Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Puolilähikuva naisesta
”Olen väsynyt siihen, että minun pitää todistella kyvykkyyttäni taustani takia”, sanoo suomensomalialainen Amina Mohamed. (Kuva: Seblewongel Tariku)

Maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapsiksi syntyneet ja kasvaneet kokevat usein elävänsä ikään kuin kahden erilaisen kulttuurin välimaastossa.

Rikastuttaako se elämää vai aiheuttaako se kriisin sisäisten ristiriitojen tai ulkoisten paineiden, kuten ulkomaailman näkemysten, vuoksi?

Leyla* on 25-vuotias irakilais-suomalainen, joka on syntynyt ja kasvanut Suomessa. Hän kokee elävänsä kahta elämää.

“Olen jatkuvasti sodassa itseni kanssa, vaikka yritänkin löytää kultaisen keskitien kummankin maailman uskomusten, etiikan, moraalin ja ymmärryksen välillä”, hän sanoo.

18-vuotiaan bangladeshilais-suomalaisen Safin Murshedin kokemukset ovat erilaisia. Suomessa syntyneen Murshedin mielestä kahden kulttuurin sisällä eläminen on vaikuttanut häneen myönteisesti. Se on tapahtunut vuorovaikutuksessa eri kulttuureihin kuuluvien ihmisten kanssa.

Somalialaissyntyinen suomalainen, Amina Mohamed, 31, puolestaan ei ole huolissaan sisäisestä tasapainostaan vaan siitä, miten muu maailma näkee hänet.

“Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut tiettyyn kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, hän sanoo.

Monikulttuurisuus on ongelma ulkopuolisille

Amina Mohamed muutti Suomeen nelivuotiaana perheensä kanssa Somaliasta. Hän on sosionomi (YAMK) ja työskentelee Suomi-Somalia Seurassa projektityöntekijänä.

Hän kokee, että kahden kulttuurin välillä eläminen on rikastuttanut hänen elämäänsä valtavasti hänen opittuaan hyödyntämään sitä.

“Mielestäni kulttuuri on jotakin, joka muuttuu kaiken aikaa. Etenkin teininä kyselin, kuka oikein olen. Halusin tietää paikkani yhteiskunnassa. Koulussa ei halua olla erilainen.”

Hämmennys meni ohi vanhempien avustuksella.

“Ymmärsin, että perheeni on elänyt suomalaisessa kulttuurissa lähes saapumispäivästämme alkaen. Lisäksi ystävät ja naapurit ovat auttaneet minua siinä, miten olla aktiivinen yhteiskunnassa nuoresta pitäen.”

Mohamedin mukaan identiteetti on auttanut häntä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Avaintekijänä on ollut koulutus.

“Koen, että elän yhtä elämää, jossa molemmat kulttuurit yhdistyvät muokattuina. Olen suomensomalialainen. Tämä on minun kotimaani ja olen onnellinen.”

Hän on kuitenkin myös huomannut, että hänen identiteettinsä ja kulttuurinsa on ongelma ulkopuolisille. Osa unohtaa hänen yksilöllisyytensä ja suhtautuu häneen säälivästi. Johtopäätöksiä vedetään etenkin Mohamedin ulkonäön, kuten huivin, vuoksi.

“Ihmiset esimerkiksi ajattelevat, että koska olen musta musliminainen, en pysty ajattelemaan vaativissa keskusteluissa. Ammattitaitoni kyseenalaistetaan usein. Olen väsynyt siihen, että minun pitää todistella kyvykkyyttäni taustani takia, sekä siihen, että ihmiset teeskentelevät tuntevansa minut. Sen kuilun ylittäminen on hyvin vaikeaa.”

Kahden kulttuurin identiteetti ei ole aina helppo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää toimintaa johtavan tutkimuspäällikön, psykologian dosentti Anu Castanedan mukaan kahdessa kulttuurissa eläminen voi rikastuttaa elämää mutta olla myös haastavaa.

“Joskus tilanne, jossa kotiympäristön arvot, tavat tai odotukset eroavat merkittävästi muun arkisen ympäristön, kuten koulumaailman, arvoista, tavoista tai odotuksista, voi tuoda haasteita. On raskasta yrittää toteuttaa samanaikaisesti monenlaisia odotuksia. Se voi vaikeuttaa myös yhtenäisen minäkuvan rakentumista. Itsensä kokeminen hyväksi ja hyväksytyksi voi olla vaikeaa”, hän sanoo.

Kahdessa kulttuurissa elävät kokevat usein syrjintää, mikä voi lisätä henkistä taakkaa ja synnyttää ahdistusta, häpeää ja vihaa.

“Muiden ihmisten voi olla vaikea ymmärtää kahdessa kulttuurissa elävien maailmaa, sillä se on vaikeaa ihmiselle itselleenkin.”

Kaksoisidentiteetti on mahdollinen

Sosiaalipsykologisesti konflikti eri identiteettien välillä voi vaikeuttaa identiteetin kehitystä ja myönteisten asenteiden syntymistä yhteiskuntaa kohtaan. Maahanmuuttaja voi kokea selkeän identiteetin puuttumista ja arvoristiriitoja, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori ja tieteenalavastaava Inga Jasinskaja-Lahti.

“Maahanmuuttaja voi kehittää myös niin kutsutun reaktiivisen etnisyyden, jota luonnehtii valtakulttuurin vastustaminen ja kielteiset asenteet enemmistöä kohtaan”, hän kertoo.

Jasinskaja-Lahden mukaan ihannetilanteessa maahanmuuttajat kehittävät myönteisen kaksoisidentiteetin, joka koostuu kansallisesta identiteetistä sekä niin sanotusta vähemmistöidentiteetistä, jotka liittyvät myönteisesti toisiinsa. Näin maahanmuuttaja on kiinnittynyt molempiin kulttuureihin ja kokee kuuluvansa tasavertaisena jäsenenä molempiin.

“Jos sen sijaan nämä identiteetit kehittyvät toisilleen vastakkaisiksi, eikä valtaväestö tue etnisen vähemmistöidentiteetin kehitysmahdollisuuksia, vaarana on marginalisoituminen.“

Myös Anu Castaneda muistuttaa, että kokemus siitä, että ihminen on yhteiskunnan oikeutettu jäsen, on minäkuvan rakentumisen kannalta keskeistä.

“On tärkeää, että ihminen voi arvostaa omaa etnistä identieettiään, joka voi olla vaikkapa kahden kulttuurin yhdistelmä. Valitettavasti toisinaan yhteiskunta kyseenalaistaa tämän, ja yksilö päätyy toiseuden tai huonommuuden kokemukseen.“

Kahden kulttuurin siltana

Leyla on suorittanut oikeustieteen tutkinnon Tallinnan yliopistossa. Hänen perheensä muutti Suomeen 30 vuotta sitten Persianlahden sodan aikana. Hän työskentelee monikulttuurisuusasiantuntijana maahanmuuttokysymysten parissa ja on myös ihmisoikeusaktivisti sekä naisten oikeuksien puolustaja.

“Kahdessa kulttuurissa eläminen kertoo, kuka olen, miten ymmärrän asiat ja mitkä ovat syyni toimia tietyllä tavalla. Usein näen itseni anarkistina ja samaan aikaan siltana kahden kulttuurin välissä. Sillan toisessa päässä on ‘äidinmaani’ Irak ja toisessa päässä kotimaani Suomi”, hän kertoo.

Leyla noudattaa irakilaisen kulttuurin kunniakäsityksiä mutta on ylpeä myös suomalaisuudestaan. Hän uskoo järjestettyyn avioliittoon ja meni itsekin naimisiin sen mukaisesti.

Hän kertoo kokeneensa rasismia rotunsa ja uskontonsa vuoksi etenkin opiskeluaikoinaan.

Nuori mies puolilähikuvassa
Suomessa syntynyttä Safin Murshedinia ärsyttää kysymys, miksi hän tuli Suomeen. (Kuva: Seblewongel Tariku)

“Minua ei ikinä hyväksytä sataprosenttisesti”

Safin Murhsed käy lukion viimeistä luokkaa. Hänen lapsuutensa on ollut kulttuurisesti moninainen.

“Kotona vanhempani opettivat minulle bengalilaista kulttuuria ja bengalin kieltä. Koulussa taas opin suomalaisen kulttuurin.”

Murshed kokee, että hänellä on kaksi persoonallisuutta: muiden bengalien joukossa hän käyttäytyy bengalien tavoin ja suomalaisten joukossa suomalaisten tavoin.

“Minun täytyy eriyttää kaksi kulttuuria ja toimia niiden mukaan, mikä on osa elämääni. Kyse ei ole ‘keinotekoisesta’ tai ‘alkuperäisestä’ persoonallisuudesta. On aika outoa, että kahden kulttuurin välissä syntyminen tekee ihmisestä tällaisen.”

Suomalaisen ja bengalilaisen kulttuurin välillä on paljon eroja. Suomessa 18-vuotias on aikuinen ja vapaa elämään, kuten haluaa. Bengalilaisessa kulttuurissa asia on toisin.

“Haluaisin tehdä samoja asioita kuin ystävänikin, mutta minun on myös kuunneltava vanhempiani. Bengalilaisessa kulttuurissa meidät opetetaan kunnioittamaan vanhempia. Minun isäni tottelee isoisää.”

Murshidin vanhemmat ovat liberaaleja ja ovat yrittäneet myös sallia pojalleen vapauksia.

“He eivät kuitenkaan pidä suomalaisen kulttuurin yliavoimuudesta, kuten juomisesta, tyttöystävän yökyläilyistä ja muusta vastaavasta. Benglanilaisessa kulttuurissa on rajoja. Siitä seuraa kulttuurisia ristiriitoja.”

Murshed inhoaa, kun häneltä kysytään, miksi hän on tullut Suomeen.

“Mitä minun pitäisi vastata? Minä synnyin täällä!”

Kysymys luo tunteen siitä, että hän on ulkopuolinen.

“Vaikka kuinka olen yrittänyt olla suomalainen, minua ei ikinä hyväksytä sataprosenttisesti suomalaiseksi. Se on yhteiskunnallinen asia.”

* Leylan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Suomennos: Teija Laakso

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismivähemmistöpolitiikkaeriarvoisuussiirtolaisuuskulttuuri Suomi

Lue myös

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Punatukkainen nainen ulkona, taustalla Oodi

Podcast: ”Silpomisen tarkoitus on estää seksuaalista nautintoa” – Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Ujuni Ahmed on tullut tunnetuksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaisesta työstään Suomessa. Kuuntele Maailma.netin podcast, jossa hän kertoo muun muassa, miten maahanmuuttanaisten heikompi työllistyminen ja sukuelinten silpominen liittyvät toisiinsa ja kuka perinnettä perheissä ylläpitää.
Nainen puolilähikuvassa

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kolmen päivän tehokoulutuksessa opiskellaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aina bussin käytöstä tasa-arvon kunnioittamiseen. ”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin”, kertoo Suomeen hyvin kotiutunut Heba Almahrous.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen mukaansa armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Tuoreimmat

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään
Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä