Uutiset Vammaisten oikeudet

Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää

Maailma kylässä -festivaaleilla palkittu Abilis-säätiö tukee kehittyvien maiden vammaisjärjestöjä. Viime vuonna se myönsi tukea etenkin saavutettavan koronatiedon levittämiseen ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen. Toiminnanjohtaja Marjo Heinosen mukaan pandemiasta on syytä ottaa opiksi.
Kaksi naista sekä opaskoira seisovat esiintymislavalla.
Abiliksen toiminnanjohtaja Marjo Heinonen (vas.) ja puheenjohtaja Sari Loijas vastaanottivat sunnuntaina Vuoden maailmanparantaja -palkinnon Maailma kylässä -festivaaleilla. (Kuva: Tanja Ryhänen)

Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja -palkinnon.

Palkinnon myönsi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo, ja se jaettiin eilen virtuaalisesti järjestetyillä Maailma kylässä -festivaaleilla.

Palkinnon tarkoituksena oli palkita henkilö, yhteisö tai organisaatio, jonka toiminta on ollut merkittävää, epäitsekästä ja aktiivisesti maailmaa parantavaa. Tuomaristo perusteli palkintoa työllä, jota Abilis tekee kaikkein hauraimmassa asemassa olevien ihmisten, vammaisten, kanssa.

”Tuntuu todella hyvältä, että työtämme arvostetaan ja että on tunnistettu nimenomaan vammaissektorin työn tärkeys. Vammaiset ihmiset ovat yksi maailman marginalisoiduimmista ryhmistä, joka on kuitenkin aika suuri”, sanoo Abilis-säätiön toiminnanjohtaja Marjo Heinonen.

Palkinnon arvo on tuhat euroa. Se aiotaan käyttää vammaisten naisten työllistämiseen Etiopiassa design-villamattoja valmistavan Sera Helsingin kautta, Heinonen kertoo.

Tuomaristoon kuuluivat presidentti Tarja Halonen, toimittaja Wali Hashi, toimittaja Heikki Aittokoski ja kustantaja Jaana Airaksinen. Tuomariston puheenjohtajana toimi Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli yhteensä 127.

Korona vei ruuan ja lääkkeet

Kansanedustaja ja kansalaisaktivisti Kalle Könkkölän vuonna 1998 perustama Abilis-säätiö tukee paikallisia vammaisjärjestöjä maailman köyhimmissä maissa.

Sen konseptiin kuuluu myöntää avustuksia nimenomaan vammaisten ihmisten omille järjestöille: vähintään puolet järjestöjen sekä hankkeiden johdossa toimivista ihmisistä on vammaisia tai vammaisten lasten vanhempia.

”On paljon toimijoita, jotka tekevät vammaissektorilla työtä vammaisten ihmisten ’hyväksi’ tai ’puolesta’, me taas korostamme sitä, että he ovat aktiivisia projektien suunnittelijoita ja toteuttajia sekä myös vastuunkantajia – eivät vain työn kohde”, Heinonen sanoo.

Abiliksen tavoitteena on myös vahvistaa vammaisjärjestöjen kykyä toimia, sillä niiltä puuttuu usein osaamista eivätkä ne saa ääntään kuuluviin kehittyvissä maissa.
Tällä hetkellä työtä vaikeuttaa kuitenkin koronapandemia, joka on osunut Heinosen mukaan erityisen raskaasti kehitysmaiden vammaisiin.

”Heti pandemian aluksi meille alkoi tulvia avunpyyntöjä, sillä vammaisilta ihmisiltä puuttui saavutettavaa tietoa ja hygieniavälineitä pandemian torjumiseksi. Kun yhteiskunnat sitten menivät kiinni, monien toimeentulo hävisi ja meille alkoi tulla viestejä ruuan ja lääkkeiden loppumisesta esimerkiksi Etiopiasta”, Heinonen kertoo.

Pandemian pitkittyessä kentältä tuli tietoa myös esimerkiksi vammaisiin naisiin kohdistuvan fyysisen, psyykkisen ja seksuaalisen väkivallan lisääntymisestä, kun pandemian aiheuttamaa ahdistusta purettiin heihin niin kodeissa kuin yhteisöissäkin. Tällä hetkellä vammaiset ihmiset kärsivät myös rokotetiedon puutteesta.

Abiliksen työ muuttuikin viime vuonna pitkälti koronatyöksi. Sen tukemat järjestöt alkoivat levittää saavutettavaa koronatietoutta, jakaa hygieniatarvikkeita ja ruokaa sekä antaa vertaistukea ja psykologista tukea esimerkiksi väkivallasta kärsineille. Tietoa ja tukea ovat saaneet jopa miljoonat ihmiset yhteensä 76 projektissa, Heinonen kertoo.

Hän toivoo, että kun pandemiasta aletaan pikkuhiljaa toipua, jatkossa kiinnitetään huomiota etenkin vammaisten ihmisten toimeentulon parantamiseen.

Pandemiasta on myös syytä ottaa opiksi vammaistyössä laajemminkin.

”Pandemian kehittyessä humanitaariseksi kriisiksi monissa maissa ei tiedetty, miten vammaisten ihmisten kanssa tehdään yhteistyötä ja miten vammaiset avuntarvitsijat löydetään. Tulevien vuosien tilanteita varten tarvitaan paremmat suunnitelmat, ja vammaiset ihmiset on otettava mukaan suunnittelemaan eri toimintoja”, Heinonen toivoo.

Järjestöjen toiminta ja avustustyöKoronaviruspandemiaVammaisten oikeudet ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkavammaisuuskehitysyhteistyöterveys Suomi Fingo

Lue myös

Vammaiset heikoilla humanitaarisissa kriiseissä

Parannusta vammaisten tilanteeseen saataisiin jo ihan yksinkertaisillakin ratkaisuilla, sanoo vammaistyötä tekevän Abilis -säätiön perustaja Kalle Könkkölä.

Apuvälinelista voi auttaa vammaisia

Pyörätuolit, kuulolaitteet, valkoiset kepit ja pistekirjoituslaitteet löytyvät YK:n uudelta apuvälineiden prioriteettilistalta, mutta mukana on myös paljon uuden tekniikan mahdollistamia laitteita.

Suomi ratifioi viimein vammaisten oikeuksien sopimuksen

Suomi oli lakiristiriitojen takia viimeisiä EU-maita, joissa sopimusta ei ollut ratifioitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia