Uutiset Koronavirus

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.
Työntekijöitä riisipellolla Filippiineillä vuonna 2015. Riisin hinta nousi maassa jo ennen koronaviruspandemiaa. (Kuva: David Guyler / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Kun koronavirus ja sen torjumiseksi julistettu sulku iskivät Filippiineille, maan maanviljelijät kärsivät kenties eniten. Heidän olosuhteissaan kun ei ollut kehumista aiemminkaan.

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joilla viljellään vain yhtä kasvilajia. Maareformia on yritetty tehdä vuosikymmenet, mutta yhä kymmenestä maanviljelijästä seitsemän on vain maattomia vuokraviljelijöitä.

”Filippiinien maatalous ei ollut valmis pandemiaan”, Filippiinien pienviljelijäliikkeen KMP:n projektijohtaja Kathryn Manga sanoo.

”Edes ennen covidia Filippiinien maatalous ei tuottanut tarpeeksi ravintoa kansalaisille. Olimme jo kriisissä, kun jopa kasvisten ja riisin hinta oli noussut.”

Varsinkaan maattomat viljelijät eivät hintojen noususta hyödy, päinvastoin. He myyvät esimerkiksi riisisatonsa maanomistajalle murto-osalla siitä hinnasta, jolla maanomistaja myy sen eteenpäin. Tällä rahalla he sitten joutuvat ostamaan torilta riisin ja kaiken muun, sillä omasta sadosta ei riisillä maksettavan maanvuokran ylitse jää itselle mitään.

Maanviljelys ei onnistu etänä

Koronan torjuntatoimet ovat muuttaneet jo valmiiksi hauraan tilanteen kaoottiseksi. Armeija ja viranomaiset ovat estäneet viljelijöitä hoitamasta tilojaan ja myymästä tuotteitaan. Ruokaa kaikkein haavoittuvimmille toimittaneita vapaaehtoisia on pidätetty ja syytetty karanteenimääräysten rikkomisesta.

”Sulku on ollut erittäin militaristinen. Tarkastuspisteitä on ympäri maata, myös Manilan metropolialueella. Ihmiset vain komennettiin kotiin. Maanviljelijöille se on ollut hyvin vaikeaa. Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä”, Manga toteaa.

Ruuan saatavuus on muuttumassa ongelmaksi maaseudun köyhien lisäksi myös kaupunkilaisille.

Viljelijöiden verkostot ovat kuitenkin onnistuneet kuljettamaan ruokaa sulunkin aikana. Viidenkymmenen kilometrin päässä Manilasta sijaitsevasta Bulacanista tuodaan kasviksia, jotka ruokkivat pääkaupungin haavoittuvimpia. KMP:n jäsenorganisaatiot ovat ensimmäisen kuukauden aikana onnistuneet toimittamaan 10 000 kiloa kasviksia.

”Toiminnan aloitti kirkon organisaatio, jolla oli liikuteltava keittiö ja joka etsiskeli kasviksia tuottavia viljelijöitä. Kohteina ovat kaupungin köyhät, kodittomat ja siirtotyöläiset, jotka eivät sulun vuoksi voi palata koteihinsa”, Kathryn Manga kertoo.

KMP on myös lanseerannut online-ruokakaupan, jonka tuotot tukevat avustustyötä.

KoronavirusMaatalous ja kehitysmaat maatalousruokatyöaseet & armeijaterveyssairaus/lääkintä Filippiinit Suomen IPS

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
Kaksi naista tarkastelee tomaatteja torilla.

Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea

Malawi ei ole siirtynyt koronaeristykseen, koska oikeusistuin päätti, että valtion pitää toimittaa ensin tukea köyhille. Sitä ei ole vielä tehty. Nyt osa malawilaisista uskoo, ettei sulkua tulekaan, osa taas uskoo, että sulku on keino siirtää heinäkuun vaaleja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat