Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Puolilähikuva naisesta
”Olen väsynyt siihen, että minun pitää todistella kyvykkyyttäni taustani takia”, sanoo suomensomalialainen Amina Mohamed. (Kuva: Seblewongel Tariku)

Maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapsiksi syntyneet ja kasvaneet kokevat usein elävänsä ikään kuin kahden erilaisen kulttuurin välimaastossa.

Rikastuttaako se elämää vai aiheuttaako se kriisin sisäisten ristiriitojen tai ulkoisten paineiden, kuten ulkomaailman näkemysten, vuoksi?

Leyla* on 25-vuotias irakilais-suomalainen, joka on syntynyt ja kasvanut Suomessa. Hän kokee elävänsä kahta elämää.

“Olen jatkuvasti sodassa itseni kanssa, vaikka yritänkin löytää kultaisen keskitien kummankin maailman uskomusten, etiikan, moraalin ja ymmärryksen välillä”, hän sanoo.

18-vuotiaan bangladeshilais-suomalaisen Safin Murshedin kokemukset ovat erilaisia. Suomessa syntyneen Murshedin mielestä kahden kulttuurin sisällä eläminen on vaikuttanut häneen myönteisesti. Se on tapahtunut vuorovaikutuksessa eri kulttuureihin kuuluvien ihmisten kanssa.

Somalialaissyntyinen suomalainen, Amina Mohamed, 31, puolestaan ei ole huolissaan sisäisestä tasapainostaan vaan siitä, miten muu maailma näkee hänet.

“Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut tiettyyn kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, hän sanoo.

Monikulttuurisuus on ongelma ulkopuolisille

Amina Mohamed muutti Suomeen nelivuotiaana perheensä kanssa Somaliasta. Hän on sosionomi (YAMK) ja työskentelee Suomi-Somalia Seurassa projektityöntekijänä.

Hän kokee, että kahden kulttuurin välillä eläminen on rikastuttanut hänen elämäänsä valtavasti hänen opittuaan hyödyntämään sitä.

“Mielestäni kulttuuri on jotakin, joka muuttuu kaiken aikaa. Etenkin teininä kyselin, kuka oikein olen. Halusin tietää paikkani yhteiskunnassa. Koulussa ei halua olla erilainen.”

Hämmennys meni ohi vanhempien avustuksella.

“Ymmärsin, että perheeni on elänyt suomalaisessa kulttuurissa lähes saapumispäivästämme alkaen. Lisäksi ystävät ja naapurit ovat auttaneet minua siinä, miten olla aktiivinen yhteiskunnassa nuoresta pitäen.”

Mohamedin mukaan identiteetti on auttanut häntä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Avaintekijänä on ollut koulutus.

“Koen, että elän yhtä elämää, jossa molemmat kulttuurit yhdistyvät muokattuina. Olen suomensomalialainen. Tämä on minun kotimaani ja olen onnellinen.”

Hän on kuitenkin myös huomannut, että hänen identiteettinsä ja kulttuurinsa on ongelma ulkopuolisille. Osa unohtaa hänen yksilöllisyytensä ja suhtautuu häneen säälivästi. Johtopäätöksiä vedetään etenkin Mohamedin ulkonäön, kuten huivin, vuoksi.

“Ihmiset esimerkiksi ajattelevat, että koska olen musta musliminainen, en pysty ajattelemaan vaativissa keskusteluissa. Ammattitaitoni kyseenalaistetaan usein. Olen väsynyt siihen, että minun pitää todistella kyvykkyyttäni taustani takia, sekä siihen, että ihmiset teeskentelevät tuntevansa minut. Sen kuilun ylittäminen on hyvin vaikeaa.”

Kahden kulttuurin identiteetti ei ole aina helppo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää toimintaa johtavan tutkimuspäällikön, psykologian dosentti Anu Castanedan mukaan kahdessa kulttuurissa eläminen voi rikastuttaa elämää mutta olla myös haastavaa.

“Joskus tilanne, jossa kotiympäristön arvot, tavat tai odotukset eroavat merkittävästi muun arkisen ympäristön, kuten koulumaailman, arvoista, tavoista tai odotuksista, voi tuoda haasteita. On raskasta yrittää toteuttaa samanaikaisesti monenlaisia odotuksia. Se voi vaikeuttaa myös yhtenäisen minäkuvan rakentumista. Itsensä kokeminen hyväksi ja hyväksytyksi voi olla vaikeaa”, hän sanoo.

Kahdessa kulttuurissa elävät kokevat usein syrjintää, mikä voi lisätä henkistä taakkaa ja synnyttää ahdistusta, häpeää ja vihaa.

“Muiden ihmisten voi olla vaikea ymmärtää kahdessa kulttuurissa elävien maailmaa, sillä se on vaikeaa ihmiselle itselleenkin.”

Kaksoisidentiteetti on mahdollinen

Sosiaalipsykologisesti konflikti eri identiteettien välillä voi vaikeuttaa identiteetin kehitystä ja myönteisten asenteiden syntymistä yhteiskuntaa kohtaan. Maahanmuuttaja voi kokea selkeän identiteetin puuttumista ja arvoristiriitoja, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori ja tieteenalavastaava Inga Jasinskaja-Lahti.

“Maahanmuuttaja voi kehittää myös niin kutsutun reaktiivisen etnisyyden, jota luonnehtii valtakulttuurin vastustaminen ja kielteiset asenteet enemmistöä kohtaan”, hän kertoo.

Jasinskaja-Lahden mukaan ihannetilanteessa maahanmuuttajat kehittävät myönteisen kaksoisidentiteetin, joka koostuu kansallisesta identiteetistä sekä niin sanotusta vähemmistöidentiteetistä, jotka liittyvät myönteisesti toisiinsa. Näin maahanmuuttaja on kiinnittynyt molempiin kulttuureihin ja kokee kuuluvansa tasavertaisena jäsenenä molempiin.

“Jos sen sijaan nämä identiteetit kehittyvät toisilleen vastakkaisiksi, eikä valtaväestö tue etnisen vähemmistöidentiteetin kehitysmahdollisuuksia, vaarana on marginalisoituminen.“

Myös Anu Castaneda muistuttaa, että kokemus siitä, että ihminen on yhteiskunnan oikeutettu jäsen, on minäkuvan rakentumisen kannalta keskeistä.

“On tärkeää, että ihminen voi arvostaa omaa etnistä identieettiään, joka voi olla vaikkapa kahden kulttuurin yhdistelmä. Valitettavasti toisinaan yhteiskunta kyseenalaistaa tämän, ja yksilö päätyy toiseuden tai huonommuuden kokemukseen.“

Kahden kulttuurin siltana

Leyla on suorittanut oikeustieteen tutkinnon Tallinnan yliopistossa. Hänen perheensä muutti Suomeen 30 vuotta sitten Persianlahden sodan aikana. Hän työskentelee monikulttuurisuusasiantuntijana maahanmuuttokysymysten parissa ja on myös ihmisoikeusaktivisti sekä naisten oikeuksien puolustaja.

“Kahdessa kulttuurissa eläminen kertoo, kuka olen, miten ymmärrän asiat ja mitkä ovat syyni toimia tietyllä tavalla. Usein näen itseni anarkistina ja samaan aikaan siltana kahden kulttuurin välissä. Sillan toisessa päässä on ‘äidinmaani’ Irak ja toisessa päässä kotimaani Suomi”, hän kertoo.

Leyla noudattaa irakilaisen kulttuurin kunniakäsityksiä mutta on ylpeä myös suomalaisuudestaan. Hän uskoo järjestettyyn avioliittoon ja meni itsekin naimisiin sen mukaisesti.

Hän kertoo kokeneensa rasismia rotunsa ja uskontonsa vuoksi etenkin opiskeluaikoinaan.

Nuori mies puolilähikuvassa
Suomessa syntynyttä Safin Murshedinia ärsyttää kysymys, miksi hän tuli Suomeen. (Kuva: Seblewongel Tariku)

“Minua ei ikinä hyväksytä sataprosenttisesti”

Safin Murhsed käy lukion viimeistä luokkaa. Hänen lapsuutensa on ollut kulttuurisesti moninainen.

“Kotona vanhempani opettivat minulle bengalilaista kulttuuria ja bengalin kieltä. Koulussa taas opin suomalaisen kulttuurin.”

Murshed kokee, että hänellä on kaksi persoonallisuutta: muiden bengalien joukossa hän käyttäytyy bengalien tavoin ja suomalaisten joukossa suomalaisten tavoin.

“Minun täytyy eriyttää kaksi kulttuuria ja toimia niiden mukaan, mikä on osa elämääni. Kyse ei ole ‘keinotekoisesta’ tai ‘alkuperäisestä’ persoonallisuudesta. On aika outoa, että kahden kulttuurin välissä syntyminen tekee ihmisestä tällaisen.”

Suomalaisen ja bengalilaisen kulttuurin välillä on paljon eroja. Suomessa 18-vuotias on aikuinen ja vapaa elämään, kuten haluaa. Bengalilaisessa kulttuurissa asia on toisin.

“Haluaisin tehdä samoja asioita kuin ystävänikin, mutta minun on myös kuunneltava vanhempiani. Bengalilaisessa kulttuurissa meidät opetetaan kunnioittamaan vanhempia. Minun isäni tottelee isoisää.”

Murshidin vanhemmat ovat liberaaleja ja ovat yrittäneet myös sallia pojalleen vapauksia.

“He eivät kuitenkaan pidä suomalaisen kulttuurin yliavoimuudesta, kuten juomisesta, tyttöystävän yökyläilyistä ja muusta vastaavasta. Benglanilaisessa kulttuurissa on rajoja. Siitä seuraa kulttuurisia ristiriitoja.”

Murshed inhoaa, kun häneltä kysytään, miksi hän on tullut Suomeen.

“Mitä minun pitäisi vastata? Minä synnyin täällä!”

Kysymys luo tunteen siitä, että hän on ulkopuolinen.

“Vaikka kuinka olen yrittänyt olla suomalainen, minua ei ikinä hyväksytä sataprosenttisesti suomalaiseksi. Se on yhteiskunnallinen asia.”

* Leylan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Suomennos: Teija Laakso

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismivähemmistöpolitiikkaeriarvoisuussiirtolaisuuskulttuuri Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”