Uutiset Ympäristö

Tutkijat: Biodiversiteetti heikentynyt vaarallisesti suurimmassa osassa maapalloa

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa ihmisyhteisöjä ja ekosysteemejä, varoitetaan tuoreessa selvityksessä.
(Kuva: Thomas Leth-Olsen / CC BY 2.0)

Ihmisen toiminta on johtanut siihen, että suurimmalla osalla maapallon alueista biodiversiteetti on heikentynyt alle turvallisten rajojen, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Biodiversiteetillä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi lajien riittävää runsautta tietyllä elinalueella. Sen heikentyessä myös ekosysteemien toiminta häiriintyy, mikä vaikuttaa myös ihmisyhteisöjen toimintaan.

Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vaarallisesta biodiversiteetin häviämisestä kärsii jo 58 prosenttia maapallon pinta-alasta. Näillä alueilla elää yli 70 prosenttia väestöstä.

Tutkimuksen ovat tehneet brittiläinen University College London, Lontoon luonnonhistoriallinen museo sekä YK:n ympäristöohjelma UNEPin suojelukeskus.

Tutkijat kävivät läpi tietoja yli 39 000 lajista ja lähes 19 000 paikasta. He arvioivat, paljonko biodiversiteetti on muuttunut neliökilometriä kohti sen jälkeen, kun ihmiset ovat muokanneet aluetta. Turvallisena rajana pidetään kymmenen prosentin häviämistä.

Tutkijoden mukaan biodiversiteetti on hävinnyt monin paikoin niin paljon, että ekosysteemien toiminnan ylläpitämiseksi saatetaan pian tarvita ihmistä. Syynä ovat maankäytön muutokset.

Erityisen paljon biodiversiteetin häviämisestä kärsivät ruohoalueet, savannit ja pensasarot sekä metsät. Näillä alueilla esimerkiksi organismien kasvu ja ravinteiden kierrätys ovat uhattuina.

Tutkijat toivovat, että tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi lajien suojelussa. Tulokset ja kartat ovat sen vuoksi julkisia.

"Päättäjät huolehtivat paljon talouslamoista, mutta ekologisella lamalla voi olla vielä pahemmat seuraukset. Jos emme saa nostettua biodiversiteettiä takaisin, pelaamme ekologista rulettia", sanoo yksi tutkijoista, Lontoon luonnonhistoriallisen museon professori Andy Purvis.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettisuojelu

Lue myös

Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.