Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Uusi selvitys luotaa EU:n viime vuosien turvapaikkapolitiikkaa – ”Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”

Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon selvityksen mukaan EU:n turvapaikkapolitiikassa korostuu valvonta inhimillisen turvallisuuden sijasta.
Pakolaisia ristikon takana
EU:n turvapaikkapolitiikassa korostuu nyt etenkin ulkorajojen valvonta, summaa tuore selvitys. Kuvassa Idomenin pakolaisleiri Kreikassa vuonna 2016. (Kuva: Julian Buijzen / CC BY-NC-ND 2.0)

EU:n turvapaikkapolitiikka on viime vuosina kehittynyt suuntaan, jossa korostuu ulkorajojen valvonta, siirtolaisuuden juurisyihin puuttuminen ja turvapaikanhakijoiden pääsyn rajoittaminen unionin alueelle. Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia ei aina huomioida, summaa tuore suomalaisselvitys.

Kolmesta osasta koostuvan selvityksen on tehnyt rauhaan ja turvallisuuteen keskittyvä ajatushautomo SaferGlobe. Sen mukaan laajan turvallisuuskäsityksen näkökulmasta olisi tärkeää, että EU kehittäisi turvapaikkajärjestelmäänsä tavalla, joka huomioi ihmisoikeudet täysimääräisesti.

EU:n alueelle tuli vuonna 2015 yli miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Sen seurauksena unioni on uudistanut turvapaikkapolitiikkaansa. Selvityksessä käsitellään muun muassa EU:n ja Turkin vuonna 2016 antamaa julkilausumaa, jonka mukaan lähes kaikki Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat palautetaan takaisin Turkkiin ja vastineeksi EU ottaa suoraan Turkista syyrialaisia turvapaikanhakijoita. Julkilausuma on vähentänyt turvapaikanhakijoiden tuloa unionin alueelle, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet sen laillisuuden.

”Turkin ja muiden kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyy kuitenkin riskejä. Ei ole varmaa, että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan näissä maissa”, toteaa SaferGloben tutkija Johannes Lehtinen järjestön tiedotteessa.
 
EU on myös toteuttanut turvapaikanhakijoiden siirtoja unionin sisällä, tukenut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maita puuttuakseen turvapaikanhakijoiden lähdön juurisyihin, vahvistanut omaa rajavalvontaansa ja aloittanut laajoja toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi.

SaferGloben selvityksen mukaan esimerkiksi monissa EU:n sisäisissä toimissa on kyllä pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeudet, mutta käytännössä esimerkiksi vastaanottokeskusten olosuhteet ovat huonot ja turvapaikanhakijoiden tietämys oikeusturvastaan on puutteellinen.

”Turvallisuus on ymmärretty kapeasti viranomaisvalvontana ja kontrollina. Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”, selvityksessä todetaan.
 
Selvityksen mukaan tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen lisäksi se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan. Tehokas keino vaikuttaa olisi konfliktien ja väkivaltaisuuksien syihin puuttuminen lähtömaissa, mutta se vaatisi lisää ymmärrystä siitä, miten konflikteja ehkäistään.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Eurooppa

Lue myös

Valkoisesta pressusta rakennettu hökkeli, jossa teksti I need to go to UK

Amnesty: Ranskan poliisi on käyttänyt väkivaltaa siirtolaisia ja näiden auttajia vastaan

Ihmisoikeusjärjestön raportin mukaan poliisi on tiukentanut keinojaan estääkseen vapaaehtoisia auttamasta siirtolaisia pahamaineisella Calais’n alueella sekä Grand-Synthessä. Myöskään siirtolaiset eivät välty väkivallalta: afganistanilaismies kertoi poliisin virtsanneen hänen telttansa päälle.
EU-lippuja Euroopan komission rakennuksen edessä

EU vetää aluksensa Välimeren siirtolaisoperaatiosta – ”Vastuuton ja holtiton päätös”

EU-maat ovat sopineet jatkavansa siirtolaisten salakuljetuksen vastaista operaatio Sophiaa, mutta jatkossa Välimerellä ei enää partioi laivoja, jotka voisivat pelastaa siirtolaisia. Järjestöt syyttävät unionia ihmisten hylkäämisestä merelle, sillä myöskään kansalaisjärjestöjen laivoja ei enää partioi Välimerellä.
Refugees welcome -kyltti rakennuksen seinässä

Uusi tutkimus: Suomen politiikka heikentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa, kotoutumiseen kiinnitetty liian vähän huomiota

Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kokoomateoksen mukaan nykyinen turvapaikkapolitiikka vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää monin tavoin. Tutkijatohtori Eveliina Lyytinen peräänkuuluttaa enemmän laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.