Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Uusi selvitys luotaa EU:n viime vuosien turvapaikkapolitiikkaa – ”Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”

Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon selvityksen mukaan EU:n turvapaikkapolitiikassa korostuu valvonta inhimillisen turvallisuuden sijasta.
Pakolaisia ristikon takana
EU:n turvapaikkapolitiikassa korostuu nyt etenkin ulkorajojen valvonta, summaa tuore selvitys. Kuvassa Idomenin pakolaisleiri Kreikassa vuonna 2016. (Kuva: Julian Buijzen / CC BY-NC-ND 2.0)

EU:n turvapaikkapolitiikka on viime vuosina kehittynyt suuntaan, jossa korostuu ulkorajojen valvonta, siirtolaisuuden juurisyihin puuttuminen ja turvapaikanhakijoiden pääsyn rajoittaminen unionin alueelle. Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia ei aina huomioida, summaa tuore suomalaisselvitys.

Kolmesta osasta koostuvan selvityksen on tehnyt rauhaan ja turvallisuuteen keskittyvä ajatushautomo SaferGlobe. Sen mukaan laajan turvallisuuskäsityksen näkökulmasta olisi tärkeää, että EU kehittäisi turvapaikkajärjestelmäänsä tavalla, joka huomioi ihmisoikeudet täysimääräisesti.

EU:n alueelle tuli vuonna 2015 yli miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Sen seurauksena unioni on uudistanut turvapaikkapolitiikkaansa. Selvityksessä käsitellään muun muassa EU:n ja Turkin vuonna 2016 antamaa julkilausumaa, jonka mukaan lähes kaikki Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat palautetaan takaisin Turkkiin ja vastineeksi EU ottaa suoraan Turkista syyrialaisia turvapaikanhakijoita. Julkilausuma on vähentänyt turvapaikanhakijoiden tuloa unionin alueelle, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet sen laillisuuden.

”Turkin ja muiden kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyy kuitenkin riskejä. Ei ole varmaa, että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan näissä maissa”, toteaa SaferGloben tutkija Johannes Lehtinen järjestön tiedotteessa.
 
EU on myös toteuttanut turvapaikanhakijoiden siirtoja unionin sisällä, tukenut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maita puuttuakseen turvapaikanhakijoiden lähdön juurisyihin, vahvistanut omaa rajavalvontaansa ja aloittanut laajoja toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi.

SaferGloben selvityksen mukaan esimerkiksi monissa EU:n sisäisissä toimissa on kyllä pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeudet, mutta käytännössä esimerkiksi vastaanottokeskusten olosuhteet ovat huonot ja turvapaikanhakijoiden tietämys oikeusturvastaan on puutteellinen.

”Turvallisuus on ymmärretty kapeasti viranomaisvalvontana ja kontrollina. Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”, selvityksessä todetaan.
 
Selvityksen mukaan tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen lisäksi se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan. Tehokas keino vaikuttaa olisi konfliktien ja väkivaltaisuuksien syihin puuttuminen lähtömaissa, mutta se vaatisi lisää ymmärrystä siitä, miten konflikteja ehkäistään.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Eurooppa

Lue myös

EU-lippuja Euroopan komission rakennuksen edessä

EU vetää aluksensa Välimeren siirtolaisoperaatiosta – ”Vastuuton ja holtiton päätös”

EU-maat ovat sopineet jatkavansa siirtolaisten salakuljetuksen vastaista operaatio Sophiaa, mutta jatkossa Välimerellä ei enää partioi laivoja, jotka voisivat pelastaa siirtolaisia. Järjestöt syyttävät unionia ihmisten hylkäämisestä merelle, sillä myöskään kansalaisjärjestöjen laivoja ei enää partioi Välimerellä.
Refugees welcome -kyltti rakennuksen seinässä

Uusi tutkimus: Suomen politiikka heikentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa, kotoutumiseen kiinnitetty liian vähän huomiota

Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kokoomateoksen mukaan nykyinen turvapaikkapolitiikka vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää monin tavoin. Tutkijatohtori Eveliina Lyytinen peräänkuuluttaa enemmän laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa.
Puhujan nuija

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.