Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua Spodoptera frugiperda -yöperhosen toukkaa vastaan. FAO arvioi kyseisten toukkien verottavan alueen maissisatoa jopa kymmenellä prosentilla.

Ensimmäisen kerran armeijamatoja havaittiin Keski- ja Länsi-Afrikassa vuonna 2016 ja nyttemmin siitä on havaintoja jo lähes 20:ssa maassa.

Myrkytyksiä vain hätätilanteessa

Armeijamadon on havaittu tehneen tuhoja yli 80 eri kasvilajille, joiden joukossa on perusviljoja ja vihanneksia. Yhteisessä strategiassaan maat sopivat ympäristöystävällisestä integroidusta kasvinsuojelusta, IPM:sta. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot, mutta käyttää myrkkyjä vain, kun se on välttämätöntä.

”Armeijamato on uhka, josta ei helpolla päästä”, sanoo FAO:n aluekoordinaattori David Phiri. ”Eri maissa sen tuhot ovat vaihdelleet kahdesta kymmeneen prosenttiin sadosta. Se on ruokakriisistä kärsivässä maanosassa huolestuttavan suuri määrä.”

Kansainvälinen maatalouden ja biotieteiden keskuksen, CABI:n mukaan armeijamadot uhkaavat viedä ensi vuonna 13,5 miljoonaa tonnia Afrikan maissisadosta eli tuhota viljaa lähes kolmen miljardin euron edestä.

”Kun maat arvioivat tekevät uhka-arviointejaan, suurin ongelma on seuraava sadonkorjuu”, Phiri sanoo. ”Tuholainen on täällä ja meidän on valmistauduttava siihen, että se uhkaa ensi vuoden satoa. Emme ole löytäneet juuri siihen purevaa hyönteismyrkkyä. Kilpailemme aikaa vastaan.”

Kaikki keinot käyttöön

Pohjois- ja Etelä-Amerikassa armeijamatoa vastaan on taisteltu vuosikymmeniä. Siellä on myös kehitetty myrkyttömiä torjuntavaihtoehtoja. Viljeltäviksi maissilajikkeiksi on valittu vahvimpia lajikkeita, perhosia on hämätty feromoneilla ja toukkakantaa on yritetty pitää kurissa niiden luontaisten vihollisten, kuten loisien ja petohyönteisten avulla. Esimerkiksi Brasilia käyttää vuodessa 600 miljoonaa dollaria armeijamadon tuhojen estämiseen.

Accrassa järjestetyssä tapaamisesa FAO pohti yhdessä Latinalaisen Amerikan edustajien ja asiantuntijoiden kanssa Afrikkaan soveltuvia menetelmiä.

”Tiedämme varmasti sen, että IPM toimii, mutta suurilla maatiloilla järkevä torjunta-aineiden käyttö voi olla ainoa vaihtoehto. Kun niin tapahtuu, meidän on löydettävä tietty myrkky, joka toimii, mutta ei vahingoita ympäristöä, eikä johda vastustuskyvyn kehittymiseen. Siksi tarvitsemme maratonkokouksia ja tutkimushankkeita”, Phiri selittää.

FAO on kehittämässä pitkäkestoista IPM-perusteista strategiaa armeijamatojen torjumiseen. Se pitää sisällään ennusteita, satojen monitorointia, biologisia torjuntakeinoja, kestäviä lajikkeita ja hyviä viljelystapoja.

Pretorian yliopiston eläin- ja hyönteistieteen apulaisprofessori Kerstin Krugerin mukaan armeijamato kuten muutkin leviävät tuholaiset korostavat tarvetta lähestyä uhkia tieteelliseltä pohjalta.

”Yksi tutkimisen arvoinen reitti on tutkia armeijamatojen sukulaisten paikallisia vihollisia”, Kruger sanoo. Esimerkiksi hän nostaa alkuperäislajistoon kuuluvassa Afrikan armeijamadossa loisivan ampiaisen, joka voisi kenties levitä myös Spodoptera frugiperdan toukkiin.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaympäristö Eteläinen Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tuoreimmat

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat