä. Siellä on myös kehitetty myrkyttömiä torjuntavaihtoehtoja. Viljeltäviksi maissilajikkeiksi on valittu vahvimpia lajikkeita, perhosia on hämätty feromoneilla ja toukkakantaa on yritetty pitää kurissa niiden luontaisten vihollisten, kuten loisien ja petohyönteisten avulla. Esimerkiksi Brasilia käyttää vuodessa 600 miljoonaa dollaria armeijamadon tuhojen estämiseen.

Accrassa järjestetyssä tapaamisesa FAO pohti yhdessä Latinalaisen Amerikan edustajien ja asiantuntijoiden kanssa Afrikkaan soveltuvia menetelmiä.

”Tiedämme varmasti sen, että IPM toimii, mutta suurilla maatiloilla järkevä torjunta-aineiden käyttö voi olla ainoa vaihtoehto. Kun niin tapahtuu, meidän on löydettävä tietty myrkky, joka toimii, mutta ei vahingoita ympäristöä, eikä johda vastustuskyvyn kehittymiseen. Siksi tarvitsemme maratonkokouksia ja tutkimushankkeita”, Phiri selittää.

FAO on kehittämässä pitkäkestoista IPM-perusteista strategiaa armeijamatojen torjumiseen. Se pitää sisällään ennusteita, satojen monitorointia, biologisia torjuntakeinoja, kestäviä lajikkeita ja hyviä viljelystapoja.

Pretorian yliopiston eläin- ja hyönteistieteen apulaisprofessori Kerstin Krugerin mukaan armeijamato kuten muutkin leviävät tuholaiset korostavat tarvetta lähestyä uhkia tieteelliseltä pohjalta.

”Yksi tutkimisen arvoinen reitti on tutkia armeijamatojen sukulaisten paikallisia vihollisia”, Kruger sanoo. Esimerkiksi hän nostaa alkuperäislajistoon kuuluvassa Afrikan armeijamadossa loisivan ampiaisen, joka voisi kenties levitä myös Spodoptera frugiperdan toukkiin.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaympäristö Eteläinen Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”