Uutiset Syyrian konflikti

Syyrialaislapset opiskelevat Libanonissa robotiikkaa ja koodausta – Kotimaastaan paennut neurokirurgi haluaa rikkoa pakolaisiin liitetyt stereotypiat

Fadi Alhalabin MAPs-järjestö haluaa antaa syyrialaislapsille paremman koulutuksen kuin nämä olisivat saaneet kotimaassaan. ”Yritämme saada heidän ajatuksensa muualle kuin siihen, että olemme vain pakolaisia ja uhreja”, hän sanoo. Oppilaiden piirustuksia on nähtävillä Helsingissä.
Lapsia koululuokassa opettelemassa robotiikkaa
MAPs-järjestö vie kerran viikossa vanhemmat oppilaansa pois pakolaisleiriltä opettelemaan muun muassa robotiikkaa ja koodausta. (Kuva: MAPs)

Panssarivaunuja. Pommeja. Itkeviä ja veden varassa olevia ihmisiä. 7–14-vuotiaiden syyrialaislasten piirrokset kotimaastaan ovat pysäyttävää katsottavaa.

”Pyysimme lapsia piirtämään jotakin Syyriasta. Oli järkyttävää nähdä, millä tavalla jotkut heistä päättivät kertoa tarinansa”, kertoo Libanonissa toimivan avustusjärjestö MAPsin koulutusasiantuntija Brian Lally.

MAPsin ylläpitämissä kouluissa tehdyt 24 piirustusta ovat parhaillaan nähtävillä Opetushallituksen tiloissa Helsingin Hakaniemessä.

Kuvat ovat peräisin Sawasian ja Al Faourin kouluista Libanonin Bekaan laaksosta, jossa on lukuisia epävirallisia syyrialaispakolaisten leirejä.

Näyttelyn jälkeen ne tallennetaan Hyvinkäällä sijaitsevan Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiön kansainväliseen, noin 110 000 teosta käsittävään arkistoon. Kopioista tehdään kiertonäyttely, jota voidaan käyttää esimerkiksi globaalikasvatusmateriaalina.

”Piirroksia voi pitää eräänlaisena todistajanlausuntona. Se on mahdollisuus lapsille, joilla ei ole ääntä, saada äänensä kuuluville”, Lally sanoo.

Osa lapsista piirsi perhepiirin ja suvun kokemuksista omien suorien kokemustensa sijaan, Lally kertoo. Osa piirsi toiveikkaita kuvia: niissä on hymyileviä ihmisiä ja muistoja kodista.

Koulu tarjoaa psykososiaalista tukea

Libanoniin on paennut noin 1,5 miljoonaa syyrialaista. Väkilukuun suhteutettuna maassa on enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa.

Olosuhteet ovat vaikeat, sillä Libanon ei virallisesti tunnusta pakolaisten asemaa. He eivät voi esimerkiksi työskennellä muissa ammateissa kuin siivoojina, rakennus- tai maataloustyöläisinä.

Pakolaislapsen piirros Syyrian konfliktista, itkevä lapsi näkee ruumiita
Libanoniin paenneet syyrialaislapset kuvaavat piirroksissaan sodan kauhuja. (Kuva: MAPs)

Lähes 70 prosenttia syyrialaispakolaisista elääkin YK:n pakolaisjärjestön mukaan Libanonissa köyhyysrajan alapuolella. Noin puolet kouluikäisistä lapsista, arviolta 300 000 lasta, ei käy lainkaan koulua. Monet päätyvät töihin tai naimisiin alaikäisinä.

Lasten ahdinko kosketti syyrialaista neurokirurgia Fadi Alhalabia, joka pakeni Syyrian pääkaupungista Damaskoksesta Libanoniin vuonna 2013. Hän päätti vaihtaa ammattia ja perusti MAPs-järjestön (Multi-Aid Programs).

”Oli todella vaikeaa nähdä, että lapsilla ei ollut toivoa eikä koulutusta. Päätin keskittyä koulutukseen”, hän kertoo Skypen välityksellä.

Alhalabin oli tarkoitus tulla Suomeen kertomaan MAPsin toiminnasta, mutta hänelle ei myönnetty viisumia Schengen-alueelle.

Hänen johtamansa MAPs ylläpitää Libanonin pakolaisleireillä yhdeksää koulua, joissa opiskelee 3 500 alakouluikäistä lasta. Lisäksi se tarjoaa tuhansille ihmisille terveyspalveluita.

Kouluissa noudatetaan libanonilaista opetussuunnitelmaa, mutta opettajat ovat vapaaehtoisia syyrialaisia. Osana MAPsin koulutusta tarjotaan myös taidetunteja ja psykososiaalista tukea, joiden osa myös Helsingissä esillä olevat piirustukset ovat.

Koulutusasiantuntija Brian Lally lasten piirrosten vieressä
Brian Lally vieraili viime viikolla Helsingissä esittelemässä syyrialaisten pakolaislasten piirroksia. Osa lapsista piirsi myös toiveikkaita kuvia. (Kuva: Teija Laakso)

Robotit auttavat uudenlaisen ajattelun omaksumisessa

Alhalabin visiot ovat pidemmällä kuin pelkässä peruskoulutuksessa. Hänen mielestään kriisitilanteissa ei riitä, että lapsille opetetaan vain lukemista, laskemista ja muita perustaitoja. Hän haluaa syyrialaisten saavan paremman koulutuksen kuin nämä saivat kotimaassaan – ja menestyvän.

Siksi MAPsin kouluissa on käynnistetty projekteja, joissa harjoitellaan muun muassa robotiikkaa, koodausta ja ohjelmointia. Tarkoituksena on kouluttaa syyrialaisista osaajia, jotka pystyvät jälleenrakentamaan maansa, jos se on joskus mahdollista. Samalla ylläpidetään arvokkuutta, Alhalabi sanoo.

MAPs vie kerran viikossa leirien ulkopuolelle vanhempia oppilaita opiskelemaan innovaatiokeskukseensa. Osa on päässyt tekemään yhteistyötä myös Beirutin amerikkalaisen yliopiston opettajien kanssa.

Oppilaille halutaan opettaa luovuutta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä, joita Syyrian omassa opetusjärjestelmässä ei korosteta.

”Rohkaisemme opiskelijoita ja yritämme saada heidän ajatuksensa muualle kuin siihen, että olemme vain pakolaisia ja uhreja. Ideana on kannustaa heitä ajattelemaan itse ja luoda toivoa.”

Konsepti on ollut toimiva. Opiskelijat ovat rakentaneet muun muassa aurinkosähköllä toimivia kännykkälatureita ja tehneet mustiksi maalatuista limsatölkeistä lämmittimiä pakolaisleireille.

Lapsia koululuokassa opiskelemassa haarukoiden ja muovimukien avulla
MAPs pyörittää Libanonissa yhdeksää koulua, jota käy kahdessa vuorossa 3 500 oppilasta. (Kuva: MAPs)

Viisi vuotta sitten jotkut aikoivat mennä isänsä tavoin kauppaan töihin, mutta nyt he visioivat ryhtyvänsä insinööreiksi, Alhalabi kertoo.

Vuonna 2016 pakolaisleirien opiskelijat kutsuttiin osallistumaan Libanonin valtiolliseen robotiikkakilpailuun. Tavoitteena oli antaa heille psykososiaalista tukea, mutta joukkue voitti koko kilpailun ja se kutsuttiin myös Yhdysvaltoihin toisiin kilpailuihin.

”Se oli shokki libanonilaisille joukkueille ja medialle”, Alhalabi muistelee.

Konflikti opettaa ongelmanratkaisua

Syyrialaislapsiin viitataan usein ”kadotettuna sukupolvena”. MAPSin kaltaiset järjestöt luovat toivoa siitä, että toisinkin voi olla.

”Mietimme pitkään, miksi meidän opettamamme lapset ovat niin taitavia. Luulen, että se johtuu heidän tilanteestaan. Kokemiensa ongelmien takia he ovat kehittyneet ongelmanratkaisijoiksi. Jos pystyisimme hyödyntämään näiden lasten taitoja, potentiaali olisi valtava”, Brian Lally sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, mikä on karu todellisuus: esimerkiksi 15–18-vuotiaista syyrialaislapsista Libanonissa vain neljä prosenttia on arvioiden mukaan koulussa.

Syyrialaislapsen piirros pommituksista
Syyrialaislasten piirrokset konfliktista ovat yksityiskohtaisia. (Kuva: MAPs)

Samaan aikaan Libanonissa toimivat järjestöt ovat jatkuvassa rahapulassa – myös MAPs saattaa joutua sulkemaan koulunsa vain muutaman viikon kuluttua. Siksi se on käynnistänyt joukkorahoituskampanjan myös Suomessa.

”Tuhannet lapset ovat poissa koulusta. Se on Syyrian jälleenrakentamisen kannalta katastrofi”, Alhalabi sanoo.

Hän toivoo, että kansainvälinen yhteisö alkaisi nähdä pakolaiset muunakin kuin taakkana ja avuntarvitsijoina. Hän haluaa muuttaa stereotypian syyrialaisista pelkkinä avuntarvitsijoina ja muuttaa heidät joksikin, johon kannattaa investoida. Näin kaikki voisivat voittaa, hän sanoo.

Syyrialaislasten piirrokset esillä Opetushallituksen aulassa 8.3. asti.

TÄSMENNYS 11.3.2019 Korjattu Beirutin yliopisto Beirutin amerikkalaiseksi yliopistoksi.

Syyrian konflikti koulutuslapsetkonflikti LibanonSyyriaSuomi

Kommentit

Lähettänyt Repa (ei varmistettu) 7.3.2019 - 12:45

Anteeksi vain, kuulostaa pöhköltä.
Eikö kannattaisi satsata Syyriaan että ihmiset voisivat palata sinne eikä jäädä pakolaisiksi.
Vai onko tarkoitus että pidetään ihmisiä reservissä, miksi?
Vai onko tämä nyt sitä politiikkaa? Jos niin ei kovin onnistunutta.

Hei. Kiitos palautteestasi. Kuten jutussakin mainitaan, tarkoituksena on nimenomaan kouluttaa syyrialaisia, jotta he voivat aikanaan jälleenrakentaa maansa. Syyrialaisten kouluttaminen on nimenomaan sitä Syyriaan satsaamista. yst. terv. Teija Laakso / maailma.net

Lue myös

Turkin lippuja patsaan vieressä

Suomen Pakolaisapu aloitti työn syyrialaispakolaisten parissa Turkissa

Turkissa elää lähes kaksi kolmasosaa Syyrian pakolaisista. Kaksivuotisessa hankkeessa opetetaan muun muassa turkin kieltä pakolaisille. Tarkoituksena on myös lievittää jännitteitä.
Joukko Syyrian pakolaisia

Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla

Tuhannet ihmiset ovat paenneet viime viikkoina taisteluita Syyrian koillisosissa. He ovat päätyneet kurjiin olosuhteisiin pakolaisleirille, jolla ei ole kunnon lämmitystä. Ainakin 29 lasta on kuollut, kertovat YK-järjestöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.