Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Vertailu: Suomi tähtioppilas kehityspolitiikassa

Suomi on ykkösenä vertailussa, jossa mitataan vauraiden maiden politiikan vaikutuksia kehitysmaihin.
(Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Suomi komeilee ykkösenä tuoreessa Commitment to Development Index (CDI) -vertailussa, jossa pannaan järjestykseen 27 vaurasta maata sen mukaan, miten paljon niiden politiikka hyödyttää köyhiä maita ja näiden kehitystä.

Indeksin tekee vuosittain yhdysvaltalainen ajatushautomo Centre for Global Development. Mitattavia sektoreita ovat esimerkiksi kehitysapu, talouspolitiikka, teknologia ja siirtolaisuus.

Suomi saa erityisen paljon kiitosta finanssi- ja investointipolitiikastaan muun muassa hyvän veropolitiikan ja sääntelyn ansiosta. Vähäisen aseviennin ja rauhanturvaoperaatioihin osallistumisen vuoksi Suomi saa hyvät pisteet myös turvallisuudessa.

Huonoimmat pisteensä Suomi saa siirtolaisuuspolitiikasta. Kotouttamispolitiikka on hyvää, mutta maa voisi ottaa lisää vastuuta ottamalla vastaan enemmän siirtolaisia ja pakolaisia, indeksissä todetaan.

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteerin Rilli Lappalaisen mukaan indeksissä näkyy Suomen ansiokas ja pitkäjänteinen työ johdonmukaisuuden eteen. Siihen saattaa hänen mukaansa kuitenkin olla tulossa muutos.

"Vaikka voimme olla hetken ylpeitä ykkössijan saavuttamisesta, ei Suomi nykymenolla pysty pitämään sijoitustaan pitkään. Usealla osa-alueella pisteet ovat itse asiassa edellisiä vuosia heikommat, ja nykyisellä trendillä on odotettavissa selkeä notkahdus jo ensi vuonna", Lappalainen toteaa Kehyksen tiedotteessa.

Suomen jälkeen parhaita maita indeksissä ovat Tanska, Ruotsi, Ranska ja Portugali. Yhdysvallat on vasta 20:s ja viimeisenä on Sveitsi, jossa esimerkiksi taloudellisessa läpinäkyvyydessä on parantamisen varaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Kehys ry

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.

Tuoreimmat

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet