Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua Spodoptera frugiperda -yöperhosen toukkaa vastaan. FAO arvioi kyseisten toukkien verottavan alueen maissisatoa jopa kymmenellä prosentilla.

Ensimmäisen kerran armeijamatoja havaittiin Keski- ja Länsi-Afrikassa vuonna 2016 ja nyttemmin siitä on havaintoja jo lähes 20:ssa maassa.

Myrkytyksiä vain hätätilanteessa

Armeijamadon on havaittu tehneen tuhoja yli 80 eri kasvilajille, joiden joukossa on perusviljoja ja vihanneksia. Yhteisessä strategiassaan maat sopivat ympäristöystävällisestä integroidusta kasvinsuojelusta, IPM:sta. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot, mutta käyttää myrkkyjä vain, kun se on välttämätöntä.

”Armeijamato on uhka, josta ei helpolla päästä”, sanoo FAO:n aluekoordinaattori David Phiri. ”Eri maissa sen tuhot ovat vaihdelleet kahdesta kymmeneen prosenttiin sadosta. Se on ruokakriisistä kärsivässä maanosassa huolestuttavan suuri määrä.”

Kansainvälinen maatalouden ja biotieteiden keskuksen, CABI:n mukaan armeijamadot uhkaavat viedä ensi vuonna 13,5 miljoonaa tonnia Afrikan maissisadosta eli tuhota viljaa lähes kolmen miljardin euron edestä.

”Kun maat arvioivat tekevät uhka-arviointejaan, suurin ongelma on seuraava sadonkorjuu”, Phiri sanoo. ”Tuholainen on täällä ja meidän on valmistauduttava siihen, että se uhkaa ensi vuoden satoa. Emme ole löytäneet juuri siihen purevaa hyönteismyrkkyä. Kilpailemme aikaa vastaan.”

Kaikki keinot käyttöön

Pohjois- ja Etelä-Amerikassa armeijamatoa vastaan on taisteltu vuosikymmeniä. Siellä on myös kehitetty myrkyttömiä torjuntavaihtoehtoja. Viljeltäviksi maissilajikkeiksi on valittu vahvimpia lajikkeita, perhosia on hämätty feromoneilla ja toukkakantaa on yritetty pitää kurissa niiden luontaisten vihollisten, kuten loisien ja petohyönteisten avulla. Esimerkiksi Brasilia käyttää vuodessa 600 miljoonaa dollaria armeijamadon tuhojen estämiseen.

Accrassa järjestetyssä tapaamisesa FAO pohti yhdessä Latinalaisen Amerikan edustajien ja asiantuntijoiden kanssa Afrikkaan soveltuvia menetelmiä.

”Tiedämme varmasti sen, että IPM toimii, mutta suurilla maatiloilla järkevä torjunta-aineiden käyttö voi olla ainoa vaihtoehto. Kun niin tapahtuu, meidän on löydettävä tietty myrkky, joka toimii, mutta ei vahingoita ympäristöä, eikä johda vastustuskyvyn kehittymiseen. Siksi tarvitsemme maratonkokouksia ja tutkimushankkeita”, Phiri selittää.

FAO on kehittämässä pitkäkestoista IPM-perusteista strategiaa armeijamatojen torjumiseen. Se pitää sisällään ennusteita, satojen monitorointia, biologisia torjuntakeinoja, kestäviä lajikkeita ja hyviä viljelystapoja.

Pretorian yliopiston eläin- ja hyönteistieteen apulaisprofessori Kerstin Krugerin mukaan armeijamato kuten muutkin leviävät tuholaiset korostavat tarvetta lähestyä uhkia tieteelliseltä pohjalta.

”Yksi tutkimisen arvoinen reitti on tutkia armeijamatojen sukulaisten paikallisia vihollisia”, Kruger sanoo. Esimerkiksi hän nostaa alkuperäislajistoon kuuluvassa Afrikan armeijamadossa loisivan ampiaisen, joka voisi kenties levitä myös Spodoptera frugiperdan toukkiin.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaympäristö Eteläinen Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Mies leikkaa metsässä veitsellä kaakaopuun hedelmää

Belizessä elvytetään tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä – ”Uudistuksiin taivutaan helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”

Belizessä aloitettu ympäristöhanke tuo elannon tuhansille ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kulottamisen lopettamisen jälkeen villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on herättänyt haaveita myös ekomatkailusta.
Maanviljelijöitä pellolla Ghanassa

Ghana tukee pienviljelijöitä ruuantuotannon turvaamiseksi

Ruuantuotannon lisääminen on kohtalonkysymys Ghanassa, jonka lähes 30-miljoonainen väestö kasvaa 2,5 prosentin vuosivauhtia. Maanviljelijöitä tuetaan muun muassa korvaamalla lannoite- ja siemenkuluja.
Maanviljelijä Givaldo dos Santos sadevesialtaan ja greippipuun vieressä Brasiliassa

Yksinkertaiset innovaatiot vauhdittavat maanviljelystä Brasiliassa

Puolikuivalla alueella elävät Givaldo ja Nina dos Santos ovat saaneet tilansa kukoistamaan muun muassa sadevesitankin avulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Silta joen yli Khartumissa Sudanissa

Presidentin eroa vaativat mielenosoitukset kiihtyvät Sudanissa – Turvallisuusjoukot hyökkäsivät sairaalaan

Mielenosoituksissa protestoitiin alun perin leivän ja bensan hinnan nousua, mutta ne laajenivat nopeasti vaatimaan 29 vuotta hallinneen presidentti Omar al-Bashirin eroa.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas

Palestiina aikoo hakea YK:n täysjäsenyyttä

Palestiinasta tuli tällä viikolla YK:n suurimman blokin, G77-ryhmän, puheenjohtajamaa. Ulkoministeri Riyad Al-Malikin mukaan se aikoo hakea myös YK:n täysjäsenyyttä, vaikka Yhdysvallat onkin ilmoittanut estävänsä sen.
Herkkusieniä, tomaattia, punasipulia ja kurkkua lautasella

Tutkijat kehittivät ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisten terveyden: Yli tuplasti lisää kasviksia, puolet vähemmän lihaa

Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa syödään tällä hetkellä punaista lihaa 6,5 kertaa enemmän kuin pitäisi, Etelä-Aasiassa vain puolet suositellusta. Tutkijat ovat kehittäneet ensimmäisen tieteellisen ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisen terveyden.