Uutiset Kehityspolitiikka

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.
Eduskuntatalo
Suomi sijoittuu kolmanneksi tuoreessa vertailussa, jossa mitataan rikkaiden maiden sitoutumista kehitysmaiden tukemiseen. (Kuva: Lauri Rantala / CC BY 2.0)

Suomi on tuoreen tutkimuksen mukaan maailman kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija. Yläpuolelle nousevat vain Tanska sekä Ruotsi.

Tutkimuksen julkaisee vuosittain yhdysvaltalainen Center for Global Development -ajatushautomo (CGD). Sen tarkoituksena on mitata sitoutumista kehitykseen eli sitä, miten rikkaiden maiden politiikka vaikuttaa kehitysmaihin. Mukana vertailussa on 27 avunantajamaata.

”Hyvä kehityspolitiikka on paljon muutakin kuin ulkomaanapua. Vaikka apu on tärkeää, rikkaiden maiden päättäjien pitää arvioida kaikki tavat, joilla heidän valintansa aina pakolaispolitiikasta tekijänoikeuksiin auttavat tai hidastavat kehitysmaita”, sanoo CGD:n johtaja Masood Ahmed tiedotteessa.

Selvityksessä arvioidaan kehitysavun lisäksi rahoitusta, teknologiaa, ympäristöä, kauppaa, turvallisuutta ja siirtolaisuutta sekä sitä, miten näiden alojen politiikka vaikuttaa köyhiin maihin. Esimerkiksi rahoituksessa seurataan investointeja ja rahoituksen läpinäkyvyyttä, kaupassa muun muassa maataloustukia ja tariffeja ja turvallisuudessa osallistumista rauhanturvaoperaatioihin sekä asevientiä.

Ruotsi saa raportissa kiitosta erityisesti kehitysavusta sekä ympäristö- ja siirtolaispolitiikastaan. Suomi puolestaan pärjää erityisen hyvin turvallisuus- ja rahoituskategorioissa. Suomi osallistuu ahkerasti rauhanturvaoperaatioihin ja ottaa esimerkiksi kansainvälisissä investointisopimuksissa huomioon myös kumppanien politiikan tavoitteet sekä kestävän kehityksen, raportissa kiitellään. Suomella on myös suhteellisen alhaiset maataloustuet.

Huonoimmin Suomi pärjää siirtolaispolitiikassa, jossa se on vasta sijalla 14. Suomella on maailman parhaisiin kuuluva kotouttamispolitiikka, mutta se voisi olla yleisesti ottaen avoimempi siirtolaisia kohtaan sekä ottaa enemmän vastaan pakolaisia. Rahoitusasioissa Suomi voisi kertoa avoimemmin esimerkiksi yritysten omistuksesta, raportissa summataan.

Vielä vuoden 2016 indeksissä Suomi oli ykkössijalla mutta putosi viime vuonna kolmanneksi.

Tämän vuoden indeksissä huonoimmin pärjäävät Etelä-Korea, Kreikka ja Puola.

Kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyöpolitiikkatalouskauppaympäristö Suomi

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Fysioterapeutti auttaa lasta Irakissa

Rikkaiden maiden apu köyhimmille kasvoi

OECD-maat suuntasivat viime vuonna hieman aiempaa enemmän apua kaikkein vähiten kehittyneimmille maille. Suomen kehitysavun kokonaissumma laski entisestään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Burkina Fason lippu

Ääriliikkeiden väkivalta leviää Sahelissa – Lähes 900 000 ihmistä on paennut

Ääriliikkeiden väkivalta on aiheuttanut aliravitsemuskriisin Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Mikäli mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa, sanoo Maailman ruokaohjelma.
Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.