Uutiset Kehityspolitiikka

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.
Eduskuntatalo
Suomi sijoittuu kolmanneksi tuoreessa vertailussa, jossa mitataan rikkaiden maiden sitoutumista kehitysmaiden tukemiseen. (Kuva: Lauri Rantala / CC BY 2.0)

Suomi on tuoreen tutkimuksen mukaan maailman kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija. Yläpuolelle nousevat vain Tanska sekä Ruotsi.

Tutkimuksen julkaisee vuosittain yhdysvaltalainen Center for Global Development -ajatushautomo (CGD). Sen tarkoituksena on mitata sitoutumista kehitykseen eli sitä, miten rikkaiden maiden politiikka vaikuttaa kehitysmaihin. Mukana vertailussa on 27 avunantajamaata.

”Hyvä kehityspolitiikka on paljon muutakin kuin ulkomaanapua. Vaikka apu on tärkeää, rikkaiden maiden päättäjien pitää arvioida kaikki tavat, joilla heidän valintansa aina pakolaispolitiikasta tekijänoikeuksiin auttavat tai hidastavat kehitysmaita”, sanoo CGD:n johtaja Masood Ahmed tiedotteessa.

Selvityksessä arvioidaan kehitysavun lisäksi rahoitusta, teknologiaa, ympäristöä, kauppaa, turvallisuutta ja siirtolaisuutta sekä sitä, miten näiden alojen politiikka vaikuttaa köyhiin maihin. Esimerkiksi rahoituksessa seurataan investointeja ja rahoituksen läpinäkyvyyttä, kaupassa muun muassa maataloustukia ja tariffeja ja turvallisuudessa osallistumista rauhanturvaoperaatioihin sekä asevientiä.

Ruotsi saa raportissa kiitosta erityisesti kehitysavusta sekä ympäristö- ja siirtolaispolitiikastaan. Suomi puolestaan pärjää erityisen hyvin turvallisuus- ja rahoituskategorioissa. Suomi osallistuu ahkerasti rauhanturvaoperaatioihin ja ottaa esimerkiksi kansainvälisissä investointisopimuksissa huomioon myös kumppanien politiikan tavoitteet sekä kestävän kehityksen, raportissa kiitellään. Suomella on myös suhteellisen alhaiset maataloustuet.

Huonoimmin Suomi pärjää siirtolaispolitiikassa, jossa se on vasta sijalla 14. Suomella on maailman parhaisiin kuuluva kotouttamispolitiikka, mutta se voisi olla yleisesti ottaen avoimempi siirtolaisia kohtaan sekä ottaa enemmän vastaan pakolaisia. Rahoitusasioissa Suomi voisi kertoa avoimemmin esimerkiksi yritysten omistuksesta, raportissa summataan.

Vielä vuoden 2016 indeksissä Suomi oli ykkössijalla mutta putosi viime vuonna kolmanneksi.

Tämän vuoden indeksissä huonoimmin pärjäävät Etelä-Korea, Kreikka ja Puola.

Kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyöpolitiikkatalouskauppaympäristö Suomi

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.