Uutiset Vammaisten oikeudet

Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää

Maailma kylässä -festivaaleilla palkittu Abilis-säätiö tukee kehittyvien maiden vammaisjärjestöjä. Viime vuonna se myönsi tukea etenkin saavutettavan koronatiedon levittämiseen ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen. Toiminnanjohtaja Marjo Heinosen mukaan pandemiasta on syytä ottaa opiksi.
Kaksi naista sekä opaskoira seisovat esiintymislavalla.
Abiliksen toiminnanjohtaja Marjo Heinonen (vas.) ja puheenjohtaja Sari Loijas vastaanottivat sunnuntaina Vuoden maailmanparantaja -palkinnon Maailma kylässä -festivaaleilla. (Kuva: Tanja Ryhänen)

Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja -palkinnon.

Palkinnon myönsi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo, ja se jaettiin eilen virtuaalisesti järjestetyillä Maailma kylässä -festivaaleilla.

Palkinnon tarkoituksena oli palkita henkilö, yhteisö tai organisaatio, jonka toiminta on ollut merkittävää, epäitsekästä ja aktiivisesti maailmaa parantavaa. Tuomaristo perusteli palkintoa työllä, jota Abilis tekee kaikkein hauraimmassa asemassa olevien ihmisten, vammaisten, kanssa.

”Tuntuu todella hyvältä, että työtämme arvostetaan ja että on tunnistettu nimenomaan vammaissektorin työn tärkeys. Vammaiset ihmiset ovat yksi maailman marginalisoiduimmista ryhmistä, joka on kuitenkin aika suuri”, sanoo Abilis-säätiön toiminnanjohtaja Marjo Heinonen.

Palkinnon arvo on tuhat euroa. Se aiotaan käyttää vammaisten naisten työllistämiseen Etiopiassa design-villamattoja valmistavan Sera Helsingin kautta, Heinonen kertoo.

Tuomaristoon kuuluivat presidentti Tarja Halonen, toimittaja Wali Hashi, toimittaja Heikki Aittokoski ja kustantaja Jaana Airaksinen. Tuomariston puheenjohtajana toimi Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli yhteensä 127.

Korona vei ruuan ja lääkkeet

Kansanedustaja ja kansalaisaktivisti Kalle Könkkölän vuonna 1998 perustama Abilis-säätiö tukee paikallisia vammaisjärjestöjä maailman köyhimmissä maissa.

Sen konseptiin kuuluu myöntää avustuksia nimenomaan vammaisten ihmisten omille järjestöille: vähintään puolet järjestöjen sekä hankkeiden johdossa toimivista ihmisistä on vammaisia tai vammaisten lasten vanhempia.

”On paljon toimijoita, jotka tekevät vammaissektorilla työtä vammaisten ihmisten ’hyväksi’ tai ’puolesta’, me taas korostamme sitä, että he ovat aktiivisia projektien suunnittelijoita ja toteuttajia sekä myös vastuunkantajia – eivät vain työn kohde”, Heinonen sanoo.

Abiliksen tavoitteena on myös vahvistaa vammaisjärjestöjen kykyä toimia, sillä niiltä puuttuu usein osaamista eivätkä ne saa ääntään kuuluviin kehittyvissä maissa.
Tällä hetkellä työtä vaikeuttaa kuitenkin koronapandemia, joka on osunut Heinosen mukaan erityisen raskaasti kehitysmaiden vammaisiin.

”Heti pandemian aluksi meille alkoi tulvia avunpyyntöjä, sillä vammaisilta ihmisiltä puuttui saavutettavaa tietoa ja hygieniavälineitä pandemian torjumiseksi. Kun yhteiskunnat sitten menivät kiinni, monien toimeentulo hävisi ja meille alkoi tulla viestejä ruuan ja lääkkeiden loppumisesta esimerkiksi Etiopiasta”, Heinonen kertoo.

Pandemian pitkittyessä kentältä tuli tietoa myös esimerkiksi vammaisiin naisiin kohdistuvan fyysisen, psyykkisen ja seksuaalisen väkivallan lisääntymisestä, kun pandemian aiheuttamaa ahdistusta purettiin heihin niin kodeissa kuin yhteisöissäkin. Tällä hetkellä vammaiset ihmiset kärsivät myös rokotetiedon puutteesta.

Abiliksen työ muuttuikin viime vuonna pitkälti koronatyöksi. Sen tukemat järjestöt alkoivat levittää saavutettavaa koronatietoutta, jakaa hygieniatarvikkeita ja ruokaa sekä antaa vertaistukea ja psykologista tukea esimerkiksi väkivallasta kärsineille. Tietoa ja tukea ovat saaneet jopa miljoonat ihmiset yhteensä 76 projektissa, Heinonen kertoo.

Hän toivoo, että kun pandemiasta aletaan pikkuhiljaa toipua, jatkossa kiinnitetään huomiota etenkin vammaisten ihmisten toimeentulon parantamiseen.

Pandemiasta on myös syytä ottaa opiksi vammaistyössä laajemminkin.

”Pandemian kehittyessä humanitaariseksi kriisiksi monissa maissa ei tiedetty, miten vammaisten ihmisten kanssa tehdään yhteistyötä ja miten vammaiset avuntarvitsijat löydetään. Tulevien vuosien tilanteita varten tarvitaan paremmat suunnitelmat, ja vammaiset ihmiset on otettava mukaan suunnittelemaan eri toimintoja”, Heinonen toivoo.

Järjestöjen toiminta ja avustustyöKoronaviruspandemiaVammaisten oikeudet ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkavammaisuuskehitysyhteistyöterveys Suomi Fingo

Lue myös

Vammaiset heikoilla humanitaarisissa kriiseissä

Parannusta vammaisten tilanteeseen saataisiin jo ihan yksinkertaisillakin ratkaisuilla, sanoo vammaistyötä tekevän Abilis -säätiön perustaja Kalle Könkkölä.

Apuvälinelista voi auttaa vammaisia

Pyörätuolit, kuulolaitteet, valkoiset kepit ja pistekirjoituslaitteet löytyvät YK:n uudelta apuvälineiden prioriteettilistalta, mutta mukana on myös paljon uuden tekniikan mahdollistamia laitteita.

Suomi ratifioi viimein vammaisten oikeuksien sopimuksen

Suomi oli lakiristiriitojen takia viimeisiä EU-maita, joissa sopimusta ei ollut ratifioitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi