Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Uusi selvitys luotaa EU:n viime vuosien turvapaikkapolitiikkaa – ”Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”

Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon selvityksen mukaan EU:n turvapaikkapolitiikassa korostuu valvonta inhimillisen turvallisuuden sijasta.
Pakolaisia ristikon takana
EU:n turvapaikkapolitiikassa korostuu nyt etenkin ulkorajojen valvonta, summaa tuore selvitys. Kuvassa Idomenin pakolaisleiri Kreikassa vuonna 2016. (Kuva: Julian Buijzen / CC BY-NC-ND 2.0)

EU:n turvapaikkapolitiikka on viime vuosina kehittynyt suuntaan, jossa korostuu ulkorajojen valvonta, siirtolaisuuden juurisyihin puuttuminen ja turvapaikanhakijoiden pääsyn rajoittaminen unionin alueelle. Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia ei aina huomioida, summaa tuore suomalaisselvitys.

Kolmesta osasta koostuvan selvityksen on tehnyt rauhaan ja turvallisuuteen keskittyvä ajatushautomo SaferGlobe. Sen mukaan laajan turvallisuuskäsityksen näkökulmasta olisi tärkeää, että EU kehittäisi turvapaikkajärjestelmäänsä tavalla, joka huomioi ihmisoikeudet täysimääräisesti.

EU:n alueelle tuli vuonna 2015 yli miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Sen seurauksena unioni on uudistanut turvapaikkapolitiikkaansa. Selvityksessä käsitellään muun muassa EU:n ja Turkin vuonna 2016 antamaa julkilausumaa, jonka mukaan lähes kaikki Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat palautetaan takaisin Turkkiin ja vastineeksi EU ottaa suoraan Turkista syyrialaisia turvapaikanhakijoita. Julkilausuma on vähentänyt turvapaikanhakijoiden tuloa unionin alueelle, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet sen laillisuuden.

”Turkin ja muiden kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyy kuitenkin riskejä. Ei ole varmaa, että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan näissä maissa”, toteaa SaferGloben tutkija Johannes Lehtinen järjestön tiedotteessa.
 
EU on myös toteuttanut turvapaikanhakijoiden siirtoja unionin sisällä, tukenut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maita puuttuakseen turvapaikanhakijoiden lähdön juurisyihin, vahvistanut omaa rajavalvontaansa ja aloittanut laajoja toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi.

SaferGloben selvityksen mukaan esimerkiksi monissa EU:n sisäisissä toimissa on kyllä pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeudet, mutta käytännössä esimerkiksi vastaanottokeskusten olosuhteet ovat huonot ja turvapaikanhakijoiden tietämys oikeusturvastaan on puutteellinen.

”Turvallisuus on ymmärretty kapeasti viranomaisvalvontana ja kontrollina. Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”, selvityksessä todetaan.
 
Selvityksen mukaan tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen lisäksi se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan. Tehokas keino vaikuttaa olisi konfliktien ja väkivaltaisuuksien syihin puuttuminen lähtömaissa, mutta se vaatisi lisää ymmärrystä siitä, miten konflikteja ehkäistään.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Eurooppa

Lue myös

Sarah Mardini ja Yusra Mardini -teksti mustalla kankaalla, edessä lava ja yleisöä

Kreikka vapautti ihmissalakuljetuksesta syytettyjä avustustyöntekijöitä – Uhkana yhä vuosien vankilatuomio

Kreikka pidätti elokuussa muun muassa pakolaisia uimalla turvaan auttaneen syyrialaisen Sarah Mardinin. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät avustustyöntekijöihin kohdistuvia salakuljetusyytteitä perusteettomina.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Mies kuljettaa poikaa ostoskärryssä

Paperittomuus voi murtaa mielen

Paperittomalla ei ole oikeutta tehdä töitä, ei oikeastaan oikeutta olla edes olemassa, mutta jotenkin on silti yritettävä tulla toimeen. Helsingin Refugee Film Festivalin elokuvat näyttävät, millaista elämä on ainaisen epävarmuuden edessä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Mielenosoittajia Brasilian lippujen kera

Konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa hiv-työtä Brasiliassa – Haavoittuvimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.