Uutiset Syyrian konflikti

Syyrialaislapset opiskelevat Libanonissa robotiikkaa ja koodausta – Kotimaastaan paennut neurokirurgi haluaa rikkoa pakolaisiin liitetyt stereotypiat

Fadi Alhalabin MAPs-järjestö haluaa antaa syyrialaislapsille paremman koulutuksen kuin nämä olisivat saaneet kotimaassaan. ”Yritämme saada heidän ajatuksensa muualle kuin siihen, että olemme vain pakolaisia ja uhreja”, hän sanoo. Oppilaiden piirustuksia on nähtävillä Helsingissä.
Lapsia koululuokassa opettelemassa robotiikkaa
MAPs-järjestö vie kerran viikossa vanhemmat oppilaansa pois pakolaisleiriltä opettelemaan muun muassa robotiikkaa ja koodausta. (Kuva: MAPs)

Panssarivaunuja. Pommeja. Itkeviä ja veden varassa olevia ihmisiä. 7–14-vuotiaiden syyrialaislasten piirrokset kotimaastaan ovat pysäyttävää katsottavaa.

”Pyysimme lapsia piirtämään jotakin Syyriasta. Oli järkyttävää nähdä, millä tavalla jotkut heistä päättivät kertoa tarinansa”, kertoo Libanonissa toimivan avustusjärjestö MAPsin koulutusasiantuntija Brian Lally.

MAPsin ylläpitämissä kouluissa tehdyt 24 piirustusta ovat parhaillaan nähtävillä Opetushallituksen tiloissa Helsingin Hakaniemessä.

Kuvat ovat peräisin Sawasian ja Al Faourin kouluista Libanonin Bekaan laaksosta, jossa on lukuisia epävirallisia syyrialaispakolaisten leirejä.

Näyttelyn jälkeen ne tallennetaan Hyvinkäällä sijaitsevan Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiön kansainväliseen, noin 110 000 teosta käsittävään arkistoon. Kopioista tehdään kiertonäyttely, jota voidaan käyttää esimerkiksi globaalikasvatusmateriaalina.

”Piirroksia voi pitää eräänlaisena todistajanlausuntona. Se on mahdollisuus lapsille, joilla ei ole ääntä, saada äänensä kuuluville”, Lally sanoo.

Osa lapsista piirsi perhepiirin ja suvun kokemuksista omien suorien kokemustensa sijaan, Lally kertoo. Osa piirsi toiveikkaita kuvia: niissä on hymyileviä ihmisiä ja muistoja kodista.

Koulu tarjoaa psykososiaalista tukea

Libanoniin on paennut noin 1,5 miljoonaa syyrialaista. Väkilukuun suhteutettuna maassa on enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa.

Olosuhteet ovat vaikeat, sillä Libanon ei virallisesti tunnusta pakolaisten asemaa. He eivät voi esimerkiksi työskennellä muissa ammateissa kuin siivoojina, rakennus- tai maataloustyöläisinä.

Pakolaislapsen piirros Syyrian konfliktista, itkevä lapsi näkee ruumiita
Libanoniin paenneet syyrialaislapset kuvaavat piirroksissaan sodan kauhuja. (Kuva: MAPs)

Lähes 70 prosenttia syyrialaispakolaisista elääkin YK:n pakolaisjärjestön mukaan Libanonissa köyhyysrajan alapuolella. Noin puolet kouluikäisistä lapsista, arviolta 300 000 lasta, ei käy lainkaan koulua. Monet päätyvät töihin tai naimisiin alaikäisinä.

Lasten ahdinko kosketti syyrialaista neurokirurgia Fadi Alhalabia, joka pakeni Syyrian pääkaupungista Damaskoksesta Libanoniin vuonna 2013. Hän päätti vaihtaa ammattia ja perusti MAPs-järjestön (Multi-Aid Programs).

”Oli todella vaikeaa nähdä, että lapsilla ei ollut toivoa eikä koulutusta. Päätin keskittyä koulutukseen”, hän kertoo Skypen välityksellä.

Alhalabin oli tarkoitus tulla Suomeen kertomaan MAPsin toiminnasta, mutta hänelle ei myönnetty viisumia Schengen-alueelle.

Hänen johtamansa MAPs ylläpitää Libanonin pakolaisleireillä yhdeksää koulua, joissa opiskelee 3 500 alakouluikäistä lasta. Lisäksi se tarjoaa tuhansille ihmisille terveyspalveluita.

Kouluissa noudatetaan libanonilaista opetussuunnitelmaa, mutta opettajat ovat vapaaehtoisia syyrialaisia. Osana MAPsin koulutusta tarjotaan myös taidetunteja ja psykososiaalista tukea, joiden osa myös Helsingissä esillä olevat piirustukset ovat.

Koulutusasiantuntija Brian Lally lasten piirrosten vieressä
Brian Lally vieraili viime viikolla Helsingissä esittelemässä syyrialaisten pakolaislasten piirroksia. Osa lapsista piirsi myös toiveikkaita kuvia. (Kuva: Teija Laakso)

Robotit auttavat uudenlaisen ajattelun omaksumisessa

Alhalabin visiot ovat pidemmällä kuin pelkässä peruskoulutuksessa. Hänen mielestään kriisitilanteissa ei riitä, että lapsille opetetaan vain lukemista, laskemista ja muita perustaitoja. Hän haluaa syyrialaisten saavan paremman koulutuksen kuin nämä saivat kotimaassaan – ja menestyvän.

Siksi MAPsin kouluissa on käynnistetty projekteja, joissa harjoitellaan muun muassa robotiikkaa, koodausta ja ohjelmointia. Tarkoituksena on kouluttaa syyrialaisista osaajia, jotka pystyvät jälleenrakentamaan maansa, jos se on joskus mahdollista. Samalla ylläpidetään arvokkuutta, Alhalabi sanoo.

MAPs vie kerran viikossa leirien ulkopuolelle vanhempia oppilaita opiskelemaan innovaatiokeskukseensa. Osa on päässyt tekemään yhteistyötä myös Beirutin amerikkalaisen yliopiston opettajien kanssa.

Oppilaille halutaan opettaa luovuutta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä, joita Syyrian omassa opetusjärjestelmässä ei korosteta.

”Rohkaisemme opiskelijoita ja yritämme saada heidän ajatuksensa muualle kuin siihen, että olemme vain pakolaisia ja uhreja. Ideana on kannustaa heitä ajattelemaan itse ja luoda toivoa.”

Konsepti on ollut toimiva. Opiskelijat ovat rakentaneet muun muassa aurinkosähköllä toimivia kännykkälatureita ja tehneet mustiksi maalatuista limsatölkeistä lämmittimiä pakolaisleireille.

Lapsia koululuokassa opiskelemassa haarukoiden ja muovimukien avulla
MAPs pyörittää Libanonissa yhdeksää koulua, jota käy kahdessa vuorossa 3 500 oppilasta. (Kuva: MAPs)

Viisi vuotta sitten jotkut aikoivat mennä isänsä tavoin kauppaan töihin, mutta nyt he visioivat ryhtyvänsä insinööreiksi, Alhalabi kertoo.

Vuonna 2016 pakolaisleirien opiskelijat kutsuttiin osallistumaan Libanonin valtiolliseen robotiikkakilpailuun. Tavoitteena oli antaa heille psykososiaalista tukea, mutta joukkue voitti koko kilpailun ja se kutsuttiin myös Yhdysvaltoihin toisiin kilpailuihin.

”Se oli shokki libanonilaisille joukkueille ja medialle”, Alhalabi muistelee.

Konflikti opettaa ongelmanratkaisua

Syyrialaislapsiin viitataan usein ”kadotettuna sukupolvena”. MAPSin kaltaiset järjestöt luovat toivoa siitä, että toisinkin voi olla.

”Mietimme pitkään, miksi meidän opettamamme lapset ovat niin taitavia. Luulen, että se johtuu heidän tilanteestaan. Kokemiensa ongelmien takia he ovat kehittyneet ongelmanratkaisijoiksi. Jos pystyisimme hyödyntämään näiden lasten taitoja, potentiaali olisi valtava”, Brian Lally sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, mikä on karu todellisuus: esimerkiksi 15–18-vuotiaista syyrialaislapsista Libanonissa vain neljä prosenttia on arvioiden mukaan koulussa.

Syyrialaislapsen piirros pommituksista
Syyrialaislasten piirrokset konfliktista ovat yksityiskohtaisia. (Kuva: MAPs)

Samaan aikaan Libanonissa toimivat järjestöt ovat jatkuvassa rahapulassa – myös MAPs saattaa joutua sulkemaan koulunsa vain muutaman viikon kuluttua. Siksi se on käynnistänyt joukkorahoituskampanjan myös Suomessa.

”Tuhannet lapset ovat poissa koulusta. Se on Syyrian jälleenrakentamisen kannalta katastrofi”, Alhalabi sanoo.

Hän toivoo, että kansainvälinen yhteisö alkaisi nähdä pakolaiset muunakin kuin taakkana ja avuntarvitsijoina. Hän haluaa muuttaa stereotypian syyrialaisista pelkkinä avuntarvitsijoina ja muuttaa heidät joksikin, johon kannattaa investoida. Näin kaikki voisivat voittaa, hän sanoo.

Syyrialaislasten piirrokset esillä Opetushallituksen aulassa 8.3. asti.

TÄSMENNYS 11.3.2019 Korjattu Beirutin yliopisto Beirutin amerikkalaiseksi yliopistoksi.

Syyrian konflikti koulutuslapsetkonflikti LibanonSyyriaSuomi

Kommentit

Lähettänyt Repa (ei varmistettu) 7.3.2019 - 12:45

Anteeksi vain, kuulostaa pöhköltä.
Eikö kannattaisi satsata Syyriaan että ihmiset voisivat palata sinne eikä jäädä pakolaisiksi.
Vai onko tarkoitus että pidetään ihmisiä reservissä, miksi?
Vai onko tämä nyt sitä politiikkaa? Jos niin ei kovin onnistunutta.

Hei. Kiitos palautteestasi. Kuten jutussakin mainitaan, tarkoituksena on nimenomaan kouluttaa syyrialaisia, jotta he voivat aikanaan jälleenrakentaa maansa. Syyrialaisten kouluttaminen on nimenomaan sitä Syyriaan satsaamista. yst. terv. Teija Laakso / maailma.net

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman