Uutiset Syyrian konflikti

Syyrialaislapset opiskelevat Libanonissa robotiikkaa ja koodausta – Kotimaastaan paennut neurokirurgi haluaa rikkoa pakolaisiin liitetyt stereotypiat

Fadi Alhalabin MAPs-järjestö haluaa antaa syyrialaislapsille paremman koulutuksen kuin nämä olisivat saaneet kotimaassaan. ”Yritämme saada heidän ajatuksensa muualle kuin siihen, että olemme vain pakolaisia ja uhreja”, hän sanoo. Oppilaiden piirustuksia on nähtävillä Helsingissä.
Lapsia koululuokassa opettelemassa robotiikkaa
MAPs-järjestö vie kerran viikossa vanhemmat oppilaansa pois pakolaisleiriltä opettelemaan muun muassa robotiikkaa ja koodausta. (Kuva: MAPs)

Panssarivaunuja. Pommeja. Itkeviä ja veden varassa olevia ihmisiä. 7–14-vuotiaiden syyrialaislasten piirrokset kotimaastaan ovat pysäyttävää katsottavaa.

”Pyysimme lapsia piirtämään jotakin Syyriasta. Oli järkyttävää nähdä, millä tavalla jotkut heistä päättivät kertoa tarinansa”, kertoo Libanonissa toimivan avustusjärjestö MAPsin koulutusasiantuntija Brian Lally.

MAPsin ylläpitämissä kouluissa tehdyt 24 piirustusta ovat parhaillaan nähtävillä Opetushallituksen tiloissa Helsingin Hakaniemessä.

Kuvat ovat peräisin Sawasian ja Al Faourin kouluista Libanonin Bekaan laaksosta, jossa on lukuisia epävirallisia syyrialaispakolaisten leirejä.

Näyttelyn jälkeen ne tallennetaan Hyvinkäällä sijaitsevan Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiön kansainväliseen, noin 110 000 teosta käsittävään arkistoon. Kopioista tehdään kiertonäyttely, jota voidaan käyttää esimerkiksi globaalikasvatusmateriaalina.

”Piirroksia voi pitää eräänlaisena todistajanlausuntona. Se on mahdollisuus lapsille, joilla ei ole ääntä, saada äänensä kuuluville”, Lally sanoo.

Osa lapsista piirsi perhepiirin ja suvun kokemuksista omien suorien kokemustensa sijaan, Lally kertoo. Osa piirsi toiveikkaita kuvia: niissä on hymyileviä ihmisiä ja muistoja kodista.

Koulu tarjoaa psykososiaalista tukea

Libanoniin on paennut noin 1,5 miljoonaa syyrialaista. Väkilukuun suhteutettuna maassa on enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa.

Olosuhteet ovat vaikeat, sillä Libanon ei virallisesti tunnusta pakolaisten asemaa. He eivät voi esimerkiksi työskennellä muissa ammateissa kuin siivoojina, rakennus- tai maataloustyöläisinä.

Pakolaislapsen piirros Syyrian konfliktista, itkevä lapsi näkee ruumiita
Libanoniin paenneet syyrialaislapset kuvaavat piirroksissaan sodan kauhuja. (Kuva: MAPs)

Lähes 70 prosenttia syyrialaispakolaisista elääkin YK:n pakolaisjärjestön mukaan Libanonissa köyhyysrajan alapuolella. Noin puolet kouluikäisistä lapsista, arviolta 300 000 lasta, ei käy lainkaan koulua. Monet päätyvät töihin tai naimisiin alaikäisinä.

Lasten ahdinko kosketti syyrialaista neurokirurgia Fadi Alhalabia, joka pakeni Syyrian pääkaupungista Damaskoksesta Libanoniin vuonna 2013. Hän päätti vaihtaa ammattia ja perusti MAPs-järjestön (Multi-Aid Programs).

”Oli todella vaikeaa nähdä, että lapsilla ei ollut toivoa eikä koulutusta. Päätin keskittyä koulutukseen”, hän kertoo Skypen välityksellä.

Alhalabin oli tarkoitus tulla Suomeen kertomaan MAPsin toiminnasta, mutta hänelle ei myönnetty viisumia Schengen-alueelle.

Hänen johtamansa MAPs ylläpitää Libanonin pakolaisleireillä yhdeksää koulua, joissa opiskelee 3 500 alakouluikäistä lasta. Lisäksi se tarjoaa tuhansille ihmisille terveyspalveluita.

Kouluissa noudatetaan libanonilaista opetussuunnitelmaa, mutta opettajat ovat vapaaehtoisia syyrialaisia. Osana MAPsin koulutusta tarjotaan myös taidetunteja ja psykososiaalista tukea, joiden osa myös Helsingissä esillä olevat piirustukset ovat.

Koulutusasiantuntija Brian Lally lasten piirrosten vieressä
Brian Lally vieraili viime viikolla Helsingissä esittelemässä syyrialaisten pakolaislasten piirroksia. Osa lapsista piirsi myös toiveikkaita kuvia. (Kuva: Teija Laakso)

Robotit auttavat uudenlaisen ajattelun omaksumisessa

Alhalabin visiot ovat pidemmällä kuin pelkässä peruskoulutuksessa. Hänen mielestään kriisitilanteissa ei riitä, että lapsille opetetaan vain lukemista, laskemista ja muita perustaitoja. Hän haluaa syyrialaisten saavan paremman koulutuksen kuin nämä saivat kotimaassaan – ja menestyvän.

Siksi MAPsin kouluissa on käynnistetty projekteja, joissa harjoitellaan muun muassa robotiikkaa, koodausta ja ohjelmointia. Tarkoituksena on kouluttaa syyrialaisista osaajia, jotka pystyvät jälleenrakentamaan maansa, jos se on joskus mahdollista. Samalla ylläpidetään arvokkuutta, Alhalabi sanoo.

MAPs vie kerran viikossa leirien ulkopuolelle vanhempia oppilaita opiskelemaan innovaatiokeskukseensa. Osa on päässyt tekemään yhteistyötä myös Beirutin amerikkalaisen yliopiston opettajien kanssa.

Oppilaille halutaan opettaa luovuutta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä, joita Syyrian omassa opetusjärjestelmässä ei korosteta.

”Rohkaisemme opiskelijoita ja yritämme saada heidän ajatuksensa muualle kuin siihen, että olemme vain pakolaisia ja uhreja. Ideana on kannustaa heitä ajattelemaan itse ja luoda toivoa.”

Konsepti on ollut toimiva. Opiskelijat ovat rakentaneet muun muassa aurinkosähköllä toimivia kännykkälatureita ja tehneet mustiksi maalatuista limsatölkeistä lämmittimiä pakolaisleireille.

Lapsia koululuokassa opiskelemassa haarukoiden ja muovimukien avulla
MAPs pyörittää Libanonissa yhdeksää koulua, jota käy kahdessa vuorossa 3 500 oppilasta. (Kuva: MAPs)

Viisi vuotta sitten jotkut aikoivat mennä isänsä tavoin kauppaan töihin, mutta nyt he visioivat ryhtyvänsä insinööreiksi, Alhalabi kertoo.

Vuonna 2016 pakolaisleirien opiskelijat kutsuttiin osallistumaan Libanonin valtiolliseen robotiikkakilpailuun. Tavoitteena oli antaa heille psykososiaalista tukea, mutta joukkue voitti koko kilpailun ja se kutsuttiin myös Yhdysvaltoihin toisiin kilpailuihin.

”Se oli shokki libanonilaisille joukkueille ja medialle”, Alhalabi muistelee.

Konflikti opettaa ongelmanratkaisua

Syyrialaislapsiin viitataan usein ”kadotettuna sukupolvena”. MAPSin kaltaiset järjestöt luovat toivoa siitä, että toisinkin voi olla.

”Mietimme pitkään, miksi meidän opettamamme lapset ovat niin taitavia. Luulen, että se johtuu heidän tilanteestaan. Kokemiensa ongelmien takia he ovat kehittyneet ongelmanratkaisijoiksi. Jos pystyisimme hyödyntämään näiden lasten taitoja, potentiaali olisi valtava”, Brian Lally sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, mikä on karu todellisuus: esimerkiksi 15–18-vuotiaista syyrialaislapsista Libanonissa vain neljä prosenttia on arvioiden mukaan koulussa.

Syyrialaislapsen piirros pommituksista
Syyrialaislasten piirrokset konfliktista ovat yksityiskohtaisia. (Kuva: MAPs)

Samaan aikaan Libanonissa toimivat järjestöt ovat jatkuvassa rahapulassa – myös MAPs saattaa joutua sulkemaan koulunsa vain muutaman viikon kuluttua. Siksi se on käynnistänyt joukkorahoituskampanjan myös Suomessa.

”Tuhannet lapset ovat poissa koulusta. Se on Syyrian jälleenrakentamisen kannalta katastrofi”, Alhalabi sanoo.

Hän toivoo, että kansainvälinen yhteisö alkaisi nähdä pakolaiset muunakin kuin taakkana ja avuntarvitsijoina. Hän haluaa muuttaa stereotypian syyrialaisista pelkkinä avuntarvitsijoina ja muuttaa heidät joksikin, johon kannattaa investoida. Näin kaikki voisivat voittaa, hän sanoo.

Syyrialaislasten piirrokset esillä Opetushallituksen aulassa 8.3. asti.

TÄSMENNYS 11.3.2019 Korjattu Beirutin yliopisto Beirutin amerikkalaiseksi yliopistoksi.

Syyrian konflikti koulutuslapsetkonflikti LibanonSyyriaSuomi

Kommentit

Lähettänyt Repa (ei varmistettu) 7.3.2019 - 12:45

Anteeksi vain, kuulostaa pöhköltä.
Eikö kannattaisi satsata Syyriaan että ihmiset voisivat palata sinne eikä jäädä pakolaisiksi.
Vai onko tarkoitus että pidetään ihmisiä reservissä, miksi?
Vai onko tämä nyt sitä politiikkaa? Jos niin ei kovin onnistunutta.

Hei. Kiitos palautteestasi. Kuten jutussakin mainitaan, tarkoituksena on nimenomaan kouluttaa syyrialaisia, jotta he voivat aikanaan jälleenrakentaa maansa. Syyrialaisten kouluttaminen on nimenomaan sitä Syyriaan satsaamista. yst. terv. Teija Laakso / maailma.net

Lue myös

Nainen pöydän takana istumassa

Unicef vetoaa ulkomaalaisten lasten kotiuttamiseksi Syyriasta – ”Olosuhteet eivät ole lapsille sopivat”

Turkin operaatio Koillis-Syyriassa on kärjistänyt myös pakolaisleirillä olevien ulkomaalaisten lasten tilannetta. ”Hallituksilla on vastuu ja mahdollisuus tehdä oikein ja tuoda nämä lapset ja heidän vanhempansa kotiin”, sanoo Unicefin pääjohtaja Henrietta Fore.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.