Uutiset Aseistariisunta

Ydinasekieltoneuvottelut jatkuvat – Suomi poissa

130 maata aloittaa tällä viikolla toisen kierroksen neuvotteluissa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Rauhanjärjestöjen mukaan sopimus saatetaan saada aikaan jo tänä kesänä.
Neuvottelijoita ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluissa YK:ssa.
Neuvottelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta aloitettiin maaliskuussa YK:ssa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo)

Noin 130 maata osallistuu tällä viikolla YK:ssa jatkuviin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on saada aikaan ydinaseet kieltävä sopimus. Torstaina alkavan toisen neuvottelukierroksen pohjana on keväällä aikaansaatu luonnos.

Sopimusneuvotteluista päätettiin viime vuoden lopulla, jolloin 123 YK-maata kannatti äänestyksessä niiden aloittamista. Taustalla oli tyytymättömyys ydinaseita tällä hetkellä säätelevään ydinsulkusopimukseen, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalit ovat viime vuosina pienentyneet hitaasti.

Suomi on ollut ainoa liittoutumaton EU-maa, joka ei kannattanut neuvotteluiden aloittamista, sillä se sanoo tukevansa mieluummin jo voimassa olevaa ydinsulkusopimusta. Suomi ei ole myöskään paikalla huomenna jatkuvissa neuvotteluissa.

Rauhanjärjestöt kritisoivat Suomen kantaa, sillä niiden mukaan uusi sopimus ei heikennä ydinsulkusopimusta vaan pikemminkin tukee sitä.

”On todella kummallista, että Suomi ei suostu tulemaan edes paikalle neuvotteluihin. Suomi on valinnut viiteryhmäkseen ydinasevaltiot ja niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneet maat, vaikka vaihtoehtona olisi ollut meille luontevampien Ruotsin, Irlannin ja Itävallan seura. Kaikki kolme olivat läsnä neuvottelujen ensimmäisellä kierroksella, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg tiedotteessa.

Hänen mukaansa on mahdollista, että sopimus saadaan aikaan jo heinäkuussa, jolloin neuvottelukierros päättyy.

Ydinasemaat eivät kannattaneet uutta sopimusta, ja sen käytännön merkityksen onkin pelätty jäävän vähäiseksi. Cronbergin mukaan sopimuksella voisi kuitenkin olla tärkeä rooli jumiutuneen ydinaseriisunnan liikkeelle saamisessa.

Maailmassa arvioidaan olevan yhä yli 15 000 ydinasetta. Ne ovat ainoa joukkotuhoase, joita ei ole virallisesti kielletty kansainvälisellä sopimuksella.

Aseistariisunta politiikkaaseet & armeijaydinaseetYK Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Suurin osa suomalaisista kannattaa liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen

Vuonna 2017 hyväksytty ydinasekieltosopimus ei ole vielä astunut voimaan. Suurin osa suomalaisista kuitenkin kannattaa sopimusta, selviää tuoreesta kyselystä.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Kädet tietokoneen näppäimistöllä

Mitään ei saa enää sanoa – Äärioikeistolaisen retoriikan ABC

Äärioikeisto luo uusien käsitteiden avulla kuviteltuja vihollisia ja olkiukkoja, joiden avulla se voi voittaa helppoja taisteluja. Yksi ajankohtaisimmista on myytti sananvapauskriisistä, kirjoittaa Aurora Lemma.
Burkina Fason lippu

Ääriliikkeiden väkivalta leviää Sahelissa – Lähes 900 000 ihmistä on paennut

Ääriliikkeiden väkivalta on aiheuttanut aliravitsemuskriisin Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Mikäli mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa, sanoo Maailman ruokaohjelma.
Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.