Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Yhdysvalloista karkotetut meksikolaiset palaavat tyhjän päälle

Yhdysvallat on viime vuosina karkottanut yhä enemmän meksikolaisia siirtolaisia takaisin kotimaahan. Siirtotyöläiset hyödyttivät kumpaakin valtiota, mutta nyt karkotetuista ei pidä huolta kukaan. Meksikoon palaaville on tarjolla vain muovikassi.
Ana Laura López auttaa siirtolaisia Meksikossa
Yhdysvalloista karkotettu meksikolainen Ana Laura López on mukana ryhmässä, joka auttaa tulijoita Méxicon lentokentällä. (Kuva: Julia Sclafani / IPS)

(IPS) -- Luvatta Yhdysvalloissa työskennelleet meksikolaiset joutuvat nyt palaamaan kotimaahansa tyhjän päälle. Kahta maata hyödyttäneestä uurastuksesta ei jää mitään käteen.

Yhdysvallat sai halpaa työvoimaa sekä verotuloja, ja moni siirtolainen elätti lisäksi rahalähetyksillään omaisiaan Meksikossa. Nyt kumpikaan valtio ei pidä huolta karkotetuista.

”Yhdysvaltain järjestelmä on epäjohdonmukainen: siirtolainen ei saa laillista asemaa, mutta verot häneltä kyllä peritään”, siirtolaisten oikeuksia puolustava Ana Laura López, 42, sanoo.

Hän ehti työskennellä Chicagossa 16 vuotta ennen kuin joutui karkotetuksi syyskuussa 2016. ”Palkasta perittiin säännöllisesti eläkemaksu, mutta rahoihin ei pääse käsiksi ilman oleskelulupaa.”

Palkka romahti, edut katosivat

López on lähtöisin köyhistä oloista ja kävi Meksikossa vain peruskoulun. ”En saanut viisumia Yhdysvaltoihin, joten ylitin rajan laittomasti ja suoritin siellä lukion”, hän kertoo.

Työtä löytyi Meksikon konsulaatista, ja López ansaitsi hyvin, mutta asemaansa hän ei saanut laillistettua. Kun hän syksyllä 2016 osti lentolipun käydäkseen Meksikossa, matka muuttuikin karkotukseksi. Syyksi López epäilee toimintaansa siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Meksikossa elämä oli aloitettava nollasta. Lópezin palkka romahti kahdeksasosaan entisestä, eikä sosiaaliturvasta ole puhettakaan. Ei auta, että Yhdysvaltain-vuosinaan hän lähetti perheelleen lähes 500 euroa kuussa.

”Meksikossa meillä palaajilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon, asuntoon, eläkerahastoon tai edes pankkilainaan. Siirtolaisuutta koskevat lait ovat kauhistuttavan epäoikeudenmukaisia ja mahdollistavat työvoiman väärinkäytön”, López valittaa.

Trump kiihdyttää karkotuksia

Yhdysvalloilla on kaksi tapaa häätää paperittomia siirtolaisia: pidätys ja palautus suoraan rajalta tai oikeuden päätöksellä tapahtuva karkotus, joka kieltää paluun maahan 10–50 vuoden ajaksi.

Sekä Bill Clintonin (1993–2000) että George W. Bushin (2001-2008) presidenttikausilla USA hääti yli 10 miljoonaa henkeä, mutta valtaosan suoraan rajoiltaan. Ilman papereita maassa oleskelevien karkottaminen yltyi Barack Obaman aikana (2009–2016). Lähdöt saaneista 5,2 miljoonasta 65 prosenttia oli meksikolaisia.

Vuoden alussa valtaan tullut Donald Trump ilmoitti kiihdyttävänsä karkotuksia. Se on toistaiseksi näkynyt lähinnä pidätysten yleistymisenä, sillä Trump valtuutti paikalliset ja osavaltioiden poliisit jahtaamaan ja karkottamaan paperittomia.

Muovikassi tervetuliaisina

Yhdysvalloista saapuu karkotusilmoituksen kanssa Meksikoon keskimäärin 600 henkeä päivässä. Pääkaupunki Méxicon lentokentällä he saavat valtion tervetulotoivotuksena muovikassin, jossa on välipala ja peseytymisvälineet.

Valtaosa karkotetuista meksikolaisista on melko iäkkäitä ja heikosti koulutettuja. He puhuvat pääkielenään englantia, ovat työskennelleet palvelualalla ja heillä on puoliso ja lapsia Yhdysvalloissa, kertoo Luis Ángel Gallegos, joka toimii siirtolaisperheiden jälleenyhdistämisen hyväksi.

Ana Laura López on mukana vapaaehtoisryhmässä, joka auttaa tulijoita käytännön järjestelyissä ja sukulaisten jäljittämisessä.

Jos tulijalla ei ole henkilöpapereita, pelkästään dollareiden vaihtaminen pesoiksi voi olla mahdotonta, Lopez sanoo. ”Kun ihmiseltä kielletään identiteetti, hän menettää kaikki oikeutensa.”

Siirtolaisuus ja pakolaisuus kehityssiirtolaisuustyö MeksikoYhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.