Uutiset Aseistariisunta

Ydinasekieltoneuvottelut jatkuvat – Suomi poissa

130 maata aloittaa tällä viikolla toisen kierroksen neuvotteluissa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Rauhanjärjestöjen mukaan sopimus saatetaan saada aikaan jo tänä kesänä.
Neuvottelijoita ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluissa YK:ssa.
Neuvottelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta aloitettiin maaliskuussa YK:ssa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo)

Noin 130 maata osallistuu tällä viikolla YK:ssa jatkuviin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on saada aikaan ydinaseet kieltävä sopimus. Torstaina alkavan toisen neuvottelukierroksen pohjana on keväällä aikaansaatu luonnos.

Sopimusneuvotteluista päätettiin viime vuoden lopulla, jolloin 123 YK-maata kannatti äänestyksessä niiden aloittamista. Taustalla oli tyytymättömyys ydinaseita tällä hetkellä säätelevään ydinsulkusopimukseen, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalit ovat viime vuosina pienentyneet hitaasti.

Suomi on ollut ainoa liittoutumaton EU-maa, joka ei kannattanut neuvotteluiden aloittamista, sillä se sanoo tukevansa mieluummin jo voimassa olevaa ydinsulkusopimusta. Suomi ei ole myöskään paikalla huomenna jatkuvissa neuvotteluissa.

Rauhanjärjestöt kritisoivat Suomen kantaa, sillä niiden mukaan uusi sopimus ei heikennä ydinsulkusopimusta vaan pikemminkin tukee sitä.

”On todella kummallista, että Suomi ei suostu tulemaan edes paikalle neuvotteluihin. Suomi on valinnut viiteryhmäkseen ydinasevaltiot ja niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneet maat, vaikka vaihtoehtona olisi ollut meille luontevampien Ruotsin, Irlannin ja Itävallan seura. Kaikki kolme olivat läsnä neuvottelujen ensimmäisellä kierroksella, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg tiedotteessa.

Hänen mukaansa on mahdollista, että sopimus saadaan aikaan jo heinäkuussa, jolloin neuvottelukierros päättyy.

Ydinasemaat eivät kannattaneet uutta sopimusta, ja sen käytännön merkityksen onkin pelätty jäävän vähäiseksi. Cronbergin mukaan sopimuksella voisi kuitenkin olla tärkeä rooli jumiutuneen ydinaseriisunnan liikkeelle saamisessa.

Maailmassa arvioidaan olevan yhä yli 15 000 ydinasetta. Ne ovat ainoa joukkotuhoase, joita ei ole virallisesti kielletty kansainvälisellä sopimuksella.

Aseistariisunta politiikkaaseet & armeijaydinaseetYK Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Esite autonomisista aseista

Asemahdit estivät neuvottelujen aloittamisen tappajarobotit kieltävästä sopimuksesta

Muun muassa Yhdysvallat, Venäjä ja Israel vastustavat kansainvälistä sopimusta, joka kieltäisi täysautonomisten aseiden kehittämisen ja valmistuksen. Järjestöjen kampanja pelkää, että maailma on siirtymässä vaaralliselle polulle.
Poika esittelee kättä, jossa on rypäleaseen tekemä haava

Raportti: Rypäleasesopimusta ei ole kymmenen vuoden aikana rikottu kertaakaan – ulkopuolella kuitenkin yhä paljon maita

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana 103 maata, jotka ovat tuhonneet nyt jo 99 prosenttia asevarastoistaan. Se osoittaa, että sopimuksen ulkopuolella olevienkaan maiden ei pitäisi olla mahdotonta liittyä siihen, sanovat järjestöt. Esimerkiksi Suomi ei ole mukana sopimuksessa.
Haarukan piikkejä

Kansainväliset vapaaehtoiset jakavat hävikkiruokaa tarvitseville Helsingissä

Vapaaehtoiset jakavat kasvisruokaa kuudessa paikassa Helsingissä. Tarkoituksena on kertoa köyhyyden, eriarvoisuuden ja asevarustelun yhteyksistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.