Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Uusi selvitys luotaa EU:n viime vuosien turvapaikkapolitiikkaa – ”Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”

Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon selvityksen mukaan EU:n turvapaikkapolitiikassa korostuu valvonta inhimillisen turvallisuuden sijasta.
Pakolaisia ristikon takana
EU:n turvapaikkapolitiikassa korostuu nyt etenkin ulkorajojen valvonta, summaa tuore selvitys. Kuvassa Idomenin pakolaisleiri Kreikassa vuonna 2016. (Kuva: Julian Buijzen / CC BY-NC-ND 2.0)

EU:n turvapaikkapolitiikka on viime vuosina kehittynyt suuntaan, jossa korostuu ulkorajojen valvonta, siirtolaisuuden juurisyihin puuttuminen ja turvapaikanhakijoiden pääsyn rajoittaminen unionin alueelle. Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia ei aina huomioida, summaa tuore suomalaisselvitys.

Kolmesta osasta koostuvan selvityksen on tehnyt rauhaan ja turvallisuuteen keskittyvä ajatushautomo SaferGlobe. Sen mukaan laajan turvallisuuskäsityksen näkökulmasta olisi tärkeää, että EU kehittäisi turvapaikkajärjestelmäänsä tavalla, joka huomioi ihmisoikeudet täysimääräisesti.

EU:n alueelle tuli vuonna 2015 yli miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Sen seurauksena unioni on uudistanut turvapaikkapolitiikkaansa. Selvityksessä käsitellään muun muassa EU:n ja Turkin vuonna 2016 antamaa julkilausumaa, jonka mukaan lähes kaikki Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat palautetaan takaisin Turkkiin ja vastineeksi EU ottaa suoraan Turkista syyrialaisia turvapaikanhakijoita. Julkilausuma on vähentänyt turvapaikanhakijoiden tuloa unionin alueelle, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet sen laillisuuden.

”Turkin ja muiden kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyy kuitenkin riskejä. Ei ole varmaa, että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan näissä maissa”, toteaa SaferGloben tutkija Johannes Lehtinen järjestön tiedotteessa.
 
EU on myös toteuttanut turvapaikanhakijoiden siirtoja unionin sisällä, tukenut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maita puuttuakseen turvapaikanhakijoiden lähdön juurisyihin, vahvistanut omaa rajavalvontaansa ja aloittanut laajoja toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi.

SaferGloben selvityksen mukaan esimerkiksi monissa EU:n sisäisissä toimissa on kyllä pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeudet, mutta käytännössä esimerkiksi vastaanottokeskusten olosuhteet ovat huonot ja turvapaikanhakijoiden tietämys oikeusturvastaan on puutteellinen.

”Turvallisuus on ymmärretty kapeasti viranomaisvalvontana ja kontrollina. Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”, selvityksessä todetaan.
 
Selvityksen mukaan tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen lisäksi se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan. Tehokas keino vaikuttaa olisi konfliktien ja väkivaltaisuuksien syihin puuttuminen lähtömaissa, mutta se vaatisi lisää ymmärrystä siitä, miten konflikteja ehkäistään.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Eurooppa

Lue myös

Pelastusliivejä pelastusveneessä

Avustusjärjestöt ja UNHCR pyytävät Eurooppaa ottamaan vastaan yli 500 Välimerellä ajelehtivaa siirtolaista – Mukana kidutuksen uhreja ja yksin saapuneita lapsia

Malta ja Italia eivät ole antaneet rantautumislupaa kahdelle avustusjärjestöjen pelastusaluksille, joilla on yli 500 Libyasta Eurooppaan pyrkivää siirtolaista. Lääkärit ilman rajoja -järjestön aluksella olevista valtaosa on kertonut väkivallasta.
Italian lippu valkoisen rakennuksen edessä

Italia langettaa nyt jopa miljoonan euron sakot Välimeren pelastusaluksille – YK:n pakolaisjärjestö huolissaan päätöksestä

Italia on jälleen kiristänyt lainsäädäntöään, joka koskee Välimerellä partioivia pelastusaluksia. Päätös tehtiin, vaikka Italiaan saapuvien siirtolaisten määrä on tänä vuonna vähentynyt tuntuvasti.
Valkoisesta pressusta rakennettu hökkeli, jossa teksti I need to go to UK

Amnesty: Ranskan poliisi on käyttänyt väkivaltaa siirtolaisia ja näiden auttajia vastaan

Ihmisoikeusjärjestön raportin mukaan poliisi on tiukentanut keinojaan estääkseen vapaaehtoisia auttamasta siirtolaisia pahamaineisella Calais’n alueella sekä Grand-Synthessä. Myöskään siirtolaiset eivät välty väkivallalta: afganistanilaismies kertoi poliisin virtsanneen hänen telttansa päälle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg kuulokkeet korvilla Euroopan parlamentin istunnossa

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”

Thunberg kannustaa kaikkia osallistumaan ilmastolakkoon, joka järjestetään syyskuun 20. ja 27. päivänä.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.

Tuoreimmat

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa