Uutiset Koronavirus

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.
Työntekijöitä riisipellolla Filippiineillä vuonna 2015. Riisin hinta nousi maassa jo ennen koronaviruspandemiaa. (Kuva: David Guyler / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Kun koronavirus ja sen torjumiseksi julistettu sulku iskivät Filippiineille, maan maanviljelijät kärsivät kenties eniten. Heidän olosuhteissaan kun ei ollut kehumista aiemminkaan.

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joilla viljellään vain yhtä kasvilajia. Maareformia on yritetty tehdä vuosikymmenet, mutta yhä kymmenestä maanviljelijästä seitsemän on vain maattomia vuokraviljelijöitä.

”Filippiinien maatalous ei ollut valmis pandemiaan”, Filippiinien pienviljelijäliikkeen KMP:n projektijohtaja Kathryn Manga sanoo.

”Edes ennen covidia Filippiinien maatalous ei tuottanut tarpeeksi ravintoa kansalaisille. Olimme jo kriisissä, kun jopa kasvisten ja riisin hinta oli noussut.”

Varsinkaan maattomat viljelijät eivät hintojen noususta hyödy, päinvastoin. He myyvät esimerkiksi riisisatonsa maanomistajalle murto-osalla siitä hinnasta, jolla maanomistaja myy sen eteenpäin. Tällä rahalla he sitten joutuvat ostamaan torilta riisin ja kaiken muun, sillä omasta sadosta ei riisillä maksettavan maanvuokran ylitse jää itselle mitään.

Maanviljelys ei onnistu etänä

Koronan torjuntatoimet ovat muuttaneet jo valmiiksi hauraan tilanteen kaoottiseksi. Armeija ja viranomaiset ovat estäneet viljelijöitä hoitamasta tilojaan ja myymästä tuotteitaan. Ruokaa kaikkein haavoittuvimmille toimittaneita vapaaehtoisia on pidätetty ja syytetty karanteenimääräysten rikkomisesta.

”Sulku on ollut erittäin militaristinen. Tarkastuspisteitä on ympäri maata, myös Manilan metropolialueella. Ihmiset vain komennettiin kotiin. Maanviljelijöille se on ollut hyvin vaikeaa. Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä”, Manga toteaa.

Ruuan saatavuus on muuttumassa ongelmaksi maaseudun köyhien lisäksi myös kaupunkilaisille.

Viljelijöiden verkostot ovat kuitenkin onnistuneet kuljettamaan ruokaa sulunkin aikana. Viidenkymmenen kilometrin päässä Manilasta sijaitsevasta Bulacanista tuodaan kasviksia, jotka ruokkivat pääkaupungin haavoittuvimpia. KMP:n jäsenorganisaatiot ovat ensimmäisen kuukauden aikana onnistuneet toimittamaan 10 000 kiloa kasviksia.

”Toiminnan aloitti kirkon organisaatio, jolla oli liikuteltava keittiö ja joka etsiskeli kasviksia tuottavia viljelijöitä. Kohteina ovat kaupungin köyhät, kodittomat ja siirtotyöläiset, jotka eivät sulun vuoksi voi palata koteihinsa”, Kathryn Manga kertoo.

KMP on myös lanseerannut online-ruokakaupan, jonka tuotot tukevat avustustyötä.

KoronavirusMaatalous ja kehitysmaat maatalousruokatyöaseet & armeijaterveyssairaus/lääkintä Filippiinit Suomen IPS

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.