Uutiset Aseistariisunta

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus hyväksyttiin heinäkuussa 2017. (Kuva: Kim Haughton / UN Photo)

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astui voimaan tänään perjantaina. Voimaantulon edellytyksenä oli, että vähintään 50 maata on ratifioinut sopimuksen, ja ehto täyttyi viime vuoden lokakuussa.

Ydinasekieltosopimus on ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Se kieltää ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen, valmistamisen, kuljettamisen, hallussapidon, säilyttämisen, käytön tai käytöllä uhkailun tai näissä avustamisen. Sopimukseen sitoutuneet valtiot eivät myöskään saa sallia ydinaseiden sijoittelua niiden alueelle.

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli videoviestissään maita, jotka ovat ratifioineet sopimuksen ja muistutti kansalaisyhteiskunnan roolista neuvotteluprosessissa.

”Ydinräjähdysten ja -testien uhrit tarjosivat traagisia todistuksia ja olivat moraalinen voima sopimuksen taustalla. Voimaantulo on kunnianosoitus heidän työlleen”, hän sanoi.

Sopimuksen puolesta oli lobbaamassa muun muassa ydinaseiden vastainen ICAN-verkosto, jolle myönnettiin vuonna 2017 Nobelin rauhanpalkinto.

“Ydinasekieltosopimuksesta oletetaan muodostuvan osa kansainvälistä lainsäädäntöä, joka asettaa normin myös sopimukseen kuulumattomille maille”, ICAN Finland -verkoston koordinaattori Kati Juva sanoo tiedotteessa.

“Historiallisesti on todella merkittävää, että sopimus asettaa keskustelun keskiöön ydinaseiden katastrofaaliset humanitaariset seuraukset.”

Sopimusta varjostaa se, ettei yksikään suurista ydinasevaltioista ole ratifioinut sopimusta. Myös harva Euroopan maa on mukana sopimuksessa. Esimerkiksi Itävalta ja Irlanti ovat kuitenkin ratifioineet sen.

Myöskään Suomi ei ole mukana, sillä se on halunnut mieluummin tukea voimassa olevaa ydinsulkusopimusta.

121 politiikan, tieteen ja kulttuurin suomalaisvaikuttajaa julkaisi tänään vetoomuksen, jossa kehotetaan Suomen eduskuntaa ja hallitusta toimimaan sopimukseen liittymisen puolesta.

“Ydinaseiden tuhovoima on uhka kaikelle elämälle. Sellaisen uhan ylläpitäminen on ristiriidassa vastuullisen ihmisyyden kanssa”, vetoomuksen allekirjoittanut arkkipiispa Tapio Luoma perustelee.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet myös muun muassa emeritusprofessori Esko Valtaoja, arkkipiispa Leo, kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd) ja Paavo Arhinmäki (vas), europarlamentaariot Heidi Hautala (vihr) ja Ville Niinistö (vihr), Helsingin kaupungin apulaispormestarit Nasima Razmyar (sd) ja Sanna Vesikansa (vihr) sekä jalkapalloilija Tim Sparv.

Aseistariisunta politiikkaydinaseetYK Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Hävittäjä, taskulaskin ja dollarin seteleitä.

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat