Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Puolilähikuva naisesta
”Olen väsynyt siihen, että minun pitää todistella kyvykkyyttäni taustani takia”, sanoo suomensomalialainen Amina Mohamed. (Kuva: Seblewongel Tariku)

Maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapsiksi syntyneet ja kasvaneet kokevat usein elävänsä ikään kuin kahden erilaisen kulttuurin välimaastossa.

Rikastuttaako se elämää vai aiheuttaako se kriisin sisäisten ristiriitojen tai ulkoisten paineiden, kuten ulkomaailman näkemysten, vuoksi?

Leyla* on 25-vuotias irakilais-suomalainen, joka on syntynyt ja kasvanut Suomessa. Hän kokee elävänsä kahta elämää.

“Olen jatkuvasti sodassa itseni kanssa, vaikka yritänkin löytää kultaisen keskitien kummankin maailman uskomusten, etiikan, moraalin ja ymmärryksen välillä”, hän sanoo.

18-vuotiaan bangladeshilais-suomalaisen Safin Murshedin kokemukset ovat erilaisia. Suomessa syntyneen Murshedin mielestä kahden kulttuurin sisällä eläminen on vaikuttanut häneen myönteisesti. Se on tapahtunut vuorovaikutuksessa eri kulttuureihin kuuluvien ihmisten kanssa.

Somalialaissyntyinen suomalainen, Amina Mohamed, 31, puolestaan ei ole huolissaan sisäisestä tasapainostaan vaan siitä, miten muu maailma näkee hänet.

“Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut tiettyyn kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, hän sanoo.

Monikulttuurisuus on ongelma ulkopuolisille

Amina Mohamed muutti Suomeen nelivuotiaana perheensä kanssa Somaliasta. Hän on sosionomi (YAMK) ja työskentelee Suomi-Somalia Seurassa projektityöntekijänä.

Hän kokee, että kahden kulttuurin välillä eläminen on rikastuttanut hänen elämäänsä valtavasti hänen opittuaan hyödyntämään sitä.

“Mielestäni kulttuuri on jotakin, joka muuttuu kaiken aikaa. Etenkin teininä kyselin, kuka oikein olen. Halusin tietää paikkani yhteiskunnassa. Koulussa ei halua olla erilainen.”

Hämmennys meni ohi vanhempien avustuksella.

“Ymmärsin, että perheeni on elänyt suomalaisessa kulttuurissa lähes saapumispäivästämme alkaen. Lisäksi ystävät ja naapurit ovat auttaneet minua siinä, miten olla aktiivinen yhteiskunnassa nuoresta pitäen.”

Mohamedin mukaan identiteetti on auttanut häntä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Avaintekijänä on ollut koulutus.

“Koen, että elän yhtä elämää, jossa molemmat kulttuurit yhdistyvät muokattuina. Olen suomensomalialainen. Tämä on minun kotimaani ja olen onnellinen.”

Hän on kuitenkin myös huomannut, että hänen identiteettinsä ja kulttuurinsa on ongelma ulkopuolisille. Osa unohtaa hänen yksilöllisyytensä ja suhtautuu häneen säälivästi. Johtopäätöksiä vedetään etenkin Mohamedin ulkonäön, kuten huivin, vuoksi.

“Ihmiset esimerkiksi ajattelevat, että koska olen musta musliminainen, en pysty ajattelemaan vaativissa keskusteluissa. Ammattitaitoni kyseenalaistetaan usein. Olen väsynyt siihen, että minun pitää todistella kyvykkyyttäni taustani takia, sekä siihen, että ihmiset teeskentelevät tuntevansa minut. Sen kuilun ylittäminen on hyvin vaikeaa.”

Kahden kulttuurin identiteetti ei ole aina helppo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää toimintaa johtavan tutkimuspäällikön, psykologian dosentti Anu Castanedan mukaan kahdessa kulttuurissa eläminen voi rikastuttaa elämää mutta olla myös haastavaa.

“Joskus tilanne, jossa kotiympäristön arvot, tavat tai odotukset eroavat merkittävästi muun arkisen ympäristön, kuten koulumaailman, arvoista, tavoista tai odotuksista, voi tuoda haasteita. On raskasta yrittää toteuttaa samanaikaisesti monenlaisia odotuksia. Se voi vaikeuttaa myös yhtenäisen minäkuvan rakentumista. Itsensä kokeminen hyväksi ja hyväksytyksi voi olla vaikeaa”, hän sanoo.

Kahdessa kulttuurissa elävät kokevat usein syrjintää, mikä voi lisätä henkistä taakkaa ja synnyttää ahdistusta, häpeää ja vihaa.

“Muiden ihmisten voi olla vaikea ymmärtää kahdessa kulttuurissa elävien maailmaa, sillä se on vaikeaa ihmiselle itselleenkin.”

Kaksoisidentiteetti on mahdollinen

Sosiaalipsykologisesti konflikti eri identiteettien välillä voi vaikeuttaa identiteetin kehitystä ja myönteisten asenteiden syntymistä yhteiskuntaa kohtaan. Maahanmuuttaja voi kokea selkeän identiteetin puuttumista ja arvoristiriitoja, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori ja tieteenalavastaava Inga Jasinskaja-Lahti.

“Maahanmuuttaja voi kehittää myös niin kutsutun reaktiivisen etnisyyden, jota luonnehtii valtakulttuurin vastustaminen ja kielteiset asenteet enemmistöä kohtaan”, hän kertoo.

Jasinskaja-Lahden mukaan ihannetilanteessa maahanmuuttajat kehittävät myönteisen kaksoisidentiteetin, joka koostuu kansallisesta identiteetistä sekä niin sanotusta vähemmistöidentiteetistä, jotka liittyvät myönteisesti toisiinsa. Näin maahanmuuttaja on kiinnittynyt molempiin kulttuureihin ja kokee kuuluvansa tasavertaisena jäsenenä molempiin.

“Jos sen sijaan nämä identiteetit kehittyvät toisilleen vastakkaisiksi, eikä valtaväestö tue etnisen vähemmistöidentiteetin kehitysmahdollisuuksia, vaarana on marginalisoituminen.“

Myös Anu Castaneda muistuttaa, että kokemus siitä, että ihminen on yhteiskunnan oikeutettu jäsen, on minäkuvan rakentumisen kannalta keskeistä.

“On tärkeää, että ihminen voi arvostaa omaa etnistä identieettiään, joka voi olla vaikkapa kahden kulttuurin yhdistelmä. Valitettavasti toisinaan yhteiskunta kyseenalaistaa tämän, ja yksilö päätyy toiseuden tai huonommuuden kokemukseen.“

Kahden kulttuurin siltana

Leyla on suorittanut oikeustieteen tutkinnon Tallinnan yliopistossa. Hänen perheensä muutti Suomeen 30 vuotta sitten Persianlahden sodan aikana. Hän työskentelee monikulttuurisuusasiantuntijana maahanmuuttokysymysten parissa ja on myös ihmisoikeusaktivisti sekä naisten oikeuksien puolustaja.

“Kahdessa kulttuurissa eläminen kertoo, kuka olen, miten ymmärrän asiat ja mitkä ovat syyni toimia tietyllä tavalla. Usein näen itseni anarkistina ja samaan aikaan siltana kahden kulttuurin välissä. Sillan toisessa päässä on ‘äidinmaani’ Irak ja toisessa päässä kotimaani Suomi”, hän kertoo.

Leyla noudattaa irakilaisen kulttuurin kunniakäsityksiä mutta on ylpeä myös suomalaisuudestaan. Hän uskoo järjestettyyn avioliittoon ja meni itsekin naimisiin sen mukaisesti.

Hän kertoo kokeneensa rasismia rotunsa ja uskontonsa vuoksi etenkin opiskeluaikoinaan.

Nuori mies puolilähikuvassa
Suomessa syntynyttä Safin Murshedinia ärsyttää kysymys, miksi hän tuli Suomeen. (Kuva: Seblewongel Tariku)

“Minua ei ikinä hyväksytä sataprosenttisesti”

Safin Murhsed käy lukion viimeistä luokkaa. Hänen lapsuutensa on ollut kulttuurisesti moninainen.

“Kotona vanhempani opettivat minulle bengalilaista kulttuuria ja bengalin kieltä. Koulussa taas opin suomalaisen kulttuurin.”

Murshed kokee, että hänellä on kaksi persoonallisuutta: muiden bengalien joukossa hän käyttäytyy bengalien tavoin ja suomalaisten joukossa suomalaisten tavoin.

“Minun täytyy eriyttää kaksi kulttuuria ja toimia niiden mukaan, mikä on osa elämääni. Kyse ei ole ‘keinotekoisesta’ tai ‘alkuperäisestä’ persoonallisuudesta. On aika outoa, että kahden kulttuurin välissä syntyminen tekee ihmisestä tällaisen.”

Suomalaisen ja bengalilaisen kulttuurin välillä on paljon eroja. Suomessa 18-vuotias on aikuinen ja vapaa elämään, kuten haluaa. Bengalilaisessa kulttuurissa asia on toisin.

“Haluaisin tehdä samoja asioita kuin ystävänikin, mutta minun on myös kuunneltava vanhempiani. Bengalilaisessa kulttuurissa meidät opetetaan kunnioittamaan vanhempia. Minun isäni tottelee isoisää.”

Murshidin vanhemmat ovat liberaaleja ja ovat yrittäneet myös sallia pojalleen vapauksia.

“He eivät kuitenkaan pidä suomalaisen kulttuurin yliavoimuudesta, kuten juomisesta, tyttöystävän yökyläilyistä ja muusta vastaavasta. Benglanilaisessa kulttuurissa on rajoja. Siitä seuraa kulttuurisia ristiriitoja.”

Murshed inhoaa, kun häneltä kysytään, miksi hän on tullut Suomeen.

“Mitä minun pitäisi vastata? Minä synnyin täällä!”

Kysymys luo tunteen siitä, että hän on ulkopuolinen.

“Vaikka kuinka olen yrittänyt olla suomalainen, minua ei ikinä hyväksytä sataprosenttisesti suomalaiseksi. Se on yhteiskunnallinen asia.”

* Leylan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Suomennos: Teija Laakso

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismivähemmistöpolitiikkaeriarvoisuussiirtolaisuuskulttuuri Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”