Uutiset Yritysvastuu

Yli 400 kansanedustajaehdokasta haluaa Suomeen yritysvastuulain

Etenkin vihreiden, vasemmistoliiton ja sdp:n ehdokkaat kannattavat lakia, joka velvoittaisi yritykset selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutukset.
Kolme naista kädet kasvoillaan
Työntekijöitä Siam Sempermedin tehtaalla Thaimaassa. (Kuva: Annina Mannila)

Yhteensä 443 kansanedustajaehdokasta lähes kaikista puolueista on ilmoittanut kannattavansa yritysvastuulakia.

Sitoumuksia yritysvastuulain puolesta on kerätty Ykkösketjuun-kampanjan verkkosivuilla.

Laki velvoittaisi yritykset selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutukset sekä välttämään ja vähentämään toimintansa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei estä yrityksiä markkinoimasta Suomessa esimerkiksi hikipajoissa tuotettuja tuotteita.

Tähän mennessä eniten ehdokassitoumuksia ovat tehneet vihreiden kansanedustajaehdokkaat. Puolueen 216 ehdokkaasta 107 on allekirjoittanut ehdokassitoumuksen.

Seuraavaksi eniten sitoumuksia ovat tehneet vasemmistoliiton (88) ja sdp:n (57) ehdokkaat. Kristillisten ehdokkaista 50, kokoomuksen ehdokkaista 26, keskustan ehdokkaista 26 ja perussuomalaisista 14 on tehnyt sitoumuksen.

Puolueista SDP, vihreät, vasemmistoliitto, rkp ja feministinen puolue tukevat yritysvastuulakia, kertoo kampanjassa mukana oleva Finnwatch-järjestö.

Ykkösketjuun-kampanjan taustalla on kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja ammattiliittoja. Ne käynnistivät kampanjan lain puolesta viime syksynä.

”Vastaavaa lainsäädäntöä on voimassa jo Ranskassa. Yritysvastuulaki on valmisteilla myös Sveitsissä, Saksassa, Alankomaissa ja monessa muussa maassa. Suomen tulee siirtyä yritysvastuun edelläkävijämaiden joukkoon”, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Finnwatchin tiedotteessa.

Yritysvastuu ihmisoikeudetpolitiikkalakiyhtiöt Suomi

Lue myös

Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.
Monivärisiä lankarullia

Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä

Kehitysmaiden vaatetehtaiden työolosuhteista on puhuttu pitkään, mutta kotona vaatteita tekevien asema on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan moni heistä on pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa ja länsimaisilla brändeillä on paras mahdollisuus vaikuttaa heidän asemaansa.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Tarvitsemme yritysvastuulain – Myanmarin esimerkki kertoo miksi

Kansalaisjärjestöt ja yritykset ajavat Suomeen lakia, joka velvoittaisi yritykset huomioimaan ihmisoikeudet toiminnassaan. Lähetysseuran asiantuntijan Niko Humaliston mukaan se voisi tarkoittaa esimerkiksi, että Suomeen Myanmarista tiikikalusteita tuovat yritykset joutuisvat todentamaan puun laillisen alkuperän sekä sen, että vähemmistöjen ihmisoikeuksia ei ole poljettu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.