Uutiset Kuolemanrangaistus

Teloitusten määrä väheni jälleen, mutta muutama maa soveltaa kuolemanrangaistusta yhä sitkeästi – Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka huolena

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportin mukaan teloitusten määrä laski viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Suurin osa maailman teloituksista tapahtuu vain viidessä maassa. Egyptissä teloitukset kolminkertaistuivat.
Egyptin lippu.
Egypti kuuluu maailman pahimpiin teloittajiin. Viime vuonna maassa teloitettiin yli sata ihmistä. (Kuva: Ben Schumin / CC BY-SA 2.0)

Kuolemanrangaistuksen suosio rangaistusmuotona jatkaa vähenemistään. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaiseman raportin mukaan viime vuonna dokumentoitiin yhteensä 483 teloitusta. Määrä oli vuosikymmenen pienin – jo kolmatta vuotta putkeen.

Teloitusten määrä väheni vuodesta 2019 yli neljänneksen.

”Vaikka kuolemanrangaistus on edelleen käytössä joissakin valtioissa, on kokonaiskuva vuodesta 2020 positiivinen. Teloitusten määrä pieneni jälleen, ja sen myötä olemme lähempänä maailmaa, jossa tämä ala-arvoinen ja julma rangaistus on jäänyt historiaan”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson tiedotteessa.

108 maailman maata on poistanut kuolemanrangaistuksen, ja vielä suurempi osa, 144, ei toteuta niitä käytännössä. Viime vuonna kuolemanrangaistuksista luopui Tšad.

Teloitusten vähenemisen lisäksi viime vuonna vähenivät myös langetetut kuolemanrangaistukset, joiden määrä oli yli kolmanneksen pienempi kuin edellisvuonna. Vuoden 2020 lopussa maailmassa oli yhteensä 28 567 ihmistä, joille oli langetettu kuolemantuomio.

Teloitusten määrän vähenemistä selittää Amnestyn mukaan se, että osa kuolemanrangaistusta käyttävistä maista on vähentänyt teloituksiaan sekä osittain myös se, että koronapandemian takia osa teloituksista viivästyi.

Yhteensä ainakin 18 valtion laskettiin toimeenpanneen kuolemanrangaistuksia. Eniten teloituksia tehtiin aiempien vuosien tapaan Kiinassa. Maasta ei ole saatavilla tilastoja teloituksista, sillä kuolemantuomioiden täytäntöönpano on valtionsalaisuus. Määrä voi Amnestyn mukaan olla vuosittain jopa tuhansia.

Kiinan jälkeen eniten teloituksia tehtiin Iranissa, Egyptissä, Saudi-Arabiassa ja Irakissa, joissa toteutettiin 88 prosenttia koko maailman teloituksista. Erityisen synkkä trendi oli nähtävissä viime vuonna Egyptissä, jossa teloitettujen määrä kolminkertaistui viime vuonna yli sataan ihmiseen. Edellisvuonna ennätyksiä rikkoneessa Saudi-Arabiassa teloitusten määrä sen sijaan romahti.

Kansainvälisen oikeuden mukaan kuolemanrangaistuksia voi antaa vain kaikkein vakavimmista rikoksista. Amnesty puolestaan vastustaa sitä kaikissa olosuhteissa. Se on erityisen huolissaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanteesta, sillä alueen kuolemanrangaistukset on usein langetettu epäreilujen oikeudenkäyntien ja kidutuksen perusteella saatujen tunnustusten seurauksena. Ihmisiä teloitetaan syistä, joiden ei pitäisi edes olla rikoksia tai joista ei pitäisi antaa kuolemanrangaistusta, se sanoo.

Esimerkiksi Egyptissä teloitettiin viime vuonna ainakin 23 ihmistä poliittiseen väkivaltaan liittyen. Taustalla oli pakotettuja tunnustuksia, katoamisia ja kidutusta. Iranissa ainakin kolme ihmistä teloitettiin alaikäisenä tehdyistä rikkomuksista. Maa teloittaa ihmisiä myös huumerikoksista.

”Vaikka Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan teloitusten määrä on vähentynyt, siellä tapahtuu silti yhä enemmän teloituksia kuin muualla Kiinaa lukuun ottamatta. Sen sijaan, että alueen hallitukset lujittavat sitoutumistaan teloituksiin, niiden pitäisi keskeyttää teloitukset ja tähdätä kuolemanrangaistuksesta luopumiseen”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Heba Morayef tiedotteessa.

Kuolemanrangaistus ihmisoikeudetlakioikeus ja rikos Amnesty International

Lue myös

Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.

Teloitusten määrä laski alimmilleen vuosikymmeneen – Poikkeuksena ennätyksiä rikkova Saudi-Arabia

Saudi-Arabia käyttää teloituksia muun muassa poliittisena aseena. Monissa muissa maissa teloitukset vähenivät, mutta osa salaa tilastonsa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.
Saudi-Arabian lippu

Saudi-Arabia uhkaa teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn nuoren miehen

Murtaja Qureiris osallistui mielenosoituksiin vain 10-vuotiaana. Kansainvälisten medioiden ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyttäjä on hakenut hänelle kuolemanrangaistusta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Lähikuva rokotteen antamisesta käsivarteen.

Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa

Matalan tulotason maat ovat saaneet 0,3 prosenttia koronarokotteista. Rikkaat maat ovat vastustaneet rokotepatenteista luopumista, mutta Yhdysvaltain yllättävä mielenmuutos voi muuttaa tilanteen.
Nainen piirtämässä ylhäältä takaapäin kuvattuna, piirroksessa lukee Stop Violence Against Girls.

Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia

Kuudessa Etelä-Aasian maassa tehdyn raportin mukaan kaikissa maissa lakien tarjoama suoja seksuaalista väkivaltaa vastaan on puutteellinen. Monissa maissa tapaukset sovitaan oikeussalin ulkopuolella eivätkä uhrit saa oikeutta.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.
Maskein suojautuneita ihmisiä, yksi desinfioi käsiään.

Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”

Intian ylikuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy nyt auttamaan koronapotilaita. Pelkona on, että äitiys- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, sillä muuhun hoitoon ei juuri ole mahdollisuuksia, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.

Tuoreimmat

Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”
Tutkimus: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ei tarvitse johtaa köyhyyden kasvuun – Yksinkertainen keino voisi jopa vähentää köyhyyttä

Luetuimmat

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan
Angolasta tuli hiljattain 22:s homouden sallinut Afrikan maa, mutta ruohonjuuritasolla se ei vielä näy – Litilson, 25, kuoli pahoinpitelyn uhrina
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia