Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Terrorismin vastainen sota kovenee Keniassa

Kenian johto on ryhtynyt koviin toimiin huhtikuun alussa tapahtuneen tuhoisan yliopistoiskun jälkeen. Maa on avuton terrorismin edessä ja haluaa rauhoitella kansaa, arvioi Kirkon Ulkomaanavun asiantuntija.
Kenian varapresidentti William Ruto on vaatinut Dadaabin pakolaisleirin sulkemista. (Kuva: World Trade Organization / cc 2.0)

Kenia on ryhtynyt huhtikuun alussa tapahtuneen Garissan yliopiston terrori-iskun jälkeen toimiin, jotka asiantuntijoiden mukaan voivat pahimmillaan lisätä maan kahtiajakoa ja väestöryhmien radikalisoitumista.

Kenia koki pahimman terrori-iskunsa 15 vuoteen, kun Somalian ääri-islamilainen al-Shabaab-kapinallisryhmä ampui huhtikuun alussa 147 kristittyä yliopisto-opiskelijaa Garissan kaupungissa.

Iskujen jälkeen Kenia on ryhtynyt nopeasti kitkemään terrorismia, kyseenalaisin keinoin. Se on herättänyt kansainvälistä pahennusta jäädyttämällä somalialaisten rahansiirtofirmojen tilejä, lisäämällä kaksi muslimien ihmisoikeusjärjestöä terroristilistalleen ja ilmoittamalla sulkevansa jopa 700 000:ta somalipakolaista majoittavan Dadaabin pakolaisleirin.

YK pyysi maata harkitsemaan Dadaabin sulkemista uudelleen, koska pakolaisten ajaminen takaisin yhä turvattomaan Somaliaan rikkoisi Kenian kansainvälisiä velvoitteita. Tällä viikolla uutisoitiinkin, että Kenia lykkää sulkemista, koska se tulisi liian kalliiksi.

Myöskään Nairobissa työskentelevä Kirkon Ulkomaanavun viestintäasiantuntija Hilkka Hyrkkö ei usko, että Dadaab voidaan sulkea.

"Se ei ole millään lailla realistista. Monet ihmiset ovat eläneet siellä melkein 20 vuotta. Se on täysin vakiintunut – siellä käydään koulua, siellä on kaupat, kadut ja muut. Jos sitä ruvetaan väkivalloin tyhjentämään, tuloksena on uudenlainen ongelma", hän kuvailee.

Pelkona jakautuminen

Al-Shabaab otti Kenian tähtäimeensä vuonna 2011, kun Kenia lähetti joukkojaan sen vastaiseen taisteluun Somaliaan Afrikan unionin joukkojen tueksi. Sitä mukaa kuin al-Shabaabin iskut ovat pahentuneet, myös Kenia on koventanut terrorismin vastaisia operaatioitaan.

Ne ovat kohdistuneet etenkin somaleihin, joita arvioidaan olevan maassa noin 2,4 miljoonaa. Heistä osa on pakolaisia ja osa elänyt maassa historiallisten yhteyksien vuoksi jo pidempään.

Esimerkiksi viime keväänä tuhansia somaleita pidätettiin ja pahoinpideltiin ja satoja somalipakolaisia karkotettiin terrorismin vastaisessa Usalama Watch -operaatiossa.

Uutistoimisto Reutersin analyysin mukaan pelkona on, että hallituksen kovat toimet lisäävät riskiä somalien sekä Kenian muun muslimiväestön radikalisoitumiseen ja syventävät kansan kahtia jakautumista. Kahtiajaosta on Hyrkönkin mukaan jo merkkejä.

"Hyökkäyksen jälkeen on puhuttu, että kaikki Garissan ei-muslimit pitäisi evakuoida. Tosiasia kuitenkin on, että vaikka Somalian rajalla olevissa maakunnissa on paljon somaleja ja muslimeja, siellä on myös paljon muitakin kenialaisia. Yhteiselo on hyvin vakiintunutta, ja tähän asti on pyritty siihen, että uskonto ja kansallisuus eivät olisi määrääviä tekijöitä. Nämä tapahtumat horjuttavat sitä", hän sanoo.

Huolimatta epäilyksistä yhtään somalipakolaista ei vielä ole syytetty terrori-iskuista. Sen sijaan tiedetään, että Garissan iskuun osallistui etnisiin somaleihin kuuluva Kenian kansalainen, virkamiehen poika.

Entisiä al-Shabaab-taistelijoita työssään haastatelleen Hyrkön mukaan kenialaisten rekrytointi kuuluukin järjestön taktiikkaan. 

"Järjestö on hyvin organisoitunut, ja ulkomailta rekrytointi on merkittävä osa sen toimintaa. Tämä ei oikeastaan ole niin kummallista, kun tiedetään, että ihan samalla tavalla Suomesta lähtee ihmisiä Isisiin", hän huomauttaa.

Liittymistä ruokkii myös tyytymättömyys. Etenkin Kenian pohjoisissa maakunnissa, joihin Garissakin kuuluu, on Hyrkön mukaan syvää köyhyyttä ja kehittymättömyyttä, jotka periytyvät jo siirtomaa-aikaa edeltävältä ajalta. Moni ei edes koe olevansa kenialainen.

Kenia kärsii muiden puolesta

Hyrkön mukaan Kenian hallituksen kovat toimet ovat merkki sen avuttomuudesta ja halusta rauhoitella kansalaisiaan.

"Hallitus on saanut valtavan paljon kritiikkiä esimerkiksi siitä, miksi erikoisjoukoilta kesti melkein kymmenen tuntia päästä Nairobista Garissaan. Kovilla toimilla on tarkoitus kertoa ihmisille, että hallitus toimii – vaikka silloin, kun piti toimia, ei toimittukaan."

Hyrkkö ei kuitenkaan usko, että Kenian hallitus kykenee yksin terrorismin vastaiseen taisteluun – siinä ei ole onnistunut Yhdysvallatkaan. Hän muistuttaa, että muun muassa EU on mukana al-Shabaabin vastaisessa taistelussa tukemalla Afrikan unionin joukkoja Somaliassa.

"Somalia ei ole yksin, vaan sen rauhoittamiseen on koottu isot kansainväliset voimat. Näiden samojen voimien pitäisi nyt auttaa myös Keniaa – se kärsii nyt terrorismin uhasta kaikkien puolesta", hän sanoo.

Somalian ja Somalimaan kehitys ihmisoikeudetpakolaisetkonfliktiterrorismiturvallisuus KeniaSomalia Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
Sateenkaarilippu

Malesia langetti kovat rangaistukset homoudesta epäillyille – Jo toinen keppirangaistus runsaan vuoden vuoden sisään

Malesian hallitus on luvannut parantaa ihmisoikeustilannetta, mutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä pahenee. Viisi miestä tuomittiin kepiniskuihin yrityksestä harrastaa ”luonnonvastaista” seksiä.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.